Arvostelu: Videopelileffa Warcraft on pahinta mahdollista fantasiahuttua

09.06.2016 06:50 | Tuukka Hämäläinen

WarcraftEnsi-ilta: 10.6.2016
Alkuperäisnimi: Warcraft: The Beginning
Ohjaus: Duncan Jones
Käsikirjoitus: Charles Leavitt & Duncan Jones
Pääosissa: Travis Fimmel, Paula Patton, Ben Foster, Dominic Cooper, Toby Kebbell, Ben Schnetzer, Rob Kazinsky & Daniel Wu
Pituus: 123 minuuttia
Ikäraja: K12
Idea: Örkit ja ihmiset muiluttavat toisiaan sekavassa fantasiaseikkailussa
Arvostelija: Tuukka Hämäläinen

1/1

 

Blizzardin hittipelin filmatisoinnista on toivottu videopeligenren pelastajaa. Ihan turhaan.

Warcraft: The Beginningissa oli alun perin jonkin verran potentiaalia. Asialle laitettiin Moonin ja Source Coden ohjannut Duncan Jones, joka pääsi myös työstämään elokuvan käsikirjoitusta. Etukäteen lisäksi kerrottiin, että elokuvan tarinassa kuvattaisiin sekä örkkejä että ihmisiä tasavertaisina, mikä kuulosti kiinnostavalta lähtöasetelmalta.

Jos elokuvalta jotain odottaa, saa kuitenkin karvaasti pettyä. Warcraft on lyhyesti sanottuna pahinta mahdollista fantasiahuttua, josta jaksavat innostua korkeintaan ala-asteikäiset pojat ja World of Warcraftiin vuosiksi unohtuneet fanit.

Tarina lähtee liikkeelle örkkien maailmasta, jossa sotapäällikkö Durotan (Toby Kebbell) salakuljettaa raskaana olevan vaimonsa velho Gul’danin (Daniel Wu) avaamaan portaalin läpi ihmisten maailmaan Azerothiin. Tästä hyökkäyksestä alkaa ihmisten ja örkkien välinen sota, jonka keskiössä on Felliksi kutsuttu paha taikuus, jonka vallassa Gul’dan johtaa örkkilaumaansa.

Jo ensimmäisen vartin aikana käy ilmi Warcraftin suurin ongelma: mikään ei tunnu miltään. Tarinassa ei mittasuhteistaan huolimatta ole eeppisyyden häivääkään ja kaikki näyttää muoviselta ja tylsältä. Toimintakohtauksissa ei ole mitään jännitettä, ja elokuvan harvat ihmisnäyttelijät ja lavasteet näyttävät ympäristöstään irrallisilta.

Ensimetreillä katsojaa kuljetetaan nopeasti paikasta ja hahmosta toiseen ilman, että ketään tai mitään oikeastaan esitellään. Hahmot jäävät päähenkilö Anduin Lotharia (Travis Fimmel) myöten vaille minkäänlaista taustakertomusta, eikä heidän kohtalonsa juuri jaksa kiinnostaa.

Warcraft: The Beginning tuo elävästi mieleen keskinkertaisten videopelien välivideot. Sama CGI-maailma, samaa tönkköä näyttelemistä, samat pahviset henkilöhahmot. Pelissä tätä kuitenkin voisi vielä sietää, koska muutaman minuutin videon kärsittyään pääsisi itse pistämään örkkejä matalaksi. Parituntisena elokuvana kokemus on todella puuduttava.

Sekavan roskafantasian alle on haudattu pari hyvääkin ideaa.

Örkkien soturinainen Garona (Paula Patton) yrittää löytää paikkaansa kahden maailman välillä. Durotan joutuu hankalaan asemaan vastustaessaan örkkejä johtavaa Gul’dania. Nämä muutamat ideanjyvät katoavat kuitenkin yleisen kohelluksen ja pintapuolisen kerronnan alle.

Warcraftista on hankala löytää mitään positiivista sanottavaa. Elokuvasivusto IndieWire ehti jo verrata sitä vuoden 2000 roskaleffaklassikkoon Battlefield Earth, mutta vertaus ei ole täysin osuva. Warcraft ei nimittäin viihdytä huonoudellaan, vaan ainoastaan tuskastuttaa. Sitä ei ole tehty niin vasemmalla kädellä, että lopputulos huvittaisi – vaikka alkupuolella naurahdinkin pari kertaa fantasiakliseille ja olemattomalle pohjustukselle.

Toisaalta Warcraftin jälkeen tuntuu, että voisin viimeinkin jaksaa katsoa kolmannen Hobitti-elokuvan, sillä se ei mitenkään voi olla pahempi kokemus kuin tämä!

Pienenä spoilerina kerrottakoon vielä, että Warcraft: The Beginningin loppu jättää kaiken miltei kaiken auki. Nyt kun elokuva vielä tekee hyvän tuloksen teattereissa, niin eiköhän tätä huttua saada lisää ainakin parin jatko-osan verran.

