Haastattelu Uudessa Jurassic World -elokuvassa dinosaurukset valloittavat maailman – Nyt biologi Maija Karala kertoi, miksi niin ei voisi oikeasti tapahtua
Jurassic World: Dominionissa tyrannosaurus metsästää ihmisiä elokuvateatterissa ja velociraptorit saalistavat lumisissa metsissä. Biologi Maija Karalan mukaan elokuvan idea on enimmäkseen aivan mahdoton, mutta jotkut dinosaurukset saattaisivat kyllä pärjätäkin nykymaailmassa.
Jurassic Park (1993) pyrki alun perin esittämään dinosaurukset likimain realistisesti. Vaikka tiettyjä vapauksia otettiin, oli ohjaaja Steven Spielbergin tavoite alusta asti esittää dinosaurukset eläiminä, ei hirviöinä.
Vuosien varrella elokuvasarja on kuitenkin taantunut yksinkertaisempaan suuntaan. Uudempien Jurassic World -elokuvien ideat ovat jo aika mielikuvituksellisia, ja nyt tulevassa Jurassic World: Dominion -elokuvassa dinot ovat levittäytyneet ympäri maailmaa.
Idea tuntuu maallikostakin epäuskottavalta, joten otimme yhteyttä asiantuntijaan. Biologi, tiedetoimittaja ja kirjailija Maija Karala vastasi Muropaketin kysymyksiin siitä, miltä osin uuden elokuvan idea on tuulesta temmattu – ja miltä osin se saattaisi sittenkin toimia.
Heti alkuun selvitimme, mikä on Karalan oma suhde Jurassic Park -leffoihin.
– Kaikilla dinoihmisillä on varmaan suuria tunteja ja mielipiteitä näistä elokuvista. Olen itse sitä sukupolvea, jolle ensimmäinen Jurassic Park oli suuri elämys, ja siitä on sellainen pysyvä nostalgia. Sehän oli upea! Ja se myös aika pitkälle noudatti sen ajan tieteellistä käsitystä dinosauruksista, Karala korostaa.
Onko dinosaurusten uusi aika mahdollinen?
Karalan mukaan Jurassic World: Dominionin premissi, jossa dinosaurukset levittäytyvät ympäri maailmaa ja selviytyvät siellä, on enimmäkseen epäuskottava. Suurilla dinosauruksilla olisi pulaa jo elintilasta.
– Isojen eläinten kanssa suurin ongelma olemme me. Ihmiset ei sietäisi sitä, että dinot söisi ihmisiä ja karjaa, tuhoaisi peltoja, aiheuttaisi liikenneonnettomuuksia ja niin päin pois. Maailman nykyisetkin suuret eläimet on hävitetty ihan murto-osiin alkuperäisistä määristään. Ne vaatii paljon tilaa elääkseen ja että niillä voi olla elinkelpoisia populaatioita. Ja ne vaatii sen, että niitä ei ammuta.
Populaatioiden koko olisikin keskeinen haaste Jurassic Worldin esittämässä ajatusleikissä. Karalan mukaan eläinpopulaatiot eivät pitkään selviä rajallisella määrällä, vaan tarvitaan tuhansia yksilöitä, joita eläinlaji pysyisi elinkelpoisena.
Tämän takia jo Jurassic World: Kaatunut valtakunta -elokuvan (2018) loppu muodostaa yhden ongelman. J. A. Bayonan ohjaaman elokuvan lopussa dinot pääsevät karkuun, mutta niitä on hyvin pieni määrä, etenkin lajitasolla.
Olisiko siis mitenkään mahdollista, että vain muutamasta yksilöstä lähtisi kokonainen populaatio kasvamaan?
