Arvostelu: The Wiren luojien upeassa The Plot Against America -sarjassa Yhdysvalloista tulee avoimen fasistinen valtio
Kevään tärkein ja paras sarjauutuus alkaa tiistaina HBO Nordicilla.
HBO:n kuusiosainen The Plot Against America -sarja perustuu Philip Rothin vuoden 2004 saman nimiseen kirjaan, jossa natsit nousevat valtaan Yhdysvalloissa 1940-luvulla. Teos ilmestyi suomeksi vuonna 2005 nimellä Salajuoni Amerikkaa vastaan.
Sarjan kertomuksessa Yhdysvallat ei liity lainkaan toiseen maailmansotaan, vaan allekirjoittaa natsi-Saksan kanssa sopimuksen, joka pitää maan sodan ulkopuolella. Presidentiksi nousee Charles Lindbergh, lentäjäsankari joka käy Yhdysvaltojen maaperällä sotaan juutalaisia vastaan. Äärioikeistolainen Lindberg ihailee Hitleriä ja hänen mielestään juutalaiset eivät ole integroituneet kunnolla Yhdysvaltoihin. Hitaasti käynnistyvän, aluksi melkein normaalilta vaikuttavan asuttamisohjelman myötä juutalaiset on tarkoitus siirtää Yhdysvaltojen sydänmaille – sinne missä mukamas oikeasti tyypillinen ja tavallinen amerikkalainen asuu.
The Plot Against America esittää kysymyksiä ja pakottaa katsojan pohtimaan millainen maailma olisi nyt jos näin olisi tapahtunut – maailma jossa Yhdysvallat olisikin valinnut totalitarismin ja avoimen fasismin.
En ole lukenut Rothin George W. Bushin presidenttikauden aikana ilmestynyttä kirjaa, mutta tuolloin teos on ollut spekulatiivista fiktiota, kuvitelma jota on ollut hankala mieltää todeksi. Spefiä kirja on edelleenkin, mutta nykymaailmassa sen kertomus on lähempänä todellisuutta kuin koskaan. The Wire -sarjan luojina parhaiten tunnetut David Simon ja Ed Burns ovat tehneet teoksen pohjalta mestarillisen minisarjan aikana jolloin spekulatiivinen fiktio ei enää ole niin fiktiota.
Kuuden tunnin mittainen painajainen etenee suurimman osan ajasta juuri yhtä upean hitaasti kuin The Wire tai Treme parhaimmillaan. Juuri mitään massiivista ei tunnu tapahtuvan, mutta ympäröivä maailma muuttuu silti hurjaa vauhtia. Minisarja on tälle kertomukselle juuri oikea formaatti, vaikka pidemmässä teoksessa samaa asiaa olisi voitu tarkastella useamman hahmon silmin. Se olisi silti ollut turhaa, sillä asia tulee kuuden jakson aikana enemmän kuin hyvin selväksi. Simon ja Burns ovat mestareita tekemään viihdyttävää draamaa, joka toimii myös sosiaalisena kommentaarina.
Tarina nähdään pääosin New Jerseyssä asuvan Levinsin juutalaisperheen silmin, jonka isä on poliitikasta kiinnostunut vakuutuskauppias Herman (Morgan Spector) ja äiti kotia pyörittävä Bess (Zoe Kazan). Heidän vanhempi teini-ikäinen poikansa Sandy (Caleb Malis) ihannoi Lindberghia (Ben Cole) ja pikkuveli Philip (Azhy Robertson) haluaa vain kerätä postimerkkejä ja leikkiä sotaa rauhassa kavereidensa kanssa. Kertomuksen keskiössä ovat myös äidin sisko Evelyn (Winona Ryder) ja isän serkku Alvin (Anthony Boyle).
Lindberghin poliittinen ura ja nousu valtaan on samanlainen kuin Donald Trumpilla. Aluksi hänelle naureskellaan, eikä kukaan usko lentäjäsankarin voivan päästä presidentiksi. Herman-isä mollaa Lindberghin olevan vain simppeli lentäjä, jolla on joitain mielipiteitä politiikasta, jotka hän tuo julki aina muutamalla identtisellä lauseella. Seuraavaksi republikaanit pitävät häntä hyödyllisinä idioottina, jolloin Herman alkaa olla jo huolissaan:
”Näin se alkaa täälläkin. Kaikki uskovat voivansa työskennellä hänen kanssaan. Ei kukaan uskonut aluksi Hitlerinkään olevan tosissaan.”
