Uusimmat

Arnold Schwarzenegger saavutti kaiken ja muuttui tylsäksi sedäksi – mutta parempi sekin kuin epätoivoinen yritys olla hauska

31.03.2021 20:45 Kari Salminen

Fantastista! Arnold Schwarzenegger on myyttisin elokuvatähti. Siksi se ikävystyttää kun hän politikoi nettisetänä.

Hän on ollut Terminator, Conan, Mr. Olympia ja Kalifornian kuvernööri. Elokuvat ovat tuottaneet yli neljä miljardia dollaria. Lähellä oli, ettei Arnold Schwarzeneggeristä olisi tehty poikkeuslain turvin Yhdysvaltain presidenttiä.

Tämä uran pahin tappio selittänee sen, miksi Schwarzeneggerin päärooli on viime vuosien aikana ollut republikaanikollegan Donald Trumpin vastustaminen. ”Tiedän, minne Trumpin valheet johtavat”, herra jyrisi. Nehän johtavat uuteen Kolmanteen valtakuntaan, tietysti.

Sama trauma selittänee myös sen, miksi hänen roolinsa tulevassa elokuvassa Kung Fury 2 (2021) on… Yhdysvaltain presidentti.

Onhan voittajallakin tappioita. Bodarikaveri Lou Ferrigno vei tv-Hulkin roolin. Tuottajat torjuivat häneltä myös Supermanin ja Flash Gordonin roolit. Liikaa aksenttia.

Arnold itse päätti jättää väliin pääosat Robocopissa, Die Hardissa ja Judge Dreddissa.

Nyt on sitten odotettava kädet ristissä Conanin suurta elegiaa The Legend of Conan. Se on yhä epävarma hanke, vaikka peräti John Milius ja itse Paul Verhoeven ovat ilmaisseet halunsa ohjata.

Trumpin kristalliyö

Kohdataan nyt tämäkin asia: Arnold Schwarzengger on oikeasti Donald Trump.

Hän sanoi taannoisen sydänleikkauksen jälkeenkin että olo ”fantastinen”. Kaikki on hänelle fantastista. On arveltu perusteiden kera, että tällä miehellä keho erittää positiivisuushormonia niin, että tuloksena on maailman positiivisin Über-Yrittäjä. Ainakin todistusaineisto puhuu teorian puolesta.

Arnold Schwarzeneggerin (s. 1947) koko ura ja elämä ovat olleet liioittelua. Taannoin hän vertasi Trumpin kannattajien tunkeutumista politiikan pyhiin halleihihin natsien vuonna 1938 toimeenpanemaan Kristalliyöhön. Ei, ei se ollut aivan kuin Reichskristallnacht

Hän myös sanoi nettipuheessaan lapsuudestaan natsiksi paljastuneen isänsä talossa: ”Ympärilläni oli murtuneita miehiä juomassa pois syyllisyyttään osallisuudesta maailmanhistorian julmimman hallinnon tekoihin.”

Luultavasti tuska oli fantastinen.

Tosiasiassa natsit eivät juurikaan katuneet yhtään mitään, eivätkä edes tunnustanut palvelleensa pahuuden valtakuntaa. Historia ottaa fantastisen populistisen myyttidraaman muodon. Niin kuin elokuvissa.

Arnold, joka itse halusi juutalaisten kansanmurhan asioita selvittävän säätiön aikanaan tutkivan hänen isänsä toimia, sai tietää ukkonsa olleen Hauptfeldwebel Feldgendarmerie -joukoissa, joka tarkoittaa suunnilleen sotilasmestaria sotilaspoliisissa.

Näin Arnoldin isä saatiin esitettyä juopottelevana ja katuen itkeskelevänä ex-natsina.

Setä epähauska

”Luulet olevasi hauska?”, kysyy poika.

”Tiedän olevani hauska”, vastaa Arnold. Elokuva on Last Action Hero (1993). Vaikka se onkin paljon mainettaan… no, hauskempi, ei ole hyvä juttu, kun Schwarzenegger yrittää olla hauska.

Itse asiassa tähti on sanan muussa mielessä hauska, siis niin kuin viihdyttävä, ollessaan julmanhölmän ilmeen ottava psykopaatti-tappaja, joka näyttää nauttivan siitä kun muut kuolevat. Pistäähän se vaikertamaan kun katseli maailman suurimman elokuvatähden koronaeristyksen aikaisia kotivideoita, joissa oli setä sopivainen, eläimiä ja Trump-kaunaa.

Arnoldin rooli oli hyvä republikaani.

Se jätti Yhdysvaltain presidentille huonon republikaanin osan.

Ei millään viitsisi katsoa tällaista tosielämän vätystelyä kun tosiasiassa herra Arnold Schwarzenegger on 1900-luvun viimeisen neljänneksen ylivoimaisesti merkittävin megaelokuvien näyttelijä yhdessä Tom Cruisen kanssa.

John Waynen perintö

Tietysti tällaisille pitää hekotella ja hihitellä, koska niillä on vain yksi ilme ja sekin väärä.

Cruise ja Schwarzenegger jatkavat John Waynen perintöä. Sekin oli tyhmä yhden ilmeen ja kahden ontuvan askeleen juntti.

Tosin Hollywoodin historian merkittävimpiin kuuluvien ohjaajien John Fordin ja Howard Hawksin mielestä Wayne oli paras näyttelijä. Elokuva on bisnestä. Parhaat tietävät, että totuus ei löydy metodista vaan siitä, että ihminen tekee näyttelijähahmostaan brändin, joka sitten esittää monia hahmoja elokuvasta toiseen – mutta oikeasti omaa itseään, tai luomaansa master-hahmoa.

