Arvostelu: Tie pohjoiseen koukkaa turhan tiuhaan pientareen puolelle
Ensi-ilta: 24.8.2012
Ohjaaja: Mika Kaurismäki
Käsikirjoittaja: Sami Keski-Vähälä & Mika Kaurismäki
Pääosissa: Vesa-Matti Loiri, Samuli Edelmann, Peter Franzén, Irina Björklund, Mari Perankoski, Elina Knihtilä, Ada Kukkonen, Rea Mauranen, Aake Kalliala & Eeva Litmanen
Pituus: 113 minuuttia
Ikäraja: K12
Vesa-Matti Loirilla ja Samuli Edelmannilla on yhteensä niin paljon karismaa, että sen päälle on helppo rakentaa elokuva. Ovathan molemmat näyttelijöitä, jotka parhaimpina hetkinään naulitsevat katsojan paikoilleen valkokankaan ääreen. Siksi on sääli, että Tie pohjoiseen poukkoilee niin päämäärättömän oloisesti tunnetilasta toiseen.
Loiri näyttelee vuosikausia maailman merillä huidellutta Leoa, joka palaa poikansa Timon (Edelmann) elämään yllättäen kuin rankkasade Saharaan. Isipappa sanoo etsivänsä uutta yhteyttä ainoan poikansa kanssa, mutta poika ei vaikuta aivan yhtä innostuneelta asiasta. Vaan miksipä olisi, kun faijan lierous tuoksuu kilometrien päähän?
Heidän elämänsä ovat kovin erilaiset. Timo on suorittaja, jonka henkilökohtainen elämä on jäänyt uran jalkoihin. Leo taas ei näytä kieltäytyneen yhdestäkään houkutuksesta. Eripurapari solmii pinnallisen aselevon ja lähtee, noh, tielle pohjoiseen. Miten he pärjäävät kahdestaan? Kohdataanko matkalla erikoisia hahmoja menneisyydestä? Onko Mika Kaurismäki ohjannut jälleen road movien?
Vastaukset ovat jotakuinkin ennalta-arvattavia, mutta eipä sen ole väliä. Sillä sen sijaan on, että Kaurismäen ja Sami Keski-Vähälän kirjoittama Tie pohjoiseen on kovin hömelö ollakseen realistinen draama ja toisaalta turhan vakava ollakseen maaginen. Elokuvan mittaan ehtii miettiä kerta kerran jälkeen, miksi Timo suostuu Leon perustelemattomiin, älyttömiin ehdotuksiin.
Jos taas ottaa sen asenteen, ettei hahmojen ole tarkoituskaan toimia kuten oikeiden ihmisten, tarinan latteus alkaa masentaa. Ihanko oikeasti parasta elämässä on puolihuolematon bensan varastaminen ja huolimattomien naisten vokotteleminen? Siinäkö entinen kravattiorja kokee vapauden täyttymyksen? Olisi sitten edes kiinnostavampia unelmia.
Näyttelijäkaarti on hurjan laaja, mutta valitettavasti lahjakkaatkin tyypit jäävät tyhjäkäynnille. Erikseen on mainittava omituisesti kirjoitettuun kevythomostelurooliin sijoitettu Peter Franzén, joka muun muassa alkaa puhkua energiaa jatsitupakkasession jälkeen. Ööh… okei?
Kestää kovin pitkään, ennen kuin Loiri tai Edelmann alkaa laulaa. Oli kohtauksen merkityksestä tarinassa mitä mieltä hyvänsä (minusta se on vähän pöhkö), on kiinnostavaa kuulla kahta kovin erilaista tulkitsijaa saman biisin kimpussa. Loiri vetää leveällä pensselillä roheasti sieltä sun täältä, Edelmann on varma tulkitsija, joka ei turhia kikkaile ja kokonaisuus on isompi kuin osiensa summa. Harmi vain, ettei sama päde koko elokuvaan.
PlusMiinusNolla
– Hassuttelu
+ Laulaminen
– Tarina, josta ei riitä oikein takiksi eikä housuiksi
Arvostelija: Olli Sulopuisto
Lue myös:
Voita liput Vesa-Matti Loirin ja Samuli Edelmannin Tie pohjoiseen -elokuvan näytökseen