Suuressa roolissa Lindberghin vaalivoitossa on Evelyn-tädin poikaystävä, rabbi Lionel Bengelsdorf (John Turturro). Syvältä etelästä kotoisin oleva mies toimii presidentin neuvonantajana uskonasioissa ja saa osan juutalaisista hyväksymään Lindberghin ja tämän antisemitistiset mielipiteet. Sarja ei selitä suoraan miksi Bengelsdorf ylistää miestä, joka haluaa hänet ja kaltaisensa hengiltä. Tietysti hän janoaa valtaa, mutta muuten Simon ja Burns jättävät rabin ja myöhemmin myös Evelynin mielipuolisen käytöksen kokonaan katsojan ihmeteltäväksi.
Bengelsdorf päätyy toistamaan fasistin puheita kuin papukaija, ja pian höpinät siitä kuka on oikea amerikkalainen ja kuka ei antavat luvan avoimeen antisemistimiin ja rasismiin.
The Plot Against America käyttää suurimman osan ajastaan juutalaisten ja muiden vähemmistöjen kansalaisoikeuksien hitaaseen, mutta varman rajoittamisen esittelyyn. Sarja ei ole tyyliltään samanlainen kuin esimerkiksi Amazonin The Man in the High Castle, vaan se yllyttää ja pakottaa moraaliseen pohdintaan. Lindbergh pääsee valtaan lupaamalla ettei Yhdysvallat osallistu sotaan ja katsoja saattaa nyökytellä miehen puheille, vaikka ne pakottavatkin maan hylkäämään entiset liittolaisensa kuten Iso-Britannian ja olemaan samaa mieltä kuin natsit.
Ainakin aluksi moinen on pienempi paha kuin sota. Vaikka osa presidentin puheista saattaa vaikuttaa ihan fiksuilta, niin pian hänen kanssaan samaa mieltäkin olevat joutuvat pohtimaan miten pitkälle maa voi mennä.
Simon ja Burns näyttävät alusta asti pelottavia asioita, jotka muuttuvat puhtaaksi kauhuksi mitä pitemmälle sarja etenee. Alku on rakennettu tahallaan niin, että presidentin fasismi saattaa katsojastakin tuntua osittain hyväksyttävältä. Kertomus laittaa seuraajansa ahtaalle – mihin itse vetäisit rajan?
Simonin ja Burnsin upea käsikirjoitus antaa kaikille näyttelijöille tilaa loistaa. Turturron rabbi Bengelsdorf on varsin omalaatuisen aksenttinsa kanssa koko ajan karikatyyrin rajalla, mutta täysin tahallisesti. Hahmon kaikkia toimia ei ole tarkoituskaan ymmärtää, joten näyttelijä voi aivan hyvin vetää hahmonsa överiksi.
Ohjaajina toimivat Minkie Spiro ja Thomas Schallme ovat luoneet yhdessä lavastajien, pukusuunnittelijoiden, erikoistehosteiden tekijöiden ja kuvaajien kanssa täysin uskottavan ja komean näköisen 1940-luvun New Jerseyn ja sitä ympäröivän maailman. Mukana on oikeita arkistokuvia, jotka sulautuvat täydellisesti yhteen vaihtoehtoisen todellisuuden tapahtumien kanssa. Sarjassa on myös mukana melkoinen määrä erikoistehosteita, jotka huomasin vain sen takia, että HBO:n ennakkojaksot eivät olleet aivan valmiita.
Ohjaajat keskittyvät pieniin detaljeihin myös hahmojen kohdalla, jotka tekevät heistä oikeita ihmisiä. Perinteisen perhe-elämän arkisten asioiden lisäksi realismia lisää vaikkapa se, kuinka hyvin joku hahmoista osaa jiddišiä.
Vaikka The Plot Against America ei olekaan trilleri, niin erityisesti 72 minuuttia pitkä finaalijakso on äärimmäisen ahdistavaa ja jännittävää televisiota. Varsinkin viimeiset minuutit ovat niin pysäyttävää katsottavaa, että niiden jälkeen jää väkisinkin vain istumaan sohvalle suu auki pidemmäksi aikaa. Infernaalinen loppu on pakko katsoa välittömästi uudestaan, jonka jälkeen voi todeta Simonin ja Burnsin tehneen tämän vuoden parhaan ja tärkeimmän sarjan.
Vaikka kertomus rinnastuu myös tämän hetken Amerikkaan, niin se ei alleviivaa asiaa liikaa. Silti uutiskuvat vuoden 2017 tapahtumista Charlottesvillesta ja Trumpista puhumassa pahoista ihmisistä molemmissa ääripäissä nousevat väkisinkin mieleen.
The Plot Against America alkaa HBO Nordicilla 17. maaliskuuta.