– Siinä on paljon kiinni tuurista. Meillä on esimerkkejä siitä, että villieläinten populaatioita on hävitetty vain muutaman yksilöön, ja osa näistä populaatioista on pystynyt ponnistamaan takaisin. Esimerkiksi mongolianvillihevosia oli jossakin vaiheessa vain 12 yksilöä. Kaikki lajit ei kuitenkaan pysty tähän, vaan paljon on kiinni siitä, millaiset geenit tällaiseen minimaaliseen populaatioon jää. Onko niillä riittävää geneettistä materiaalia, jolla voidaan välttää sisäsiitosheikkoudet ja pystytään sopeutumaan? Iso ongelma dinosauruksilla olisi, että dinot ei ole sopeutuneet nykyisiin ekosysteemeihin, joten niillä pitäisi olla geneettistä monimuotoisuutta, jotta ne pystyvät mukautumaan luonnonvalinnan kautta.
On huomautettava, että jo aiemmat Jurassic Park -elokuvat ovat pistäneet mutkia suoriksi populaatioiden suhteen.
Esimerkiksi Kadonnut maailma: Jurassic Parkissa (1997) Isla Sornan saari olisi todennäköisesti aivan liian pieni pitämään yllä sen kokoista dinosauruspopulaatiota, joka elokuvassa esitetään. Karala huomauttaakin, että Michael Crichtonin alkuperäisessä Kadonnut maailma -kirjassa (1995) tämä asia otetaan huomioon. Kirjassa dinosaurusten saarta ei esitetä samalla tapaa elinkelpoisena kuin elokuvassa.
Sopeutumisvaikeuksia
Maapallon nykyiset olosuhteet voisivat olla haaste dinosauruksille. Esimerkiksi ilmasto ja kasvit ovat muuttuneet 66 miljoonan vuoden aikana. Jurassic World: Dominionin trailerilla kuitenkin Velociraptorit juoksevat lumisissa metsissä ja suuretkin sauropodit näyttävät pärjäävän nykyisissä oloissa.
– Monia fossiileja on kyllä löydetty alueilta, jotka on olleet omana aikanaan aivan napaseudulla. Ja vaikka maapallon ilmasto oli koko dinosaurusten ajan lämpimämpi kuin nykyään, niin ei ne mitään trooppisia paikkoja olleet. Esimerkiksi paljon tutkittu Alaskan Prince Creekin muodostelma on ollut ilmastoltaan aika lähellä Helsinkiä.
Kylmillä alueilla höyhenet tulisivat kuitenkin tarpeeseen. Nykyisen tiedon mukaan etenkin monilla pienemmillä dinosauruksilla oli höyhenpeite, mutta Jurassic-elokuvasarja ei ole tähän vielä taipunut.
– Uskoisin kyllä, että noiden elokuvien Velociraptorin kokoinen eläin varmaan paleltuisi sinne lumiseen metsään.
Vaikka ilmaston puolesta monet dinosaurukset voisivatkin pärjätä nykyisellä maapallolla, on ravinto aivan toinen kysymys. Karalan mukaan on täysi arvoitus, miten hyvin dinot voisivat syödä nykyisiä kasveja.
– Kasvit on kyllä dinosaurusten ajan jälkeen muuttuneet vähemmän kuin eläimet, ja liitukaudella oli jo esimerkiksi ihan tunnistettavia laakeripuita, palmuja, mäntyjä ja kuusia.
Voi kuitenkin olla, että vuosimiljoonien aikana osa kasveista on kehittynyt dinosauruksille kelpaamattomaksi. Siksi dinosaurukset eivät välttämättä voisi noin vain käyttää ravinnoksi ainakaan kaikkia nykyisiä kasveja.
– Me ei tarkkaan tiedetä millainen ruuansulatusjärjestelmä kasvissyöjädinoilla oli, koska pehmeät kudokset ei fossiloidu.
Maija Karala (Kuva: Ville Sinkkonen)
Lihansyöjilläkin olisi hankalaa, etenkin Tyrannosaurus rexillä.
– Tyrannosaurus kävi elämänsä aikana läpi monta ekologista lokeroa. Se aloitti pienenä, ketteränä petoeläimenä ja päätyi sellaiseksi linja-auton kokoiseksi ja aika hitaaksi otukseksi. Nuori Tyrannosaurus ehkä pärjäisikin nykyisissä ekosysteemeissä, koska se pystyisi juoksemaan kiinni järjellisen kokoisia saaliseläimiä, mutta täysikasvuinen ei enää pystyisi.
