Arvostelu: Uusi The Thing ei tietenkään pärjää alkuperäiselle

17.11.2011 12:05 | Tatu Junni

Ensi-ilta: 18.11.2011
Alkuperäisnimi: The Thing
Ohjaaja: Matthijs van Heijningen
Käsikirjoittaja: Ronald D. Moore & Eric Heisserer
Pääosissa: Mary Elizabeth Winstead & Joel Edgerton
Pituus: 104 minuuttia
Ikäraja: K15
Kotisivu: www.thethingmovie.net

Dome 2,5

”Jos se ei ole rikki, älä korjaa sitä” on ohjenuora, jonka lompakkoaan puristava Hollywood on unohtanut näemmä pysyvästi. John Carpenterin vuonna 1982 ilmestynyt The Thing – ”Se” jostakin on tieteiskauhun mestariteoksia. Silti – tai juuri siksi – siitä on nyt tehty uusi versio, joka ei tietenkään pärjää edeltäjälleen.

Hollantilaisen Matthijs van Heijningen Jr.:n ohjaama uusi The Thing on itse asiassa esiosa John Carpenterin samannimiselle elokuvalle, joka ilmestyi vuonna 1982. Omaperäisyydellä Carpenterkaan ei päässyt juhlimaan, sillä ensimmäinen filmatisointi John W. Campbellin kirjasta ilmestyi jo vuonna 1951. Tällä kertaa nähdään kuinka kosminen kopiokone vapautuu napajäätikön syvyyksistä ja lahtaa vuoden 1982 elokuvassakin mainitut norjalaistutkijat. Tarina voi olla uusi, mutta sen kaava tuttu. Tarjolla on Kymmenen pientä neekeripoikaa -mukaelma kera goren, s’il vous plaît!

The Thingin pääosassa nähdään Scott Pilgrimin tyttöystävänä tutuksi tullut Mary Elizabeth Winstead. Hollywoodin kauhuelokuvien kiljuvista kinkuista kuin yö päivästä erottuva nainen on kaikessa tavallisuudessaan tervetullut lisä tarinaan. Valitettavasti Winsteadin karisma ei kuitenkaan riitä voittamaan katsojia puolelleen. Hahmo on loppujen lopuksi persoonaton ajelehtija, jonka kohtalo on kaikille alusta lähtien itsestään selvä. Muista näyttelijöistä tai hahmoista mieleen jää vain Adewale Akinnuoye-Agbaje, ja hänkin yksinomaan Kylmän ringin ansiosta.

The Thingin tarinassa riittää typerryttäviä aukkoja, joille The Editing Room onkin jo ehtinyt kuittailla. Huono elokuva ei ole, aika turha vain. Vertailu John Carpenterin elokuvaan on tietenkin epäreilua, mutta samalla itsestään selvää. Uusi The Thing ryhtyi jo käsikirjoitusvaiheessa taisteluun, jota se ei koskaan voinut voittaa.

Jos vuoden 1982 elokuva on näkemättä, voi uuden The Thingin vallan hyvin katsoa sitä ennen. Kurt Russelin selviytymisseikkailun jo nähneet eivät saa Matthijs van Heijningenin pastissista irti läheskään yhtä paljon. Van Heijningenin esikoisohjauksen parasta antia ovat ennakko-odotusten mukaisesti hirviön herkuttelut ihmisen anatomialla. Ne ovat toteutukseltaan miellyttävän vanhanaikaisia, eikä niillä mässäillä yli äyräiden.

Summaten: Uusi The Thing on ihan kiva, mutta tarpeeton. Opi jo, Hollywood!

PlusMiinusNolla

+ Hirviö
+ Lumi, pimeys ja pakkanen
– Johan tämä on nähty
– Loppupuolen päättömyydet tarinassa

Arvostelija: Tatu Junni

Muropaketin uusimmat