Uusimmat

Terminator Genisys on sarjan paras elokuva sitten kakkososan

24.06.2015 00:44 Aki Lehti

Terminator GenisysEnsi-ilta: 26.6.2015
Alkuperäisnimi: Terminator Genisys
Ohjaus: Alan Taylor
Käsikirjoitus: Laeta Kalogridis & Patrick Lussier
Pääosissa: Arnold Schwarzenegger, Emilia Clarke, Jai Courtney, Jason Clarke & Matt Smith
Pituus: 125 minuuttia
Ikäraja: K12
Idea: Matkustaa ajassa ja muuttaa ensimmäisen Terminatorin tarina
Arvostelija: Aki Lehti

2,5/5

Itse James Cameron ehti jo kehua Terminator Genisyksen ja kehotti faneja unohtamaan kaksi edellistä jatko-osaa. Niitä parempi Genisys onkin, mutta se ei paljon vaadi.

Varoitus: sisältää muutaman spoilerin, ei kuitenkaan mitään mitä trailerit eivät olisi jo paljastaneet!

James Cameron ei ole osallistunut lainkaan tämän elokuvan tekoon, mutta silti hän ilmoitti Terminator Genisyksen olevan oiva jatko Terminator 2 -leffalle. Genisys onkin ihan passeli jatko-osa / uusintaversio kesähömpäksi, mutta Cameronin kahden ensimmäisen elokuvan tasoista tavaraa on turha odottaa.

Genisys alkaa tulevaisuudesta, siitä hetkestä kun vastarintaliikettä johtava John Connor (Jason Clarke) lähettää Kyle Reesen (Jai Courtney) ajassa taaksepäin vuoteen 1984 suojelemaan Sarah Connoria (Emilia Clarke). Menneisyys ei olekaan se paikka, josta Connor on hänelle kertonut tai jonka katsojat tuntevat ensimmäisestä elokuvasta.

Terminaattori seuraa perässä kuten aiemminkin, mutta se pamautetaan pian palasiksi menneisyydessä jo olevan vanhan T-800-terminaattorin (Arnold Schwarzenegger, tietysti) ja Sarah Connor -koviksen toimesta. Nainen ei ole se nössö tarjoilija, jota Reese on lähetetty suojelemaan, vaan lapsesta asti terminaattorin suojelema ja sotilaaksi opettama perseenpotkija.

Tapahtumien kulku on muuttunut kokonaan. Vuodessa 1984 mekastetaan leffan alku ja sieltä päädytään vuoteen 2017, jolloin katsoja viimeistään nostaa kädet pystyyn. Aikamatkustuksen kuuluukin olla monimutkaista, mutta harvemmin popcorninmussutusleffaan täytyy keskittyä kuten nyt. Genisyksen dialogi on mitä on, ja hahmojen selitykset motivaatioilleen tehdä sitä tai tätä eivät ainakaan auta pysymään kärryillä.

Ajassa ees taas hyppiminen johtaa aina paradokseihin, mutta Genisyksen käsikirjoittajat ovat laiskotelleet ja tarina on paikoitellen hankalaa seurattavaa, mutta se ei johdu katsojan hölmöydestä. Mukafiksu juoni on tarkemmin tarkasteltuna paperinohut viritelmä, joka vain kuljettaa hahmoja toimintakohtauksesta toiseen. Ei paljasteta juonesta sen enempää, traileri spoilasi jo tarpeeksi näyttämällä tulevaisuuden John Connorin muuttuvan pahikseksi.

Reesen ja Arska-terminaattorin välille yritetään rakentaa jännitettä, joka ei oikein toimi. Tappaviin koneisiin tulevaisuudessa tottunut Reese ei luota tuhoajaan suojelijana. Koneen näkökulmasta Reese ei ole tarpeeksi taitava suojellakseen Sarahia, joka taas mielestään osaa pitää huolta itse itsestään.

Kahden ensimmäinen osan hahmoista välitti, tämän rinnakkaisulottuvuuden / aikajanan ihmisten tai koko ihmiskunnan kohtalo ei oikein kiinnosta.

Oikea Terminator-fiilis tulee vain vanhan toistosta ja viittauksista klassikoihin. Genisys tarjoaa tuttuja kuvakulmia tutuista tilanteista, one-linereita (totta kai) ja pätkän ykkösosasta lainattua materiaalia. Leffan tyylikkäin hetki taitaakin olla se, kun vanha Arska tapaa nuoren Arskan ensimmäisestä elokuvasta. Vanhaa kuvaa tietokoneen avustuksella uuteen sotkettuna olisi voinut näyttää enemmänkin. Nyt pylly paljaana heti aikahypyn jälkeen tallustavan terminaattorin kohtaamia punkkarinretkuja esittävät eri näyttelijät. Missä on nuori Bill Paxton?!

