Haastattelu Melkein 300 roolia tehnyt Michael Ironside – ”Kaikki mikä tehdään pelkän rahan takia muuttuu paskaksi”
Suomessa Night Visions -festarin vieraana oleva Michael Ironside ei aio jäädä eläkkeelle, vaikka on tehnyt jo melkein 300 roolia. Tieteisklassikoista tuttu näyttelijä haluaisi tehdä vielä tapahtumarikkaasta elämästään ammentavan elokuvan.
Satunnaiset turistit ja paikkoja siistivä henkilökunta tuijottavat helsinkiläisen hienostohotellin aulassa DC:n sarjakuvapahis Darkseidin äänellä kähisevää isoa harmaapartaista miestä. Loungessa meuhkaava mies on Michael Ironside, joka esittelee ääninäyttelijäntaitojaan. Ironside teki paluun fanisuosikki Darkseidin rooliin HBO Maxin tuoreessa Harley Quinn -animaatiosarjassa.
”DARKSEID, HAH-HAH-HAAH”, Ironside kähinämurisee.
Alkujaan näyttelijä lainasi ääntään hahmolle jo vuosituhanteen vaihteessa esimerkiksi Superman: The Animated Series -ja Justice League -animaatiosarjoissa.
Suurelle yleisölle parhaiten elokuvista Top Gun, Scanners, Total Recall ja Starship Troopers tuttu Ironside on tällä hetkellä Suomessa Night Visions -festivaalin päävieraana. Elokuvanäytösten lisäksi luvassa on Michael Ironside Masterclass -tapahtuma, jossa näyttelijä vastailee yleisön kysymyksiin ja kertoo tarinoita pitkän uransa varrelta.
Tarinoita Ironsidella tuntuu riittävän loputtomiin.
Muropaketin haastatteluun oli alun perin varattu puoli tuntia aikaa, mutta juttutuokio venyi melkein tunnin pidemmäksi. Michael Ironside olisi puhunut elokuvista ja kokemuksistaan ties kuinka pitkään, ellei toimittajan olisi tarvinnut karata hoitamaan arkivelvollisuuksiaan.
Nyt 73-vuotias kanadalaisnäyttelijä on esiintynyt urallaan lähes 300 eri elokuvassa ja tv-sarjassa, sekä tehnyt ääninäyttelijän töitä myös videopelien puolella. Uralle mahtuu vähän kaikkea – jättituotantoja, pieniä sivuosarooleja ja lukuisia genre-elokuvia scifistä kauhuun.
Starship Troopers (1997)
Edelleen ahkerasti työskentelevä Michael Ironside tekee mieluusti rooleja, joihin voi ammentaa asioita omasta elämästään. Viime syksyn Night Visions -festareilla nähty The Fight Machine -nyrkkeilyleffa on hyvä esimerkki.
Työväenluokkaisessa torontolaisperheessä kasvanut näyttelijä haaveili nuorena niin kirjailijan kuin nyrkkeilijän urasta.
”Isoisäni ja Joe-enoni olivat aikoinaan menestyneitä nyrkkeilijöitä. Heidän mielestään minusta ei ollut siihen hommaan. Aloin silti treenata. Ensimmäisessä amatööriottelussani sain todella pahasti turpiini. Tunnustin vaarin ja enon olleen oikeassa”, Ironside muistelee.
”20 vuotta myöhemmin veljenpoikani Mikey halusi nyrkkeillä. Kerroin kuinka minut piestiin. Juttua sivukorvalla kuunnellut isä ihmetteli miksi minua harmittaa edelleen se, että ammattilainen hakkasi minut. Mikä helvetin ammattilainen? Silloin sain tietää, että sukuni miehet olivat säästäneet rahaa. He palkkasivat golden gloves -tason nyrkkeilijän pieksemään minut, jotta luovutan lajin suhteen. The Fight Machinessa on samanlaista isällistä huolenpitoa, siksi otin roolin vastaan.”
