Arvostelu: Uusi Twilight-elokuva saa käpertymään sikiöasentoon ja rukoilemaan tajuttomuutta

Ensi-ilta: 18.11.2011
Alkuperäisnimi: The Twilight Saga: Breaking Dawn part 1
Ohjaaja: Bill Condon
Käsikirjoittaja: Melissa Rosenberg (Stephenie Meyerin romaanin pohjalta)
Pääosissa: Kristen Stewart, Robert Pattinson & Taylor Lautner
Pituus: 117 minuuttia
Ikäraja: K13
Kotisivu: www.breakingdawn-themovie.com

Hui hai, toisensa nai, Edward ja Bella hirviövauvan sai! Stephenie Meyerin Houkutus-kirjoihin pohjautuvan elokuvasarjan loppu häämöttää, eikä se juurikaan sureta. Aamunkoin ensimmäinen tunti on sietämätöntä katseltavaa. Loppua kohden taso nousee hieman, mutta menee aivan liian pitkään ennen kuin valkokankaalla nähdään mitään kiinnostavaa.

Twilight – Houkutus (2008) oli siedettävää teinidraamaa yliluonnollisilla mausteilla höystettynä. Sen jälkeen ensisijaisesti teinitytöille suunnatun elokuvasarjan taso on valitettavasti laskenut tasaisesti. Turha kuitenkaan kuvitella, että voit mennä katsomaan Twilight – Aamunkoi osa 1:n kärsimättä sen edeltäjistä. Jos tarina ei ole tuttu entuudestaan, olet alusta asti pahasti eksyksissä tässä siirappimyrskyssä.

Bill Condonin ohjaama Aamunkoi lähtee liikkeelle häistä. Elokuvan kohdeyleisö varmasti hihkuu innosta kun vampyyrikomistus Edward Cullen (Robert Pattinson) ja mutruileva ihmisneito Bella Swan (Kristen Stewart) saavat vihdoin toisensa alttarilla ja myöhemmin sängyssäkin, mutta 30-vuotias elokuvakriitikko käpertyy sikiöasentoon ja rukoilee tajuttomuutta. Sokerinen hääjuhla, sen tekopirteät valmistelut ja höppänät vieraat (etenkin Sarah ”Bellan äiti” Clarke) ovat yksinkertaisesti liikaa. Kyse on kuitenkin valitettavasti vain Condonin varoituslaukauksista. Pahempaa on luvassa!

Kun häähumusta on Jacob-ihmissuden (Taylor Lautner) kiukutteluiden jälkeen selvitty, vuorossa on kuherruskuukausi Brasiliassa. Tuore aviopari tekee parhaansa näyttääkseen rakastuneilta, mutta kun homma sakkaa niin sehän sitten kanssa sakkaa niin maan perkeleesti. Pattinsonin ja Stewartin väliltä ei ole löytynyt minkäänlaista kemiaa vielä yhdessäkään Twilight-elokuvassa, eikä suuri löytöretki tuota tulosta nytkään. Herkimmätkin tunteilukohtaukset näyttävät siltä kuin molemmat näyttelijät olisivat juoneet pullon ummetuslääkettä ja kilpailisivat kumman sulkijalihas on vahvempi. ”Etkö näe kuinka onnellinen olen?”, Bella kysyy rakkaaltaan. Nii-in, tyttöpaha, siinäpä se! En minä näe. Tuskin näkee Edwardkaan, ei ainakaan noiden piilolinssien takaa.

Kun neitsyydestä on kuherruskuukauden kaavan mukaisesti luovuttu – toki siivosti ja sokerisesti – päästään elokuvassa itse asiaan. Bellan huomatessa olevansa raskaana, kuoriutuu Aamunkoista kummallinen abortinvastainen manifesti. Hirviövauva on hengenvaarallinen äidillensä, mutta silti siitä luopumista ei voida edes harkita. Kautta Jeesuksen rakkauden, tämä lemmen hedelmähän me pidetään! Vauvauutiset eivät miellytä vampyyreiden kanssa rauhan sopineita, mutta pahaa aavistavia ihmissusia, eikä etenkään Jacobia. Nuorukainen päättää kuitenkin oman henkensä uhallakin suojella Bellaa. Tämän myötä elokuvaan saadaan edes hieman toimintaa ja jännitettä, kun digisudet höykyttävät toisiaan ja vampyyreja.

Kun paljon parjattu vauva sitten vihdoin ”syntyy”, äityy elokuva niin tolkuttomaksi, että jopa Sucker Punch ja Immortals jäävät sen varjoon. Edward joutuu suorittamaan puolipuudutetulle vaimolleen keisarileikkauksen, mutta kun operaatio on ohi, hymyilee koko perhe onnellisena kuin Paavo Väyrynen peilin edessä. Jopa kilpakosija Jacob liikuttuu elämän ihmeen edessä! Vaan kas, eihän Bellan hauras keho kestänytkään tätä koettelemusta. Nenäliinat esiin, nyt kuollaan! Edward tekee mitä miehen on tällaisissa tilanteissa tehtävä: hän pumppaa Bellan täyteen myrkkyä ja puree naista ympäri kehoa. Normaalisti järjen äänenä toimiva Jacob sekoaa, mutisee jotain puolivillaista ja painuu pihalle murjottamaan. 911:een ei sitten kyllä soita kukaan, onko selvä!

Kuoleeko Bella? Kyllä. Herääkö hän henkiin? Ehkä. Kiinnostaako katsojaa tässä kohtaa elokuvaa mikään muu kuin pako salista? Ei.

Twilight – Aamunkoi osa 1 on tuskastuttava katselukokemus, joka kuitenkin varmasti maittaa sarjan faneille, sillä onhan pariin tuntiin saatu mahdutettua monta vampyyrisaagan käännekohtaa. Mikäli aikaisemmat Twilightit ovat siis maistuneet, ei muuta kuin elokuvateatteriin! Varmasti liikututte. Meille muille Aamunkoin anti jää vähäisemmäksi. Elokuva kyllä tarjoaa yhden tärkeän opetuksen, joka onkin toki hyvä muistaa: Käytä aina ehkäisyä vaikka seksikumppanisi olisikin kuollut. Säästät siinä itseäsi, mutta myös elokuvateattereissa väärään saliin eksyviä ihmisiä.

Arvostelija: Tatu Junni