Corpse Bride

10.11.2005 00:00 | Muropaketin toimitus

Jali ja suklaatehdas on suuri elokuva, jota on taatusti väsätty vuosia. Ei siis ole ihme, ettei Tim Burtonilta oikein riittänyt aikaa Corpse Bride -animaatiolle. Harmillista se on silti.

Luonnostasolla taatusti upealta näyttänyt Sleepy Hollow -tyyppinen pikkukaupunki ja sen alla levittäytyvä kuolleiden valtakunta jäävät kolmiulotteisena kumman särmättömiksi. Nukkeanimaatiotekniikan kehitys mahdollistaa tätä nykyä hahmojen kasvoissa useampia ja hienopiirteisempiä liikeratoja kuin esimerkiksi Burtonin mestarillisessa Painajainen ennen joulua -eepoksessa vuodelta 1993. Esiintyjillä on siis käytössään useampia ilmeitä, mikä merkillistä kyllä tekee niistä kokonaisuudessaan jotenkin ilmeettömämpiä. Naturalistisempi tyyli (no, suhteellisesti) tuo mieleen Pixarin Ihmeperheen, mistä herääkin kysymys: eikö olisi ollut sekä halvempaa, että helpompaa tehdä suosiolla moderni tietokoneanimaatio?

Myös säveltäjä Danny Elfmanin huomio on tainnut olla toisaalla. Laulunumerot ovat köykäisiä ja niitä pitäisi olla joko enemmän tai ei lainkaan. Alkuun olisi voinut vaikka laittaa jotain riemukasta. Alun tylsistyneen melankolian tunne tarttuu välittömästi hahmosta katsojiin.

Puolustukseksi sanottakoon, että Corpse Bride on kokoperheen elokuvaksi melko hauskaa katsottavaa ja että sen pohjalla on hauska idea. Nuori Victor (Johnny Depp) harjoittelee hääpäivänsä aattona vihkivalojaan metsässä ja sattuu epähuomiossa naimaan kauniin kummitusmorsion (Helena Bonham Carter), jonka aivoissa asuu muina miehinä Peter Lorren äänellä puhuva mato. Kotopuolessa eli yläkerrassa omaa morsiota vokottelee toinen mies – ja siinähän koko juoni itse asiassa onkin.

On suorastaan hämmästyttävää, että rakkautta, elämää ja kuolemaa voi yleensäkään käsitellä sanomatta mitään merkityksellistä tai liikuttavaa. Ne eivät ole elokuvan teemoja, ne ovat sen aiheita. Opetusta tai viestiä saa hakea isolla lyhdyllä. Ehkä tarkoitus on sanoa, ettei elävien tarvitse pelätä kuolleita? Että kuoleman läheisyys tuo elämään lisäväriä? Elokuvaa voi suositella varsinkin vanhemmille lapsille, joita tämänlainen haastava filosofointi saattaisi kutkuttaa.

Teksti: Johanna Koljonen / Nöjesguiden

Corpse Bride (Iso-britannia 2005)
Ohjaus Tim Burton ja Mike Johnson
Käsikirjoitus John August, Pamela Pettler, Caroline Thompson
Pääosissa Johnny Depp, Helena Bonham Carter, Emily Watson, Richard E Grant
76 min. K-7