Viime vuonna Ironside nähtiin tv:n puolella Amanda Seyfriedin tähdittämässä The Dropout -sarjassa, joka löytyy Suomessa Disney+:sta. Lisäksi hän vieraili pikkuroolissa Bill Haderin pääpäsmäröimän Barry-sarjan yhdessä jaksossa. Sen neljäs ja samalla viimeinen kausi alkaa HBO Maxissa 17. huhtikuuta.
Michael Ironside on samaa mieltä kun hehkutan hänelle Haderin olevan multilahjakas nero, jonka pitäisi ohjata täyspitkä elokuva mahdollisimman pian. Hader näyttelee Barryn pääosan, käsikirjoittaa sarjaa ja on ohjannut viimeisen kauden kaikki kahdeksan jaksoa.
”Minä tiedän, sillä tulin juuri Barryn finaalijakson kuvauksista. He pyysivät minut takaisin”, Ironside paljastaa naurahtaen.
Michael Ironside kertoo tavanneensa Haderin heidän yhteisen ystävänsä Dan Aykroydin kautta kauan sitten Torontossa. Ironside kuvitteli Haderin pyytäneen hänet alun perin Barryyn pieneen roolin tuon tapaamisen perusteella. Koomisiin rooleihin Ironsiden palkkaavat yleensä vain hänet kunnolla tuntevat ihmiset. Useimmat pitävät häntä pahisnäyttelijänä.
”Hader ei muistanut tavanneensa minua aiemmin. Hän sanoi halunneensa minut mukaan vain koska on fanittanut minua niin pitkään. Eli mies todella osaa hommansa. Harva ohjaaja tajuaa minun osaavan tehdä myös komediaa.”
Michael Ironside on rehellinen ja tunnustaa itse puolestaan pitäneensä Haderia pelkkänä koomikkona. Hän ei ollut katsonut Barrya ennen omaa esiintymistään sarjassa. Ironside tuijotti Barryn kaksi ensimmästä kautta putkeen ja ihmetteli miten Hader löytää melkein mistä tahansa aiheesta inhimillistä lämpöä.
”Hän vääntää ihmisyyden kömpelyydestä eri suuntiin kurottavaa taidetta. Sekoitus huumoria, draamaa ja tragediaa toimii, koska sarja saa meidät nauramaan itsellemme. Sitähän elämä on, itkunsekaista naurua kauheuksien ja kauneuden äärellä. Ja kyllä Hader vielä elokuvankin ohjaa.”
Siitä Ironside ei ymmärrettävästi voi kertoa sen enempää. Keskustelu ajautuu ääninäyttelijän työstä supersankarielokuviin ja niiden yhä edelleen jatkuvaan suursuosioon. Myös DC esittelee kesällä nähtävässä The Flash -elokuvassa multiversumin ja rinnakkaisulottuvuuksien eri versioita Batmanista ja muista tutuista hahmoista.
Ironside ei aivan lämpene idealle, että hän voisi esittää yhtä versiota Darkseidista myös näytelmäelokuvassa. Hän ei ole supersankarielokuvien fani ja suostuisi mukaan vain jos käsikirjoitus olisi todella hyvä. Ironside kertoo pitäneensä Christian Balen Batmanista ja ainakin yhdestä Iron Man -elokuvasta.
Iron Man 3 (2013)
”En muista mikä niistä se oli, mutta siinä Robert Downey Jr. esitteli myös Iron Manin inhimillistä puolta. Jos sankari tai pahis on lähes kaikkivoipa, niin hahmosta katoaa kaikki ihmisyys. Minusta sellainen ei ole kiinnostavaa. Pidin Marvelin Fantastic Four -ryhmästä, koska heillä oli myös tavallisten ihmisten ongelmat. Minulla on Fantastic Four -lehden ensimmäiset numerot edelleen tallella.”
Toivottavasti hyvässä tallessa. Tiedät taatusti että ne ovat todella arvokkaita?
