Arvostelu Christopher Nolanin Tenet on kovan luokan scifiä – ja vielä vaikeampi kuin Inception
Kuva: © Warner Bros.
Useampaan otteeseen lykätty Tenet on viimein nähty, ja se kuuluukin lopulta Christopher Nolanin ohjaustöiden parhaimmistoon. Koko yleisöä kimurantti scifi-trilleri ei kuitenkaan varmasti miellytä, eikä se valitettavasti aivan viiden tähden mestariteos ole.
Ensi-ilta: 26.8.2020
Alkuperäisnimi: Tenet
Ohjaus: Christopher Nolan
Käsikirjoitus: Christopher Nolan
Pääosissa: John David Washington, Robert Pattinson, Elizabeth Debicki, Aaron Taylor-Johnson & Kenneth Branagh
Pituus: 150 minuuttia
Ikäraja: K16
Kukaan tuskin odottaa Christopher Nolanilta enää kovin simppeliä elokuvaa, mutta Tenet koettelee jo varmasti monen katsojan sietokykyä. Nolan on leikkinyt kiemuraisella tarinankerronnalla ja eri aikatasoilla ainakin Mementosta (2000) lähtien, aina The Prestigen (2006) ja Interstellarin (2014) kautta Dunkirkiin (2017), mutta Tenet kipuaa tässä suhteessa omalle tasolleen.
Jo etukäteen vuosikymmenen takaiseen Inceptioniin verrattu Tenet on siis sanalla sanoen monimutkainen. Sanoisin jopa, että jos Inceptionin juoni tuntui liian vaikealta seurata, kannattaa jättää Tenet suosiolla väliin.
Tällä kehotuksella en kuitenkaan tarkoita sanoa, että Tenet olisi huono elokuva. Päin vastoin, se on oikein pätevä ohjaustyö, joka pitää erinomaisesti otteessaan.
Räjähtävästi käynnistyvän elokuvan alussa kryptisesti nimetty ”The Protagonist” (John David Washington) todistaa hämmästyttävän ilmiön terrorihyökkäyksen keskellä, jää kiinni, joutuu kidutetuksi ja yrittää ottaa oman henkensä. Agentti kuitenkin pelastetaan ja hänet usutetaan uudelle tehtävälle, josta edes tehtävän antajat eivät tiedä kertoa paljon mitään.
Kirjaimellisella protagonistilla on vihjeinään vain käsiele ja sana ”tenet”, jonka pitäisi avata oikeat ovet. Tämä johtaa hänet vakoilun, asekaupan ja salaliiton alamaailmaan, jonka varjoissa pieni joukko toimijoita yrittää pelastaa maailman uhkaavalta tuholta.
Avainsana elokuvassa on aika, ja se taivutetaan todellakin mutkalleen. Ei ole sattumaa, että elokuvan nimi on palindromi.
Näitä vihjauksia enempää tarinasta ei kuitenkaan kannata paljastaa. Kertomuksen haastavuus on pohjimmiltaan kiinni siitä, onko katsoja sattunut kuluttamaan sopivaa tieteisfikiota ja törmännyt jo aiemmin joihinkin elokuvan ideoista.
Ja toisaalta vaikka ideat olisivatkin tuttuja, on Nolanin tarinakerronta jälleen niin nopeatempoista ja itsetarkoituksellisen hämärää, että kelkasta saattaa helposti pudota.
Nolan kuitenkin kuljettaa tarinaa tutulla, raudanlujalla otteellaan. Kuurouttava soundtrack jylisee ja elokuva sykkii eteenpäin huikealla draivilla. Katsoja voi vain pitää penkistä kiinni ja yrittää pysyä mukana.
Ohjaajan suurin voimavara on jälleen visuaalisuudessa, ja Tenetissä on Inceptionin tapaan upean mieleenpainuvia, omaperäisiä hetkiä. Tuntuu melkein kuin tarinamaailma olisi suunniteltu mahdollistamaan parhaat visuaaliset ja kohtaukselliset ideat.
Tenetiä kannattalee edellisten Nolan-leffojen tapaan näyttelijöiden laatukaarti, jonka lahjoja ei paljon tarvitse lähteä todistelemaan. BlacKkKlansmanista (2018) tunnettu John David Washington on sympaattisempi ja samaistuttavampi kuin Nolanin sankarit yleensä. Hänen rinnallaan Elizabeth Debicki (mm. Widows) tuo tarinaan inhimillisyyttä, ja Robert Pattinson on roolissaan suorastaan kiusallisen hurmaava.
Heikoimmalta lenkiltä tuntuu hieman yllättäen äreää asekauppiasta esittävä Kenneth Branagh, joka olisi voinut ehkä hieman hillitä roolisuoritustaan. Nolanin elokuvien tyyliin hahmot ovat valtaosin ilmaisultaan hillittyjä, joten Branaghin valinnat tuntuvat yliampuvilta.
Tenetin suurin heikkous on geneerinen peruskertomus kiemurtelevan juonen takana. Jos nimittäin kovan linjan tieteisfiktion raamit riisuisi kokonaan elokuvan yltä, jäisi jäljelle aika keskinkertainen vakoojatrilleri. Tämä ei kuitenkaan tule mieleen vielä teatterissa, sillä elokuvan kerronnan tapa ja tarinallinen rakenne ovat itsessään kiehtovia.
Ja audiovisuaalinen toteutus on tietysti elokuvamaailman kirkkainta kärkeä – Spektaakkelia isolla s:llä. Elokuvaa on yksinkertaisesti nautinto seurata.
Tenet on siis taattua laatua Christopher Nolanilta, se vain ei ole aivan yhtä mestarillinen ja loppuun asti harkittu kuin käsikirjoittaja-ohjaajan laadukkaimmat elokuvat. Omissa kirjoissani se jää ainakin Dunkirkiä, The Prestigeä ja ehkä Interstellariakin alemmas ohjaajan tuotannossa.
Ehkäpä tänä maailman aikana voisi vielä korostaa, että Tenet on varmasti parhaimmillaan elokuvateatterissa. Nolanin äänimaailma ja omaperäiset toimintakohtaukset pääsevät eri tavalla oikeuksiinsa valkokankaalla, joten kehottaisin kaikkia kykeneviä kokemaan tämän(kin) elokuvan ensi kertaa teatterissa.
TENET
”Scifi-toimintaa, spektaakkelia ja kiemuraista tarinankerrontaa Christopher Nolanin tutulla ammattitaidolla.”
