Uusimmat

Arvostelu: The Lone Ranger on yllättävän hyvä seikkailuelokuva

03.07.2013 09:10 Aki Lehti

The Lone RangerEnsi-ilta: 3.7.2013
Alkuperäisnimi: The Lone Ranger
Ohjaaja: Gore Verbinski
Käsikirjoittaja: Justin Haythe, Ted Elliott & Terry Rossio
Pääosissa: Johnny Depp, Armie Hammer, Tom Wilkinson, William Fichtner, Barry Pepper, Helena Bonham Carter
Pituus: 149 minuuttia
Ikäraja: K12
Arvostelija: Aki Lehti

4/5

Pirates of the Caribbean -elokuvasarjan tekijätiimi yrittää toistaa merirosvoseikkailun jättimenestyksen amerikkalaisen ikonin The Lone Rangerin uusintaversion avulla. Lopputulos yllättää positiivisesti olemalla vanhat seikkailuelokuvat mieleen tuova kesäleffa.

The Lone Ranger on todellinen amerikkalaisen populaarikulttuurin ikoni. 1930-luvulla seikkailunsa radiossa aloittanut Yksinäinen ratsastaja päätyi myöhemmin kirjojen ja sarjakuvien sivuille. Parhaiten hänet kuitenkin muistetaan vuosien 1949 ja 1957 välillä pyörineestä tv-sarjasta. Hän seikkaili myös muutamassa elokuvassa. Ehkä aivan nuorimmille hahmo ei ole tuttu, mutta suunnilleen jokaisella amerikkalaisella aikuisella taitaa olla päässään ainakin jonkinlainen mielikuva ratsastajan hahmosta.

Vaikka sankarin seikkailuista on jo aiemmin tehty miljoona erilaista versiota, niin tämä Johnny Deppin projekti tuntuu herättäneen jo ennakkoon närää. Aivan kuin hahmo olisi jotenkin pyhä ja sen modernisointi olisi suurikin rikos. Suomalaisen katsojan, jolle hahmo ei välttämättä ole kovin tuttu ei luulisi tästä versiosta ärsyyntyvän. Tarjolla on jättimäisellä budjetilla tehty moderni länkkäriseikkailu jossa on mukana vanhojen seikkailuelokuvien fiilistä.

Pirates of the Caribbean -kolmikko, eli ohjaaja Gore Verbinski, tuottaja Jerry Bruckheimer ja Johnny Depp ovat onnistuneet tekemään ainakin alkuperäisen piraattileffan tasoisen viihdepläjäyksen. Merirosvoelokuvien jatko-osilla The Lone Ranger pyyhkii lattiaa.

Armie Hammer esittää John Reidia eli The Lone Rangeria ja Johnny Depp hänen intiaanikumppaniaan Tontoa. Vaikka pääosassa pitäisikin olla itse Ratsastajan, niin sille ei mahda mitään että Depp varastaa show´n mielipuolisena Tontona. Tämä on tietysti suunniteltu juttu. Koko projekti oli alun perinkin Deppin idea ja hänen nimensä on se joka vetää katsojat teattereihin. Parivaljakon kemiat toimivat täydellisesti. Yksinäinen ratsastaja uskoo oikeuteen eikä halua turvautua aseisiin ja väkivaltaan, kun taas Tonto on valmis tekemään mitä vain. Deppin hahmon hauskuus tuleekin siitä, että hän on täysin ennalta arvaamaton. Tonto möläyttelee järjettömiä intiaaniviisauksia, heittelee hauskoja one-linereita, on välillä traagisen surullinen ja koheltaa seuraavana hetkenä slapstick-pellenä övereissa toimintakohtauksissa. Päässään hänellä on kuollut korppi jota hän ruokkii koko leffan ajan.

