Uusimmat

Räyhähenkipelottelu Poltergeistin uusintaversion huonous naurattaa ääneen

28.05.2015 09:58 Aki Lehti

PoltergeistEnsi-ilta: 29.5.2015
Alkuperäisnimi: Poltergeist
Ohjaus: Gil Kenan
Käsikirjoitus: David Lindsay-Abaire
Pääosissa: Sam Rockwell, Jared Harris, Rosemarie DeWitt, Saxon Sharbino, Kyle Catlett, Kennedi Clements, Nicholas Braun & Jane Adams
Pituus: 94 minuuttia
Ikäraja: K16
Idea: Yksi perheen ärsyttävistä kakaroista päätyy limboon kiukkuisten kummitusten seuraan
Arvostelija: Aki Lehti

1,5/5

Poltergeist-remake ei toimi. Sen tietää siitä, että säikyttelyelokuvia oikeasti pelkäävä toimittajakin nauroi sen aikana ääneen

Tällä viikolla taidetaan tehdä jonkin sortin ennätys ensi-iltaelokuvien huonoudessa. Arska saa katsojat nukahtamaan zombisurkuttelu Maggien avulla, maanjäristyskatastrofi San Andreas kiukuttaa kamalilla tehosteillaan ja viikko viimeistellään naurettavan huonolla Poltergeistin uusintaversiolla.

Ennen kuin aloitetaan nillitys siitä miten huono elokuva uusi Poltergeist on, todetaan yksi fakta:

Alkuperäinen, Tobe Hooperin ohjaama vuoden 1982 räyhähenkien rellestys ei ole sekään mikään mestariteos. Kieltämättä Poltergeist oli ihan pätevä pelottelu 1980-luvun loppupuolella 10-vuotiaana nähtynä, mutta uusintakatsomista ei voi suositella. Elokuva on parempi pitää vain lapsuusmuistoissa, sillä aikaa se ei ole kestänyt kovinkaan hyvin.

Sam Raimin tuottama ja Gil Kennanin ohjaama uusi tekele puolestaan on juuri niin kökköä kuin kauhuleffojen uusintaversiot yleensäkin tuppaavat olemaan.

/wp-content/uploads/images/domefi/elokuvat/ajankohtaista/2015/poltergeist2015.png

Poltergeistin stooria on varmaan turha sen tarkemmin kerrata. Bowenin perhe muuttaa uuteen kotiin Sam Rockwellin esittämän isipapan saatua duunista kenkää. Rosemarie DeWittin näyttelemä äiti haluisi kirjoittaa kirjan, mutta kolme kiljuvaa kakaraa vievät melkein kaiken hänen aikansa. Talossa kiukuttelevat poltergeist-aaveet sieppaavat perheen nuorimman tyttären jonnekin käsityskykymme tuolle puolen.

Poltergeist töppää jo ensiminuuteilla. Se paljastaa heti, että naapurustossa on jotain vialla. Ahdistavuuden pitäisi syntyä siitä, että yliluonnolliset kauheudet tapahtuvat ihan tavallisessa, mukamas turvallisessa maailmassa.

Sam Rockwell on halutessaan perhanan taitava näyttelijä. Hänen hahmonsa on kirjoitettu vähän näsäviisaaksi kyynikoksi, mutta Rockwell taitaa tuoda isän olemukseen ja tyyliin oikeita tunnelmia kuvaustilanteesta. Yimielisiä sutkautuksia vaimolleen ja lapsilleen suoltava isä tuntuu olevan kyllästynyt elämään ja haluaisi olla jossain ihan muualla kuin perheensä parissa tässä elokuvassa.

Kyle Catlett esittää Criffiniä, perheen nuorta poikaa ja Kennedi Clements hänen pikkusiskoaan Madisonia. Pikkujäbä ja mimmi osaavat näytellä, varsinkin poika onnistuu olemaan sen näköinen että häntä oikeasti pelottaa kummitustalossa. Saxon Sharbino heidän teini-ikäisenä isosiskonaan on juuri niin ärsyttävä kuin teini-ikäisen kuuluukin olla.

Yksilösuoritukset siis toimivat, mutta kemia näyttelijöiden välillä ei. Vanhemmat eivät tunnu välittävän kuin pojastaan. Äidin ainakin luulisi olevan vain tyytyväinen kun yksi rasittavista pennuista repäistään limboon kummitusten kiepoteltavaksi. Ennen sitä hän ei taida lausua tyttärelleen muutamaa sanaa enempää.

Poltergeist

Suurin ero uuden ja alkuperäisen Poltergeistin välillä on se, että vaikka uusintaversio on täynnä uutta teknologiaa ja vekottimia käytetään muutamaan otteeseen ihan kekseliäästi, niin alkuperäisen teknologian pelkoa tästä ei välity.

Kamera kulkee, pyörii ja leijuu ympäri taloa ja muutama kikkailu onkin aivan selvä kunnianosoitus tuottaja Sam Raimin Evil Dead -elokuvan tyylille. Valitettavasti pelottelu antaa katsojan käyttää mielikuvitustaan vain pariin otteeseen, jolloin selkäpiitä oikeasti karmii. Pelottavaksi tarkoitettujen elämän ja kuoleman välisessä limbossa ujeltavien ja sähisevien CGI-haamujen ja muiden kamaluuksien toteutus saa nauramaan ääneen.

Alkuperäinen Poltergeist on tehty uusiksi jo eri nimillä ties kuinka monta kertaa. Ei ehkä niin hyvin kuin alkuperäinen, mutta esimerkiksi Insidious ja The Conjuring viime vuosilta pieksevät tämän remake-version melkeinpä joka osa-alueella.

Poltergeistin suurin vika on se, että se ei pelota, ei lainkaan. Puu riepottelee pikkupoikaa, vielä pienempi tyttö huutaa epätoivoisena apua helvetin porteilta suhisevan ja rätisevän tv-ruudun kautta ja komerosta aukeaa portti kammotusten maailmaan.

Pelottavin asia taitaa silti olla leffan alussa vintillä vilistävä orava.

PlusMiinusNolla

+ Sam Rockwell ja pikkulapsien näyttelijät
+ Äänisuunnittelu ihan ok, surround-soundit toimivat
– Ei pelota, vaan nolottaa ja naurattaa
0 Jenkeissä PG-13 merkinnällä siunattu elokuva on Suomessa jostain syystä K16

Aki Lehti

”Olen Muropakettia vuodesta 2010 asti avustanut freelancetoimittaja, jonka ominta alaa on popkulttuuri – musiikki, elokuvat ja kirjallisuus. Muroon rustaan lähinnä elokuva- ja tv-arvosteluja sekä niihin liittyviä uutisia ja haastatteluja. Kirjoitan säännöllisesti myös Keskisuomalaiseen, Savon Sanomiin, Karjalaiseen ja Etelä-Suomen Sanomiin. Tekstejäni on julkaistu myös esimerkiksi Helsingin Sanomissa, HS Metrossa ja useissa asiakaslehdissä. Levyarvosteluja olen kirjoittanut reilun 20 vuoden aikana lähes 1500 kappaletta ja henkilöhaastatteluja myös melkein nelinumeroisen määrän. Lempparielokuvani ovat usein niitä, jotka eivät Suomessa pääse laajempaan levitykseen, eli leffafestarikama laidasta laitaan. Lähellä sydäntä ovat esimerkiksi amerikkalainen indie-elokuva ja korealaistuotannot. Vapaa-aikani kuluu elokuvien lisäksi musiikin, kirjojen ja sarjakuvien parissa kyynelehtiessä.”

Muropaketin uusimmat