Leffa luottaa samankaltaiseen kikkaan kuin Peter Jackson Hobitti-elokuvissa, joissa viitattiin jatkuvasti Sormusten herra -trilogiaan. Se on itse tarinan kannalta turha ja vähän liian helppo tapa miellyttää yleisöä. Pakotettu nostalgia kuitenkin toimii ja paikoittain fiilis on sama kuin vuonna 1991 Terminator 2:sta teatterissa ensi kertaa tuijottaessa.

Toiminnan lisäksi Genisys yrittää kakkososan tyylin myös naurattaa. Muutamat vitsit toimivat, mutta suurin osa niistä on vain nolon tyhmiä. Tunnelma ei onneksi ole pelkkää campia, mutta ei myöskään lainkaan uhkaava kuten kahdessa ensimmäisessä osassa.

Koneen ja ihmisen välisen suhteen pohtiminen jää vähäiseksi. Vuonna 2017 kaikki kulkevat älypuhelin kädessä ja Skynet esitetään inhimillisempänä sen näyttäytyessä lapsen näköisenä hologrammina.

Tietokone-efektit häiritsevät kiitettävän vähän ja vasta lopussa rymistelyn lähtiessä lapsesta fiilis muuttuu muoviseksi. Ehkä tässä jeesaa 3D-kakkuloiden tummentama maailma. Muuta virkaa kolmiulotteisuudella ei Genisyksessä ole.

Emilia Clarken Sarah Connorilla on hyvin vähän tekemistä Linda Hamiltonin aiemmin näyttelemän hahmon kanssa, mutta sillä ei oikeastaan ole merkitystä. Tämä on eri aikajana ja eri Sarah Connor, aivan erilaisen elämän elänyt nainen. Hetkittäin heissä on vähän samaa näköä, ei muuta. Muut näyttelijät suoriutuvat rooleistaan niin hyvin kuin toimintakohellus vaatii. Ainoastaan Jai Courtneyta on vaikea mieltää Kyle Reeseksi.

Genisyksen on tarkoitus käynnistää uusi Terminator-elokuvien sarja. Jaksaako näitä tämän enempää katsoa onkin eri asia. Vaikka Schwarzeneggerin vanheneminen selitetään ihan pätevällä tavalla, niin hän alkaa olla sen verran pappaantunut, että mies tuskin enää kovin kauan voi olla uskottava toimintatähti. Sarjaa voi silti jatkaa vaikka loputtomiin eri aikajanojen ja rinnakkaisulottuvuuksien avulla.

Terminator Genisys on ihan passeli elokuva kesän megarymistelyksi, mutta ei tämä Terminatorilta tunnu kuin hetkittäin. K12-ikärajakaan ei tällä kertaa pahemmin haittaa. Studio haluaa tietysti muksujenkin rahat, mutta tajuavatko juniorit tästä mitään jos eivät ole nähneet aiempia osia?

PlusMiinusNolla

+ Pieksee Terminator 3 – koneiden kapinan ja Terminator – Pelastuksen vaikka vasurilla
– Se ei kuitenkaan paljon vaadi
0 Nostalgia toimii, mutta on turhan helppo kikka yleisön miellyttämiseksi

Aki Lehti

”Olen Muropakettia vuodesta 2010 asti avustanut freelancetoimittaja, jonka ominta alaa on popkulttuuri – musiikki, elokuvat ja kirjallisuus. Muroon rustaan lähinnä elokuva- ja tv-arvosteluja sekä niihin liittyviä uutisia ja haastatteluja. Kirjoitan säännöllisesti myös Keskisuomalaiseen, Savon Sanomiin, Karjalaiseen ja Etelä-Suomen Sanomiin. Tekstejäni on julkaistu myös esimerkiksi Helsingin Sanomissa, HS Metrossa ja useissa asiakaslehdissä. Levyarvosteluja olen kirjoittanut reilun 20 vuoden aikana lähes 1500 kappaletta ja henkilöhaastatteluja myös melkein nelinumeroisen määrän. Lempparielokuvani ovat usein niitä, jotka eivät Suomessa pääse laajempaan levitykseen, eli leffafestarikama laidasta laitaan. Lähellä sydäntä ovat esimerkiksi amerikkalainen indie-elokuva ja korealaistuotannot. Vapaa-aikani kuluu elokuvien lisäksi musiikin, kirjojen ja sarjakuvien parissa kyynelehtiessä.”

Muropaketin uusimmat