William Fichtner on loistovalinta esittämään pahis Butch Cavendishia. Vaikka Fichtnerin Cavendish onkin sarjakuvamainen pahis, niin hän onnistuu olemaan myös pelottava syödessään vihollistensa sydämiä. Sivuosissa Tom Wilkinson ja Ruth Wilson tekevät ihan hyvää työtä, vaikka heidän hahmoihinsa eivät käsikirjoittajat ole paljoa panostaneet. Se jää epäselväksi miksi Helena Bonham Carter näyttelee tässäkin elokuvassa. Ilmeisesti hänen on nykyään pakko olla mukana joka leffassa jossa Depp esiintyy.

Kaksi ja puoli tuntia hurahti leffan parissa ihmeen nopeasti. The Lone Ranger ei juuri laahaa, mutta tiivistämällä se olisi ollut vielä parempi. Vanha Tonto kertomassa seikkailuistaan pikkupojalle on aivan turhaa täytettä. Hyppäykset ajassa eteenpäin vähän väliä sotkevat leffan rytmiä. Asiat tulevat selväksi ilman puhkiselittämistäkin ja kertojahahmon olisi voinut jättää leikkaamon lattialle.

Elokuva on välillä ihmeen väkivaltainen ja synkkä ottaen huomioon sen kohderyhmän, mutta ainakaan se ei aliarvioi mahdollisia nuoria katsojiaan. Hauskuuttamisen lisäksi se myös pelottaa sopivasti. Hyppäykset komediasta koskettavan dramaattisiin hetkiin ovat muutamaan otteeseen liian nopeita. Nauraminen on mahdotonta jos kymmenen sekuntia aikaisemmin silmäkulmassa on ollut kyynel.

Taistelu-, ja toimintakohtaukset ovat näyttäviä, mutta ottaen huomioon sen että tuottajana toimii Bruckheimer ne eivät lähde lopun junakohtausta lukuun ottamatta missään vaiheessa täysin lapasesta. Tietysti Ratsastaja on melkoinen supersankari ainakin vanhan tv-sarjan fanien silmissä. Älyttömyydet kuuluvat asiaan, ja mistä tahansa tilanteesta selviämisestä tulee mieleen Indiana Jonesin seikkailut. Indiana Jonesit olivat tribuutteja vanhoille seikkailuleffoille ja jotain samaa on The Lone Rangerissa, vain vähän muovisemmin toteutettuna.

Onneksi länkkäristä ei ole tehty 3D-versiota. Se ei olisi tuonut tähän yhtään mitään lisää. The Lone Ranger on yllättävän hyvä toimintaseikkailu ja oiva valinta esiteini-ikäisille ja heidän vanhemmilleen yhdessä katsottavaksi.  

PlusMiinusNolla

+ Deppin Tonto on täysi mielipuoli ja mielipuolisen hauska
+ Vanhan ajan seikkailuelokuvan fiilis
+ Sopiva sekoitus hauskaa sarjakuvamaisuutta ja synkkyyttä
– Hyppii fiiliksestä toiseen turhan nopeasti
– Täysin turha vanhan Tonton kertojahahmo
– Liian pitkä

Aki Lehti

”Olen Muropakettia vuodesta 2010 asti avustanut freelancetoimittaja, jonka ominta alaa on popkulttuuri – musiikki, elokuvat ja kirjallisuus. Muroon rustaan lähinnä elokuva- ja tv-arvosteluja sekä niihin liittyviä uutisia ja haastatteluja. Kirjoitan säännöllisesti myös Keskisuomalaiseen, Savon Sanomiin, Karjalaiseen ja Etelä-Suomen Sanomiin. Tekstejäni on julkaistu myös esimerkiksi Helsingin Sanomissa, HS Metrossa ja useissa asiakaslehdissä. Levyarvosteluja olen kirjoittanut reilun 20 vuoden aikana lähes 1500 kappaletta ja henkilöhaastatteluja myös melkein nelinumeroisen määrän. Lempparielokuvani ovat usein niitä, jotka eivät Suomessa pääse laajempaan levitykseen, eli leffafestarikama laidasta laitaan. Lähellä sydäntä ovat esimerkiksi amerikkalainen indie-elokuva ja korealaistuotannot. Vapaa-aikani kuluu elokuvien lisäksi musiikin, kirjojen ja sarjakuvien parissa kyynelehtiessä.”

Muropaketin uusimmat