PlusMiinusNolla

– Surkea fantasialeffa
+ Soturinainen Garonassa on potentiaalia
0 Ohjaaja Duncan Jones on ohjannut hyviäkin elokuvia

Keskustelu

3/5 viihdyttävä fantsumätke. Varmaa ois jääny vähemmälle pisteet jos en ois muinoin enemmänki mättäny wowia.

Elokuva voi olla vaikea aueta katsojille, jotka eivät ole perehtyneet itse loreen. Lähdimme kaveriporukalla elokuvaa katsomaan ja kaverini siitä minua varoittelivatkin, sillä osa heidän tutuistaan olivat kertoneet samaa. Itse en ole mikään Worlf of Warcraft peliä tunteva, mutta olen kokenut fantasiapelien harrastaja yleensä ja rakastan fantasia genreä erittäin kovasti yleisesti.
Minä pidin tästä elokuvasta todella paljon. En tiennyt Warcraftin lorea entuudestaan, mutta jo heti ensimmäisillä sekunneilla, kun elokuva lähti käyntiin, kiinnostuin elokuvasta aivan kympillä ja lumouduin siihen mukaan. Elokuvan maailma, asustukset, koko visuaalinen ulottuvuus oli luotu kiehtovalla tavalla.
Itse olen pienenä kokeillut World of Warcraft peliä, ja ilahduin siitä, miten samankaltaiselta elokuvan maailma näytti, paljon upeammalta vaan! Itse pääsin elokuvaan hienosti sisälle ja ymmärsin sen juonen. Olen lukenut paljon arvosteluja elokuvasta vasta sen nähtyäni ja olen pettynyt sekä kovin yllättynyt sen saamasta negatiivisesta palautteesta. Mielestäni se ei ansaitse moista lyttäämistä. Tottahan Warcraft on eriskummallinen elokuva varsinkin jos on tottumaton tuon kaltaiseen kamaan. Itse sanoisin kuitenkin tähän, että katsokaa ihmeessä tuo leffa ja päättäkää sitten mitä mieltä olette! Tuo elokuva jakaa mielipiteitä hyvin paljon, sitä joko rakastaa tai vihaa. Antaisin sille itse 4-5 tähteä.

Näkee kyllä, ettei Domen arvostelijalla ole ollut mitään käsitystä/kiinnostusta lähdemateriaalia kohtaan, sama juttu kuin suurimmalla osalla tämän leffan lytänneistä.

Toki leffasta löytyy moitittavaa ja kaukana ollaan huippuluokan leffasta, mutta paremmin tämän parissa viihdyin kuin vaikkapa umpisurkean Desolation of Smaugin parissa, Domen ”kehumasta” Turtles-leffan jatko-osasta puhumattakaan, vahva 3/5:n leffa.

Onneksi Kiina ja muu maailma USA:ta lukuunottamatta ovat haistattaneet kriitkoille pitkän paskan ja leffa on käärinyt kasaan jo 300 miljoonaa maailmaanlaajuisesti ja tulee todennäköisesti saamaan jatkoa, siinä missä oikeasti paskojen TMNT-leffojen jatkoa ei näillänäkymin ole luvassa jatko-osan flopattua totaallisesti….Tuukka Hämäläinen ja kriitikko-kumppanit joutuu siis todennäköisesti kärvistelemään Warcraftin jatko-osan parissa taas parin vuoden päästä :D

Älkää hyvät ihmiset tämän arvostelun takia jättäkö leffaa katsomatta. Aiemmissa kommenteissa on jo hyvin tuotu esille todellinen totuus leffasta. Fantasiaelokuvien ja Warcraft-pelien ystävät tulevat nauttimaan joka minuutista!

4/5*

Warcraft jakaa mielipiteitä vaikka valtaosin peruskatsojat ovat elokuvasta pitäneet. Mielestäni elokuva ei todellakaan edusta täydellisyyttä mutta sanat ”sekava roskafantasia” ja 1/5 arvostelu tuntuu ei vain oudolta vaan jopa saivartelulta. Jokaisella on toki oikeus omaan mielipiteeseen mutta kummaksun sitä, miten paljon eri mieltä olen tällä kertaa.

Kuten Marvel-elokuvien osalta on huomattu, mitä lähempänä lähdemateriaalia ollaan, sitä parempia elokuvat ovat yleisesti olleet. Katsoja hyväksyy värikkäästi pukeutuneet supersankarit ja lähtee vuoristorataan mukaan. Warcraft on fantasiavuoristorata genreä rakastaville.

Ihmisten sankaria esittävä Travis Fimmel muistuttaa ehkä jopa ärsyttävän paljon hänen roolihahmoaan Vikings-sarjassa. Valtaosin muut ihmisrotua edustavat roolisuoritukset ovat samaa tasoa esimerkiksi CW:n Arrow- ja The Flash-sarjojen kanssa, pahvista mutta viihdyttävää. Puoliverinen Garona oli positiivinen yllätys, samoin Ben Fosterin esittämä Medivh, vaikka heidänkin näyttelyn taso vaihtelee elokuvan aikana.

