Dolby Cinema vai IMAX? Otimme selvää, kumpi premium-saleista on parempi

Kun Suomeen vuoden 2018 lopulla saatiin maailmanlaajuisesti tunnetuimman ja suurimman premium-elokuvateatteribrändi IMAXin sali, oli varsin yksimielisesti todettavissa, että kyseisessä salissa sai tämän maan parhaan elokuvakokemuksen. Mutta onko IMAXkaan ihan kaikista parasta mitä elokuvateatteri voi tarjota?

Kun dokumenttielokuvistaan ja kuvateknisistä innovaatioistaan vuosikymmeniä tunnettu IMAX-yhtiö teki lopullisen maihinnousunsa kaupallisten elokuvien kentälle ja lanseerasi digitaaliset IMAX-teatterit vuonna 2009, ei haastajia horisontissa näkynyt. IMAX sai pitkään operoida erikoissalien kaupallisella kentällä lähes monopoliasemassa, vaikka eri teatteriketjujen omia premium-saliviritelmiä alkoikin IMAXin imussa tupsahdella markkinoita hämmentämään.

Varteenotettava kilpailija IMAXille saatiin vasta vuonna 2014, kun yli neljä vuosikymmentä elokuvateatterien ja myöhemmin myös kotiteatterien äänijärjestelmien kehittämisellä kannuksensa ansainnut Dolby paljasti oman elokuvateatterisalinsa. Dolby ei enää vain tyytynyt innovoimaan elokuvateatterien äänimaailmaa, vaan oli kehittänyt kokonaan oman premium-elokuvateatterinsa.

Dolby Cinema -saleja ei toistaiseksi Suomesta löydy – Euroopassa niihin pääsee tutustumaan kuitenkin esimerkiksi Iso-Britanniassa, Alankomaissa, Ranskassa, Saksassa, Espanjassa ja Itävallassa. Tätä artikkelia varten vierailimme Amsterdamin Pathé de Muntin Dolby Cinema -salissa ja useammassa IMAX-salissa. Tavoitteenamme oli selvittää, kumpi näistä maailman johtavista premium-elokuvateattereista on parempi.

LUE MYÖS: IMAX vai iSense? Selvitimme Avatar: The Way of Waterin avulla, kumpi huippusaleista on parempi

Kuva

Dolby Cineman kuvakomponenttina toimii yhtiön kehittämä ja monien nykytelevisioiden tukema Dolby Vision. Dolby Vision on kuvastandardi, jossa toteutuu huikea värimaailma ja kontrasti. Dolbyn omassa elokuvateatterikonseptissa Dolby Vision mahdollistetaan kahdella 4K-laserprojektorilla, jotka molemmat projisoivat erottelukyvyltään elokuvateatteristandardin mukaista 4096 pystyjuovan kuvaa Ultra-HD-televisioiden 3840 pystyjuovan sijaan.

Nämä kaksi laserprojektoria heijastavat kuvansa päällekkäin ja koska kumpikin projektoreista toteuttaa hieman toisesta poikkeavia tehtäviä, on Dolby Visionin määrittämä 1 000 000:1 -kontrasti mahdollista toteuttaa. Tämä kontrastilukema toki on teoreettinen, sillä sen toteutumisskenaario vaatisi käytännössä sitä, että esimerkiksi kenelläkään yleisössä ei olisi päällään valkoista paitaa. Kontrasti on joka tapauksessa todella vakuuttava.

Dolby Cineman suurin ja kilpailijoista erottava vahvuus onkin juuri tämä mieletön kontrasti, jota Dolby itse kutsuu tavallisen High Dynamic Range-termiä tarkoittavan HDR:n sijaan kirjainyhdistelmällä EDR, joka tulee sanoista Enhanced Dynamic Range.

Dolby Cineman tasoisen kontrastin ja värimaailman näkeminen lähes näkökentän täyttävässä koossa on jotain ennenkokematonta.