Clint Eastwood loi itsestään Clintin, joka teki itsestään sekä Sergio Leonen elokuvien vaiteliaan tappajan että myöhemmin Amerikassa Likaisen Harryn.

Parhaita halveksitaan ja ivataan juuri siitä, missä he ovat niin hyviä. He ovat elokuvakerholaisille ja teatterin ystäville liian brändejä, turhan rikkaita, sopimattoman kuuluisia, kauhean kliseisiä. Täsmälleen tästä syystä heille maksetaan 20-30 miljoonaa dollaria roolilta.

Arnold on auteur itse

Arnold Schwarzeneggeriä ei kukaan kehtaisi keksiä. Ei voi keksiä natsin poikaa, ruipeloa rääpälettä,  josta tulee historian tunnetuin kehonrakentaja, Kalifornian kuvernööri ja suurin elokuvatähti.

Sehän olisi epäuskottavaa kuin mikä.

Terminator ja Total Recall olivat isoja pysäkkejä Arnoldin tarinassa. Hän on auteur, ranskalaisittain sanottuna, siis tekijä itse. Nuokaan elokuvat eivät olisi paljon mitään ilman miestä, joka sai paikan, minkä Charlton Hestonin rintakehä kuvista poistuttuaan jätti vistavisionääriseen ja cinemaskooppiseen ja päälle vielä cineramaattiseen suurelokuvaan.

Heston oli muuten kirottu siksi, että hän kääntyi Ronald Reaganin tapaan kiltistä demokraatista näyttelijäliiton vetäjäksi ja siitä republikaaniksi. Heston otti NRA:n eli kansallisen kivääriyhdistyksen haltuunsa. Reagan otti Valkoisen talon ja maailman. Ja juuri Reaganin aikana ja perään vanhemman Bushin kaudella Stallone ja Schwarzenegger keksivät toiminta- ja tieteiselokuvan uusiksi ja muuttivat näyttelijäkuvan ihmisestä ikoniksi ja kyborgiksi.

Heavy metal thunder

Oikeastaan Arnold teki – Steppenwolfin Born to be Wild -biisiä lainaten – eeppisestä elokuvasta heavy metal thunder -tieteisfantasiamelskettä.

Aivan kuten Ben-Hur tai Kymmenen käskyä eivät olisi yhtään mitään ilman Hestonia, kukaan muu kuin Arnold Schwarzenegger ei voisi olla Conan-barbaari ja T-800-romu Terminatoreista Tai edes se tyyppi Total Recallista, itse Commando tai kaveri, joka pisti Predator-pirua turpaan.

Arnold Schwarzenegger on ollut parhaimmillaan kun hän tappaa melkein kaikki muut paitsi naiset, jotka hän tappaa henkisesti seistessään heidän edessään historian epäseksikkäimpänä ensitappajana.

On kirotun vaikeaa kuvitella Schwarzeneggeriä minään normaalina, tavallisena, miehenä, ihmisenä. Siksi hänen neljän suoran komedian putkensa vuosilta 1988-96 (Lastentarhan kyttä, Identtiset kaksoset, Junior ja Isäni on Turbomies) on niin kauhea. Myyttihahmo yritetään kutistaa ihmiseksi, ja tämä kuvatushan on sellaiseksi jotain aivan liian yletöntä, mahdotonta, metallista ja epätotta.

Mutta joissakin elokuvissa ristiriita sittenkin toimii.

Raakaa keikkaa

Oikestaan Schwarzeneggerin, ylivomaisen, epäonnistumisten kruunu Last Action Hero ja homoeroottisesti viritetty neukkufantasia Punainen vaara (1988) ovat jotenkin hauskoja. Pakko sanoa.

Mutta suotta unohdetaan vallan paras, Raaka keikka (1986), jossa terminaattori on tuskissaan ollakseen tavallinen poliisi. Yhtä hienossa The Last Standissä (2013) hän oli seriffi.

Rooleissa olisi aiemmin ollut Charles Bronson ja sittemmin Jason Statham tai Liam Neeson.

Omalla laillaan onnistuneita ovat myös millennium-elokuvat End of Days (1999), jossa sankari kohtaa Saatanan, ja 6. päivä (2000), jossa hän kohtaa itsensä kloonina. Yhtä tavalla pärjäilevät salaliittoteoreettinen Eraser – suojelija (1996) ja terroristinen kostoelokuva Sivulliset uhrit (2002) pärjäilevät paradoksaalisesti siksi, että ne eivät yritä liikaa.

Muutenhan Schwarzeneggerille on käynyt niin kuin ilmeisesti täytyy käydä sille, joka on jo saavuttanut kaiken. Hänestä on tullut cameo-roolien ja ite-mytologiansa kloonaaja (Batman & Robin, Pako viidakkoon, The Expendables 1-3, Maailman ympäri 80 päivässä, Terminatorin jatkot).

Parhaat A-elokuvat ovat modernia B-elokuvaa. Arnold Schwarzenegger on luonnoltaan ja imagoltaan Beavisin ja Butt-Headin poikafantasioiden toteuttaja.

Beavis sanoo: ”Fire, fire, yeah yeah, fire, fire…” ja Butt-Head kuittaa: ”Let’s go break something.”

LUE LISÄÄ: Sylvester Stallone seisoo yhä kehässä – Rocky-tähti on edelleen ajankohtainen ja paljon fiksumpi kuin moni vieläkään tajuaa