Muropaketin haastattelussa Bumblebee-ohjaaja Travis Knight: “Loin jo 30 vuotta sitten näitä tarinoita Transformers-leluillani”
Laika-animaatiostudion perustaja ja kaksinkertainen Oscar-ehdokas Travis Knight siirtyy ohjaamansa Transformers-elokuvan, Bumblebeen, myötä animaatiosta näytellyn elokuvan puolelle.
Travis Knightista ei ulospäin uskoisi, millaisesta perheestä hän onkaan lähtöisin. Bumblebeen ohjaaja on ihan tavalliselta näyttävä amerikkalaiskaveri, joka tervehtii leppoisasti Berliiniin häntä haastattelemaan saapunutta, kansainvälistä toimittajajoukkoa ja jutustelee heille nöyrän ystävällisesti.
Knight ei kuitenkaan ole minkä tahansa suvun vesa, vaan hänen isänsä on urheilumerkki Niken perustaja, miljardööri Phil Knight, jonka Forbes mittasi vuonna 2018 olevan maailman 28.:nneksi rikkain ihminen. Travis on kuitenkin suunnannut mielenkiintonsa juoksukenkien sijaan elokuviin, ja hän on tehnyt animaatioelokuvia omistamansa Laika Entertainmentin kautta vuodesta 2005 lähtien.
Transformers-spinoff Bumblebee on Knightin uran ensimmäinen näytelty elokuva. Mikä sai kahdella Oscar-ehdokkuudella jo noteeratun animaattorin kokeilemaan siipiään näytellyn elokuvan ja samalla valtavan franchise-spektaakkelin kanssa?
“Eihän se ole kovin looginen askel, kun ajattelee mitä olen tehnyt aiemmin. Mutta nyt kun katson taaksepäin, se tuntuu luonnolliselta evoluutiolta. Kun olin lapsi, rakastin animaatioita ja rakastin Transformerseja. Siinä oli jotain niin coolia, kun nämä elävät olennot olivat piilossa suoraan meidän näkyvillämme. Samalla tavalla tunnen stop motion -animaatiosta, sen charmi on siinä, että se on kuin lapsen leikkiä, joka on tehty eläväksi”, Knight kertoo .
Travis Knight selittää lapsena leikkineensä Transformers-leluilla ja luoneensa niillä omia tarinoitaan, joissa hän meni esimerkiksi Bumblebeen kanssa seikkailuun. Hän jatkaa:
“Nyt 30 vuotta myöhemmin sain kertoa saman tarinan uudestaan ja tehdä sen koko maailman nähtäväksi. Se tuntui tosi coolilta ja on yksi palkitsevimpia kokemuksiani koskaan. Se tuli lopulta luonnollisesti. Olen ollut animaattori, tuottaja, ohjaaja, olen johtanut omaa yritystä. Tässä elokuvassa jouduin käyttämään hyväkseni kaikissa näissä tehtävissä oppimiani taitoja.”
”Näissä suurissa franchise-elokuvissa pitää olla hyvä manageroimaan, jotta voi hallita koko kokonaisuutta. Mutta lisäksi pitää olla taiteilija, sillä puolet elokuvasta on animoitua, joten animaattorina osasin tarttua oleellisiin asioihin. Elokuva on spektaakkeli, mutta samalla erityisesti Bumblebeesta piti luoda oikea hahmo, elävä, ajatteleva, tunteva, ja se on erilaista kuin mitä olen tehnyt aiemmin.”
Bumblebeesta välittyy samanlainen tunnelma kuin monista 1980-luvulla tehdyistä seikkailuelokuvista. Toimittajaryhmässämmekin moni vertasi sitä Steven Spielbergin vuonna 1982 ohjaamaan elokuvaan E.T. Tämä tunnelma ei Knightin mukaan ole sattumaa, vaan hän kertoo juuri E.T.:n olleen oma “spirit animalinsa” Bumblebeeta tehdessä.
“Elokuvat kuten Big Hero Six, The Iron Giant ja tietenkin E.T. kertovat ihmisen ja jonkin ’toisen’ välisestä ystävyydestä. Sellaiset elokuvat, jotka pyrkivät esittämään mitä tahansa suhdetta, mikä saa katsojat ajattelemaan maailmaa eri vinkkelistä, yhdistää ihmisiä tunnetasolla ja muuttaa samalla elämän suuntaa. Se oli Bumblebeen keskiössä: rakkaus ja empatia. Halusin tavoittaa sen ”Amblin-tunteen”, E.T.-tunteen, kauniin 1980-luvun, mitä Spielbergin kasvutarinat olivat, ihmetys, ilo, kyyneleet ja todellinen sydän tärkempinä, se oli kokemus minkä halusin tavoittaa.”