Kirkkaat ja rikkaat värit piirtyvät niin täydellistä mustaa vasten, että vastaavaa ei aiemmin voinut edes kuvitella näkevänsä valkokankaalle heijastettuna. Myös pimeissä kohtauksissa voi nähdä ennennäkemättömän määrän yksityiskohtia kun tummat sävyt eivät jää tavanomaisen valkokangasharmaan jyräämäksi. Ja Dolby Cinemassa voi ensimmäistä kertaa nähdä kuinka musta on valkokankaallakin todellista mustaa eikä vain parhaimmillaankin erittäin tummaa harmaata.

Lähes kaikki nykyiset isot elokuvanimikkeet on toteutettu tukemaan Dolby Cineman kontrastia ja värimaailmaa.

Vaikka Helsingin IMAX-salimme edustaa IMAXin lasersukupolven teattereita, ovat Dolby Cineman kontrasti ja värimaailma kuitenkin melko ylivoimaiset IMAXiin verrattuna. Vaikka IMAX-salimmekin on sisustukseltaan musta, on Dolby kontrastinsa maksimoimiseksi mennyt vielä pidemmälle: uloskäyntejä indikoivat valot eivät pala elokuvanäytöksen aikana, vaan aktivoituvat vain tarvittaessa.

Kuva: Finnkino

Se missä IMAX vie visuaalisesta perspektiivistä voiton, on puhtaasti valkokankaan koko. Dolby Cineman kankaat ovat useimmiten tuntuvasti IMAXin heijastuspintoja pienempiä. Toisaalta Dolby Cineman valkokangas näyttää kauttaaltaan kirkkaammalta, eikä kuva juurikaan vääristy tai näytä tummemmalta yhdestäkään laidasta, vaikka ei istuisikaan keskitetysti kankaaseen nähden. IMAX-salin suurempi kangas luo kuitenkin immersiota ja tunnetta siitä, että on jonkin suuren ja merkittävän äärellä.

Monissa elokuvissa kuva voi näyttää Dolby Cinemassa terävämmältä, sillä IMAXia pienemmän kuva-alan ansiosta on helppoa saavuttaa suurempi pikselitiheys. Erottelukyky kärsii helposti kuvapinta-alan kasvaessa näkökenttään nähden. Pienempi valkokangas myös antaa helpommin anteeksi, jos katseltava elokuvanimike on toteutettu pienemmällä resoluutiolla tai on kuvansa puolesta muuten heikompilaatuista.

Dolby myös käyttää mitä luultavimmin teattereissaan samaa kikkaa resoluution lisäämiseksi kuin IMAX kahden laserprojektorin saleissansa. Tässä konstissa kahden laserprojektorin kuvat heijastetaan puoli pikseliä viistosti limittäin jolloin pikseliverkosto näennäisesti lisääntyy ja havaittavat pikselit kutistuvat. Tämän skaalauksen myötä katsojan kokema erottelukyky on reilusti yli 4K-resoluution.

Usean tämän päivän elokuvan kohdalla IMAX-formaatin eduksi nousee kuitenkin kuvasuhde. IMAX-kankaan kuvasuhde on teatterista riippuen joko 1.90:1 tai vielä korkeampi 1.43:1. Kaupallisia elokuvia pyörittävistä saleista 1.90:1 on ylivoimaisesti yleisempi. Dolby Cinema tukee taas laajempaa 2.39:1-kuvasuhdetta.

Jos esimerkiksi elokuva on kokonaan kuvattu eksklusiivisesti IMAX-formaattia silmällä pitäen kuvasuhteella 1.90:1, täyttää se Itäkeskuksen IMAX-kankaan kokonaisuudessaan, mutta Dolby Cinema-salissa kuvaa jää pystysuunnassa 26 prosenttia näkemättä, vaikka Dolby Cinema-salissa nähtävä versio salin koko kankaan täyttääkin. Alkuperäistä materiaalia on tällöin Dolbyn versiossa leikattu kuvan ylä- ja alalaidasta eri kuvasuhdestandardia mukailevaksi.