”Tiedän, tiedän, mutta vitut rahasta. Ne sarjikset muistuttavat minua siitä ajasta kun olin teini – hyvine ja huonoine juttuineen. Kaikki mikä tehdään pelkät dollarinkuvat silmissä muuttuu paskaksi. Olen itse tehnyt vain kaksi leffaa pelkän rahan takia. Molemmilla kerroilla olin suunnilleen itsarin partaalla. En enää koskaan huoraa rahan vuoksi.”
Michael Ironside tekee usein yhteistyötä uransa alkupuolella olevien ohjaajien kanssa. Hänestä on kiinnostavaa nähdä miten hyvin debyyttiohjaaja pystyy selviytymään ongelmista, joita pienemmissä projekteissa tulee taatusti vastaan. Hollywoodin megatuotannoissa liikkumavaraa on vähemmän. Kaikki täytyy suunnitella etukäteen viimeisen päälle. Paul Verhoeven on tässä mestari, vaikka saattaakin haluta settiinsä kaoottisen tunnelman.
Ironside avaa Verhoevenin työskentelytapaa tarinalla Total Recall -leffan setistä. Sitä kuvattiin Meksikossa jättimäisessä studiossa. Erään kohtauksen jälkeen Verhoeven piti puhuttelun yli sadan hengen työryhmälle. Hän alkoi rähjätä kuinka kaikki tästä eteenpäin on vain vaikeampaa ja lietsoi itsensä kunnon raivoon. Saarnan jälkeen jättisetissä oli hipihiljaista. Sitten joku nauroi ääneen Verhoevenin selän takana.
”Se oli minun 12-vuotias tyttäreni, joka istui ohjaajan tuolissa. Paul alkoi meuhkata hänelle, kysyi huutaen, että onko siinä jotain hauskaa että tuhlaamme miljoonia dollareita. Mietin että urani on ohi, jos hän edes hipaisee tytärtäni. Olin valmis lyömään häneltä tajun kankaalle. Tyttäreni totesi täysin rauhallisena: ’mutta sinähän sait kohtauksen purkkiin’. Paul rauhoittui silmänräpäyksessä ja vastasi ystävällisellä äänellä myöntävästi. Silloin tajusin koko rähjäysshow’n olleen etukäteen suunniteltu juttu. Viekas paskiainen vain teeskenteli olevansa raivoissaan.”
Paul Verhoeven
Michael Ironside uskoo tekevänsä Verhoevenin kanssa vielä kolmannen elokuvan. Se oli jo lähellä toteutua, mutta lopulta rahoitusta ei saatu kasaaan. Ohjaaja halusi Ironsiden esittävän 20 vuodeksi vankeuteen tuomittua natsi-Saksan pääarkkitehti Albert Speeria. Muista natsijohtajista poiketen hän osoitti katumusta, mutta kielsi tienneensä mitään holokaustista. Verhoeven antoi Ironsidelle luettavaksi aihetta käsittelevän tiiliskiven kokoisen kirjan.
”Kahlasin sen läpi ja tein taustatyötä roolia varten ainakin neljä kuukautta. Paul ei onnistunut saamaan leffalle rahoitusta. Hän sanoo yhä edelleen, että teemme vielä yhden yhteisen elokuvan. Emme ole läheisiä ystäviä, mutta olemme erittäin läheisiä työtovereita. Näemme maailman aivan eri tavoin, enkä allekirjoita hänen poliittisia mielipiteitään. En edes aina tiedä, mitä mieltä hän oikein on. Mutta sen tiedän, että hän on mestari provosoimaan tiettyyn asiaan uskovia ihmisiä hieromalla sen huonot puolet heidän naamaansa. Miettikää nyt vaikka Starship Troopersia tai hänen uutta elokuvaansa.”
Ironside tarkoittaa Verhoevenin vuoden 2021 Benedetta-nunnalesboilua, joka oli todella viihdyttävää jumalanpilkkaa.