Elokuva jyrisee eteenpäin kuin höyryjuna ja osa hahmojen välisistä hetkistä jääkin kapeasti kirjoitetuksi. Rytmi vaihtelee oudosti ja loppua kohden kompuroidaan jo miltei anteeksi antamattomalla tavalla.

Siinä elokuvan virheistä. Nyt katsomisen arvoista positiivisuutta:

Kun näin elokuvassa ensimmäisen kerran örkkien hyveellistä puolta kannattavan Durotanin, tunsin jotain. Edessäni oli elävä, hengittävä hahmo jonka puolesta tunsin myötätuntoa sekä haikeutta. Elokuvan motion capture tekniikalla toteutetut örkit ovat rujoudessaan upeaa katseltavaa ja oudolla tavalla elokuvan sielu.

Vaikka elokuvan tarina kompuroi, se myös viihdyttää. En kokenut hetkeksikään irtaantumista elokuvasta ja nautin sen tahdista kun pääsin viiden minuutin päästä siihen kiinni. Elokuva olisi tuntunut loputtoman puuduttavalta eikä se olisi lähtenyt ikinä käyntiin jos jokaisen hahmon tausta olisi selvitetty juurta jaksaen. Jos taustoista haluaa tietää lisää, tarjolla on pelien lisäksi suuret määrät kirjallisuutta kiinnostuneille.

Surrealistisen värikäs ja elävä, hengittävä maailma imaisee mukaansa enkä olisi tahtonut lähteä sieltä pois vielä kahden tunnin jälkeen. Arvostin suunnattoman paljon sitä, ettei elokuva ei pyytele anteeksi yliampuvia lavasteitaan tai pukuja vaan seisoo ylpeästi lähdemateriaalinsa tukemana.

Olisin toivonut ehkä hieman enemmän pelien alkuperäisen soundtrackin käyttöä. Kuitenkin päästessäni ensimmäisen kerran Stormwindin kaduille, kuulin tutun ja ylvään tunnusmusiikin kaikessa loistossaan. Hymyilin leveästi. Ramin Djawadi työstää eeppistä ja istuvaa sinfoniaa, joka pärähtää soimaan Spotifyssa välittömästi elokuvan päätyttyä.

Warcraft on elokuva ennen kaikkea pelejä pelanneille. Elokuva antaa täyden Warcraft-kokemuksen ja on täysin ymmärrettävää ettei kaikki viittaukset ja piilovitsit mene jakeluun katsojilla, jotka tulevat elokuvaan täysin tyhjältä pohjalta. Silti elokuva pysyy kasassa ja on ymmärrettävissä, siinä missä mikä tahansa nykyajan supersankarieepos.

Oma arvosanani on vahva 3/5.

Ollaanpas sitä nyt kriittisiä. Warcraftin(erityisesti RTS:ien) ystävänä elokuva oli hyvinkin viihdyttävä. Muutamat pienet muutokset pelien tarinaan eivät haitanneet, ja tyyli oli peleistä tuttua.

Tokihan elokuva jätti maailmaan tutustumattomille muutamia asioita ehkä epäselväksi, mutta eivät ne nyt kohtuuttomasti elokuvasta nauttimista estä. Osalle esim. taikuuden liian voimakas esilläolo tai ylikorostunut puvustus voivat olla häiritseviä, mutta tähän (ei edes realismia tavoittelevaan) fantasiamaailmaan ne ovat hyvinkin passelit.

Kokonaisuutena kyseessä oli oikeinkin passeli kesäelokuva, jonka voisi käydä toistekin katsomassa aikansa kuluksi. Lisäksi voidaan puhua pitkästä aikaa pelin maailmalle uskollisesta sovituksesta, josta siitäkin plussaa. Jatko-osaa odotellessa, kiitos siis kiinalaisille!

Toisin kuin Domen toimitus yrittää mustamaalta, Warcraft ei ole missään nimessä huono elokuva.
Tietenkin, jos odottaa että sieltä tulee jotain Lord of the Rings -tyyppistä, niin varmastikin joutuu pettymään, ja elokuva on ”huono”, mutta vain idiootti odottaa sellaista kun kyse on Warcraftista. Vähän sama kuin sanoisi kaikkia vähänkään mafiaa koskevia elokuvia surkeiksi, kun ne eivät olekaan uusia Kummisetiä, ihan sama vaikka se ei ollut missään vaiheessa sen uuden leffan tarkoituskaan, tai edes samaa tyylilajia.

Warcraft elokuvana on uskollinen Warcraft-maailmalle ja sen tyylille, ja täyttää sen lajityypin elokuvan roolin enemmän kuin hyvin, se on siis hyvä elokuva, ei huono.

Archu: Leffa ei todellakaan ole surkea, kuten Domekin yrittää väittää, etenkin Warcraft-loren hahmot ja paikat ovat tuttuja.

Tässä olisi mielestäni arvostelijan kannattanut hieman avata Warcraft-tietämystään, sillä kaikissa lukemissani arvosteluissa toistuu sama teema: tarina ja taustat eivät aukene katsojalle. Okei, mutta entä jos katsoja jo tietää kaiken tämän? Kaatuuko leffa silti muihin laadullisiin ongelmiin?

Muropaketin uusimmat