Jotkin perinteistä IMAX-filmiä pyörittävät tai kahdella laserprojektorilla operoivat IMAX-teatterit käyttävät myös lähes neliömäistä kuvasuhdetta 1.43:1. Hyvin harva kaupallinen elokuva kuitenkaan tätä kuvasuhdetta hyödyntää, mutta tällaisen nimikkeen tapauksessa Dolbyn erikoissalissa jäisi noin 40 prosenttia Y-akselin suuntaista kuvamateriaalia näkemättä.

Dolby Cinema toki tukee myös muita kuvasuhteita kuin kankaansa joka neliösentin täyttävää projisointia. Mutta jos elokuva on kuvattu IMAX-standardeja hyödyntäen, on IMAX-salissa nähtävä kopio tällöin aina se kuvainformaatioltansa kattavin versio.

Helsingin 1.90:1-kuvasuhteen valkokangasta käyttävä IMAX-teatteri on kuvasuhteensa puolesta eräänlainen fiksu kustannustehokas kompromissi. Tavanomainen laajakuvainen 2.39:1-kuvasuhteen elokuva ei jätä lähes puolta Itiksen IMAXin valkokankaasta käyttämättä kuten todella korkeassa 1.43:1-kuvasuhteen valkokankaalla aseistetussa IMAX-salissa kävisi, mutta myöskään 1.43:1-kuvasuhdetta hyödyntävissä elokuvissa ei jää liian paljoa pystysuuntaista materiaalia näkemättä. Valtaosa nykyisestä IMAX-saleja varten optimoidusta materiaalista on kuitenkin toteutettu kokonaan tai sisältää kohtauksia 1.90:1-kuvasuhteella.

Kuvasuhteen lisäksi IMAX-formaatin etu ovat myös elokuvantekijöiden käyttämät IMAX-kamerat. IMAXin omilla elokuvakameroilla kuvattu materiaali näyttää nimittäin poikkeuksetta aina paremmalta yhtiön omassa premium-teatteriformaatissa. Legendaaristen ja yhtiön historiaa rakentaneiden IMAX-filmikameroiden rinnalle on myös noussut arsenaali digitaalisia IMAX-kameroita, joten IMAX-kuvauskalustoa riittää vuosittain useiden elokuvatuotantojen filmaamiseen.

Ensimmäinen erä oli brutaali ja tasainen. Dolby Cinema voittaa kirkkaasti kontrastillaan ja värimaailmallaan, mutta IMAX-kankaan koon mukanaan tuoma immersio ja monien elokuvien eksklusiivisen kuvasuhteen ja IMAX-kameroilla filmatun materiaalin tarjoama lisäarvo taas taittavat tulosta IMAXin hyväksi. Moni hifistelijä ehkä arvostaa Dolby Cineman ominaisuuksia enemmän kuin IMAXin massiivisuudesta ja show-meiningistä vaikuttuva valtavirtakatsoja.

IMAXin ja Dolby Cineman välisen mittelön ensimmäinen erä on pakko julistaa tasapeliksi.

Ääni

Äänikomponenttina Dolby Cinema hyödyntää kehittämäänsä ja maailman parhaaksi elokuvateatteriääneksi julistettua Dolby Atmosta. Nykyisin moni premium-sali on valinnut Atmoksen omaksi äänijärjestelmäkseen, ja onpa näistä äänimaailman kuninkaallisista vankkureista olemassa myös kevyt kotiversio.

Dolby Atmos on Dolbyn elokuvateatteriäänijärjestelmien kruununjalokivi, jonka konsepti perustuu 3D-tilaääneen. 64:n äänikanavan ansiosta äänet saadaan kuulumaan hyvin tarkasti lähteensä suunnasta ja ääniobjekteja voidaan liikuttaa hyvin portaattomasti katsojien ympärillä. Tämän illuusion rakentamiseen osallistuvat myös useat kymmenet ylhäältä päin kuultavat kaiuttimet teatterin katossa.

Dolby Cineman ainutlaatuinen saligeometria on vielä omiaan vahvistamaan Atmoksen luomaa vaikutelmaa. Suurin osa Dolby Cinema-saleista on rakennettu sisältäpäin katsottuna sileiksi kuutioiksi. Kaikki katto- ja seinärakenteet ovat tasaista pintaa, ja jopa kaikki kaiuttimet on saatu piilotettua pintojen sisälle. Ainoastaan ilmastointihormit ovat hieman helpommin erotettavissa.