Benedetta (2021)
Näyttelijä muistelee pitäneensä ohjaajan ideaa Starship Troopers -elokuvasta pähkähulluna, koska oli lukenut Robert A. Heinleinin alkuperäisteoksen jo teini-ikäisenä. Michael Ironsiden isoisä kuului 1930-luvulta lähtien kirjailijaporukkaan, joka kirjoitti scifi-tarinoita omaksi ilokseen, jo ennen kuin niitä alettiin julkaista laajemmin lehdissä. Starship Troopers -kirjan kässäri löytyi monien muiden tekstien lisäksi isoisän arkistoista. Vanhempi Ironside kertoi pojanpojalleen kirjailija Heinleinista asioita, joista osa tuskin oli niihin aikoihin julkista tietoa.
”Tiesin Heinleinin tykänneen pukeutua naisten vaatteisiin. Eräässä kirjassaan hän kuvailee 20 sivun verran miltä sukkahousut tuntuvat naisen kehoon siirtyneen miehen iholla ja pakaroiden välissä. Siinä ei ole mitään vikaa, mutta mies oli niin oikealla kuin mahdollista. En halua käyttää sanaa natsi, mutta fasisti hän oli aivan taatusti. Kunnon äärioikeistolainen mutsinnussija.”
”Luulin Verhoevenin seonneen kun hän halusi minut mukaan sen kahjon tekstiin perustuvaan elokuvaan. Starship Troopers -leffa oli tietysti lopulta jotain aivan muuta kuin kirja. Ja voi jumalauta miten sen satiiri meni monilta yli hilseen, jopa elokuvista ammatikseen kirjoittavilta.”
Yhtä Starship Troopersiin liittyvää tarinaansa Ironside ei halua kerrottavan tässä jutussa. Lakiteknisistä syistä sitä ei taatusti kuulla myöskään tulevan lauantain Masterclass-tilaisuudessa. Stoori löytyy ehkä jossain muodossa hänen omaelämäkerrastaan, jota häneltä on pyydetty jo vuosikausia. Nuorena kirjoittamisesta innostunut näyttelijä on jatkanut sitä koko ikänsä. Ennen mahdollista elämäkertaansa hän haluaa kertoa henkilökohtaisista kokemuksistaan elokuvan muodossa.
Starship Troopers (1997)
”Minulla näitä juttuja ja stooreja riittää. Elämäkerta kirjoitetaan yleensä siinä vaiheessa kun ollaan jo eläkkeellä. En aio vielä eläköityä. Tahtoisin tehdä elokuvan, joka ammentaa minun suuresta suvustani ja perheestäni. Usko tai älä, mutta sisaruksillani on outoja voimia. Esimerkiksi veljeni pystyi nuorena sammuttamaan tv:n ajatuksen voimalla. Tämä oli ennen kuin kaukosäätimiä oli keksitty. Minä näen muiden ihmisten painajaisia. Haluan kertoa miltä tuntui kasvaa moisessa ympäristössä, työväenluokkaisessa köyhässä perheessä. Kirjoitan tarinan mieluummin elokuvakässärin muotoon kuin kirjaksi.”
”Elämäkerta on kai pakko tehdä jossain vaiheessa, koska jälkikasvukin kärkkyy sitä. Nyt jo aikuinen tyttäreni yllyttää minua kirjoittamaan kaikki välähdyksenomaiset muistoni talteen. Hän pelkää, että jään vaikka auton alle ja tarinat katoavat sen sileän tien. Tytär on enemmän huolissaan stooreista kuin minun maallisen vaellukseni päättymisestä”, Ironside pilailee.
Michael Ironside on paikalla kaikissa elokuviensa Night Visions -näytöksissä:
- Turbo Kid torstaina 30.3. klo 19.40 Cinema Orion
- Scanners perjantaina 31.3. klo 19.45 Cinema Orion
- Total Recall + Michael Ironside Masterclass lauantaina 1.4. klo 16.30 Bio Rex Lasipalatsi
Liput löytyvät Night Visionsin kotisivuilta.
Michael Ironsiden filmografia IMDb:ssä
Top Gun (1986)
Scanners (1981)
Turbo Kid (2015)