Karala selittää, että nykyeläimet ovat kehittyneet paljon nopeammiksi juoksijoiksi kuin eläimet Tyrannosauruksen omana elinaikana. Siksi ainoa järkevän kokoinen saaliseläin, jonka Tyrannosaurus saisi kiinni, olisi kenties norsu.
Joillakin dinosauruksilla voisi kuitenkin olla paljon helpompaa kuin suurilla kasvissyöjillä ja Tyrannosauruksella.
– Jos pitäisi joku dinosaurus nimetä, joka voisi sopeutua melko helposti, se voisi olla todellinen Velociraptor.
Toisin kuin Jurassic Park -elokuvissa, Velociraptor oli todellisuudessa noin ketun kokoinen pikku petoeläin. Elokuvien Velociraptor on itseasiassa lähempänä 3–4-metristä Deinonychusta, jonka olisi vaikeampaa sopeutua nykymaailmaan. Varsinaisella Velociraptorilla olisi Karalan mukaan hyvät mahdollisuudet.
– Jos Velociraptroreita pystyisi taianomaisesti siirtämään pienen populaation Gobin autiomaahan, jonka alueella ne alun perin elivät, niin ne saattaisivat jopa pärjätä. Se alue ei ole niin paljon muuttunut.
Yksi uhka kuitenkin koskisi kaikkia dinosauruksia, nimittäin erilaiset taudinaiheuttajat.
– Se on täysin villi kortti, että kuolisiko kaikki dinot välittömästi johonkin meikäläisille eläimille täysin vaarattomiin pöpöihin vai ei. On täysin tuurista kiinni, että pystyisikö taudinaiheuttajat tarttumaan näihin muinaiseläimiin, ja jos pystyisi, niin ne voisi olla hyvinkin tuhoisia.
Yhteiseloa ihmisen kanssa
Jurassic Park -elokuvissa on aina ollut kyse siitä, että ihminen ja dinosaurukset joutuvat vastakkain – ja tietysti dinot sitten pistävät poskeensa ihmisiä.
Maija Karalan mukaan jo ensimmäisessä elokuvassa dinosaurukset olivat murhahimoisempia kuin tavalliset eläimet. Tosiasiassa ei ole mitenkään sanottua, että ihmiset erityisesti kiinnostaisivat dinosauruksia.
– Loppujen lopuksi nykymaailmassakaan harva petoeläin pitää ihmistä potentiaalisena saaliina. Useimmiten eläimet vaan kävelee ohi ja toteaa että ai, tossa on tollanen. Ihmisen muotoinen ja kokoinen nisäkäs olisi dinojen aivoille ja vaistoille myös aivan vieras juttu. Ne tuskin osaisi myöskään pelätä meitä, mutta epäilen että eivät ne kovin helposti oppisi pitämään meitä saaliina.
Ihmiset eivät myöskään olisi dinosauruksille helpointa saatavilla olevaa riistaa, siinä missä eläimet suosivat juuri helppoa saalista, kuten poikasia ja heikompia yksilöitä.
– Samaan tapaan usein dokumenteissa ja elokuvissa toistuva kohtaus, jossa Tyrannosaurus käy täysikasvuisen, ison Triceraptosin kimppuun, ei ole varmaan oikeasti kovin usein tapahtunut. Todennäköisemmin se olisi saalistanut poikasia, ja dinosaurusten populaatiorakenne oli myös sellainen, että niitä poikasia oli paljon enemmän.
On myös uskottavaa, etteivät dinosaurukset kovin mielellään tulisi rellestämään kaupunkeihin ja ihmisen ympäristöihin.
– Nykyeläimiltäkin on vaatinut useita sukupolvia ennen kuin ne on oppineet elämään kaupungeissa ja tulleet vapaaehtoisesti kaupunkeihin, Karala summaa.
Jurassic World: Dominion saa ensi-iltansa 10. kesäkuuta.