Mutta kaikki se mikä on piilotettu näkyvistä, on ehdottomasti kuultavissa.

Äänimaailma on nimittäin ylivertaisen vaikuttava. Ääniobjektit ovat hyvin tarkasti paikallistettavissa, ja monikerroksinen ja herkkä soundien avaruus tuntuu suorastaan nielaisevan kuulijansa. Koska kaikki salin pinnat ovat sileitä ja geometria on optimaalisen kontrolloitua, pääsee ääni liikkumaan vapaasti ja samaan aikaan tarkkaan hallitusti. Atmos tarjoaa herkkyyden ja tarkkuuden vastapainoksi myös voimaa. Dolby Cinemassa pääsee usein todistamaan kun basso saa istuimen tutisemaan ja koko teatteri tuntuu tärisevän. Desibelirajoja noudatetaan toki silti erittäin tarkasti.

Kokemuksen vaikuttavuuteen tuo varmasti lisänsä myös se että Dolby Cinema-salit eivät yleensä ole kovin suuria, eikä salin katto ole liian korkealla. Tällöin ympäröivän äänimaailman ei tarvitse tehdä niin suurta kaarta katsojien ympärillä kuin monissa suurimmissa teattereissa. Suurissa saleissa teatterin toisesta päädystä kuuluvat äänet eivät usein saavuta vastakkaisessa päädyssä istuvia katsojia.

Dolby Cinemassa Dolbyn oma Atmos kuulostaa paljon paremmalta kuin muissa kyseistä äänijärjestelmää hyödyntävissä elokuvasaleissa.

IMAX luottaa laserteatterissansa omaan 12-kanavaiseen äänijärjestelmäänsä. Vaikka parannus IMAXin aikaisemman digitaalisen teatterisukupolven 6-kanavaiseen viritykseen on suuri, ei äänilähteiden tarkkuutta voi täysin verrata Dolby Cinemaan.

IMAX luottaa äänimaailmassaan jylinään ja bassovoittoiseen rymistelyyn, mikä toki hyvin korreloi IMAXin suurien valkokankaiden ja paisutellun massiivisuuden kanssa. IMAXissa kaikki on suurempaa ja täten myös välillä hieman kömpelömpää. IMAXin äänimaailma ei ole yhtä herkkä ja moniulotteinen kuin Dolby Cineman. Ääniobjektien liikkuminen ja äänien lähteet eivät ole yhtä tarkasti paikallistettavissa eivätkä kaikki hennommat äänet erotu yhtä kirkkaasti. Helsingin IMAX-teatterin äänirepertuaari on silti vahva ja hallitseva.

IMAXin teatterigeometria on varsin Dolby Cinemasta poikkeava, sillä huomattavasti korkeamman valkokankaan takia myös katsomo kohoaa jyrkän viistossa kulmassa. Itse salille tulee tästä syystä runsaasti korkeutta, mikä asettaa erilaiset edellytykset kaiuttimien sijoittelulle. Ylhäältä kuuluville äänille on varattu vain neljä kanavaa, mutta tämän muotoisessa salissa ne riittävät varsin hyvin. IMAX myös käyttää pieniä mikrofoneja saliäänensä tarkkailuun ja reagoi poikkeamiin ja epäkohtiin nopeasti kompensoimalla.

Kahden titaanin taistelu ääniherruudesta muistutti paljon ensimmäistä visuaalisuudesta taisteltua erää. Mutta vaikka nykyisen IMAX-sukupolven salit kykenevät tarjoamaan äänipuolella sekä kirkkautta että vaikuttavuutta, on Dolby Cineman ääniarsenaalissa puhtaan voiman lisäksi enemmän nyansseja, immersiota ja tarkkuutta.

Dolby Cinema voittaa toisen erän.