Eikä tunne Spielbergin vaikutuksesta ole lainkaan tuulesta temmattu, sillä legendaarinen elokuvantekijä on toiminut Bumblebeessä vastaavana tuottajana. Siitä Knight innostuu suorastaan fanipoikailemaan:
“Alkuperäinen idea oli itse asiassa Spielbergin. Elokuvan keskeinen idea tytön ja robotin ystävyydestä tuli häneltä. Siitä sitten oli minun ja käsikirjoittajani tehtävä miettiä, kuinka voisimme luoda sen ympärille kokonaisen maailman. Jos 8-vuotiaalle minulle olisi aikoinaan kerrottu, että pääsen jonain päivänä työskentelemään Steven Spielbergin kanssa… se oli monella tavalla toteutunut unelma.”
Travis Knight, Hailee Steinfeld ja John Cena Berliinissä joulukuussa 2018 järjestetyssä fanitapaamisessa. Kuva: © Andreas Rentz 2018 Getty Images
Kultainen 80-luku näkyy erittäin keskeisesti vuoteen 1987 sijoittuvassa Bumblebeessä. Kasarin vaikutus nähdään niin vaatetuksessa, sisustuksessa kuin myös musiikissakin. Musiikki on myös elokuvan keskushahmolle, Hailee Steinfeldin esittämälle Charlielle tärkeä pakokeino todellisuudesta. Elokuvan soundtrackilla kuullaankin runsaasti ajankohtaan sopivaa musiikkia, mistä kiittäminen on ohjaajaa itseään.
“Valitsin itse joka ikisen biisin! Se oli hurjan hauskaa, sillä musiikki on niin tärkeä osa tätä elokuvaa, aivan kuin edellistä elokuvaanikin [stop motion -animaatio Kubo and the Two Strings]. Musiikissa on mielenkiintoista se, miten vahvasti se puhuttelee erityisesti silloin, kun olemme teini-ikäisiä, jolloin emme välttämättä osaa pukea tunteitamme sanoiksi. Ajattelin omaa musiikkimakuani teininä ja 80-luvulla, ja se kutoi itsensä mukaan elokuvaan. Käytännössä Charlien musiikkimaku peilaa omaa makuani täydellisesti, paitsi että hän on vaan paljon coolimpi kuin minä olin. Smiths, Pretenders, Elvis Costello, T-Rex, niitä minä kuuntelin ja halusin kutoa heidän musiikkinsa hahmoihini mukaan.”
Transformersit on pääasiallisesti luokiteltu poikien leluiksi ja elokuvat enemmänkin pojille suunnatuiksi. Bumblebeen myötä Transformers-elokuvien kohderyhmää ollaan selkeästi pyrkimässä laajentaa. Mutta eikö ohjaajaa jännittänyt sijoittaa tällaisen elokuvan päärooliin aktiiviseksi sankarihahmoksi tyttö?
“Toivottavasti yleisö ottaa hahmot omakseen! Ennakkonäytöksissä on ollut sydäntälämmittävää huomata, miten nuoret tytöt ja myös aikuiset naiset ovat reagoineet elokuvaan, samaan tapaan kuin pojat ja miehet. Muistan vielä kokemukseni Coralinen kanssa 15 vuotta sitten. Laikan työpajamme sijaitsee Portlandissa, Oregonissa ja lähdimme sieltä Hollywoodiin koputtelemaan lähes jokaisen studion ovea. Kukaan ei tuolloin halunnut tehdä animaatiota, jonka päähahmona on tyttö, mutta se ei ole prinsessa tai keiju. Oli suorastaan shokeeraavaa tajuta, miten jotkut ajattelivat, että tytöt haluavat nähdä tätä ja pojat tuota, ja on vain hyvin kapea kaistale sellaista mistä molemmat nauttivat.”
“Ja tässä olemme 15 vuotta myöhemmin. Monella tavalla maailma on muuttunut, mutta silti jotkut näistä vanhoista ajatusmaailmoista pitävät edelleen kynsillään kiinni. Mielestäni se on harhaluulo, ettei tyttö voisi olla toimintaelokuvan sankari tai poika romanttisen komedian tähti. Nämä uskomukset ovat omia luomuksiamme. Kun näen, miten tytöt ja pojat reagoivat samalla tavalla tähän elokuvaan, tulee tunne että tässä kerrotaan tarinaa ihmisistä. Elokuvissa on se ihana puoli, että niissä voi samaistua hahmoon vaikka se olisikin erilainen kuin itse. Ja se yhdistää ihmisiä. Sitä taide tekee parhaiten: synnyttää empatiaa, kun pääsee tutustumaan hetken maailmaan jonkun toisen kengissä.”
Bumblebee saa Suomen ensi-iltansa 4. tammikuuta.
Jutun pääkuva: © Matthew Simmons 2018 Getty Images