Puitteet ja viihtyvyys

IMAXin vahvuuksia on aina ollut näyttävyys ja kokonaisuuden vaikuttavuus. Helsingin IMAX-salin sisäänkäyntiä ympäröivä ja koko kerroksen seinää koristava valaistu IMAX-logo on tästä hyvä esimerkki. Sisältäpäin sali on tyylikkään musta, ja seiniä ornamentoivat yhtiön tunnusomaisilla brändiväreillä valaistut logot. Parasta IMAXin salikatsomossa ovat jyrkästi kohoavat penkkirivit. Rivien korkeusero on sen verran suuri, että ei tarvitse pelätä edessä istuvan katsojan peittävän pientäkään siivua näkymästä kankaalle. Toisaalta jos salissa istuu liian edessä, joutuu helposti katsomaan ylöspäin ja jännittämään niskaa, mikä taas syö katsomiskokemusta. Aivan edessä istuessa myös näkymä saattaa vääristyä häiritsevästi varsinkin 3D-näytöksessä.

Dolby Cinema pistää sisäänkäynnin osalta vielä IMAXiakin paremmaksi.

Teatterin sisäänkäyntikäytävä on vuorattu lediseinillä, joissa näkyy usein kekseliäitä ja elokuvaan liittyviä animaatioita ja kuvia. Elokuvastudiot ovat useimmiten räätälöineet tämän visuaalisen sisällön varta vasten Dolby Cinema-teattereiden sisäänkäyntejä koristamaan. Näin yleisöä viritetään esitettävän elokuvan teemaan ja tunnelmaan jo astellessa kohti salia.

Myös Dolbyn salit ovat tyylikkäitä ja futuristisia stealth-aluksia muistuttavine kartiomaisine pintoineen ja valaistusratkaisuineen. Salin visuaaliseen ilmeeseen ja imagoon on kilpailijan tavoin panostettu. Dolby Cinema ei kuitenkaan aina ole teatterikompleksinsa suurin sali toisin kuin IMAX-sali on sitä aina poikkeuksetta. Tämä seikka sinällään jälleen ruokkii IMAXin suuruudentuntua.

Osa Dolbyn premium-saleja on myös varustettu istuimilla joiden asentoa katsoja voi itse säätää käsinojasta löytyvästä paneelista. Katsomon porrastus on paljon loivempi kuin IMAX-saleissa, mutta toisaalta myöskään katsomiskulma kankaaseen nähden ei juurikaan muutu riippuen siitä missä kohtaa salia istuu. Penkit itsessään ovat kummallakin kilpailevalla teatteriformaatilla nahkaiset, mutta Dolbyn saleissa istuimet ovat keskimäärin aina mukavammat istua.

Kolmas ja viimeinen erä oli jälleen tiukkaa vääntöä, mutta IMAX-konseptin kunnianhimoisuus ja massiivisuuden tavoittelu hieman kostautuvat viihtyvyyden ja katsomismukavuuden kustannuksella, vaikka näyttävyydessä ja show-elkeissä rahkeita löytyykin.

Dolby Cinema siis voittaa täpärästi kolmannen erän.

Ja voittaja on selvinnyt!

Pölyn laskeuduttua voittajana poseeraa Dolby Cinema IMAXin kantaessa mustelmansa pää pystyssä ja ylpeydellä.

Nämä kaksi maailman ylivoimaisesti menestyneintä elokuvateatterikonseptia ovat keskenään niin erilaisia, että kummallekin huipputeatteriformaatille varmasti löytyvät omat kannattajansa. Dolbyn vaikuttavuus on hienovaraisempaa ja silotellumpaa kun taas IMAX pyrkii välittämään mahdollisimman kolossaalisen kokemuksen.

Kumpikin erikoissali tarjoaa katsojien ihmeteltäväksi kultaisilla raameilla kehystetyn maagisen ikkunan johon elokuvantekijät voivat roiskia visioitaan mielikuvituksiensa siveltimillä. Aika näyttää, kumman formaatin suuri yleisö kokee vetovoimaisemmaksi. Olisi hienoa saada vihdoin Dolby Cinema Suomeen IMAXin kaveriksi, sillä Dolbyn sali on jokaisen itse koettava voidakseen valita kumman elokuvateatterijätin kosmisen kulkuneuvon kokee enemmän omakseen.