Haastattelu Peter Jackson teki lähes kahdeksan tunnin The Beatles -dokumentin ja yllättyi sitten yhtyeen jäsenten reaktiosta
Peter Jacksonin ohjaama, kolmiosainen The Beatles: Get Back -dokumentti julkaistaan Disney+:lla tällä viikolla. Ohjaaja kertoi haastattelussa Muropaketille uusimman dokumenttinsa taustoja.
Taru sormusten herrasta -ohjaajana tunnettu Peter Jackson on viime vuosina kunnostautunut vanhojen dokumenttimateriaalien restauroijana. Vuonna 2019 hän työsti ensimmäisen maailmansodan aikaisesta videomateriaalista ja ääniraidoista komean They Shall Not Grow Old -dokumentin.
Nyt vuorossa on jotain täysin erilaista, sillä Jackson on tehnyt kolmiosaisen dokumenttisarjan The Beatles -yhtyeestä vuonna 1969 kuvatun materiaalin pohjalta. The Beatles: Get Back näyttää, kun John Lennon, Paul McCartney, George Harrison ja Ringo Starr suunnittelevat ensimmäistä live-esiintymistään kahteen vuoteen ja työstävät 14 uutta kappaletta, jotka oli tarkoitus julkaista live-albumina. Dokumentissa näytetään – ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan – The Beatlesin viimeinen live-konsertti, joka esitettiin talon katolla Lontoon Savile Row’lla.
Muropaketti pääsi seuraamaan haastattelua, jossa Jackson avasi dokumenttinsa taustoja, kertoi sen tekoprosessista sekä omasta, jo 1970-luvulla alkaneesta suhteestaan yhtyeeseen.
– Olen ehdottomasti Beatles-fani. Olen syntynyt vuonna 1961, joten olin elossa siihen aikaan, kun he julkaisivat levyjään. Meillä ei kotona kuitenkaan ollut niistä yhtään. Mutta 70-luvun alussa säästin taskurahoistani ja ostin elämäni ensimmäisen LP:n, joka oli Beatlesin kokoelma. Siitä alkoi matkani Beatles-fanina ja se on jatkunut tähän päivään saakka.
Jacksonin mukaan The Beatles: Get Back -dokumentin tekijän onkin vähän pakko olla yhtyeen fani, sillä käsiteltävää materiaalia oli niin valtavasti. Hän kertoo, että pelkästään ääninauhoituksia oli noin 150 tunnin verran, koska äänitys oli tuohon aikaan päällä käytännössä kaiken aikaa.
– Filmi oli kalliimpaa kuin ääninauha, joten nauhureiden annettiin vaan pyöriä, vaikka kamerat suljettiin välillä. Minusta tuntui kuin olisin salakuuntelemassa näitä keskusteluja vuodelta 1969. Tarina kerrotaan paljoltikin juuri ääniraidan kautta, minkä vuoksi tuntui kuin olisin CIA:n tavoin ollut kuuntelemassa keskusteluja yli 50 vuoden takaa. Mutta koska olen Beatles-fani, pystyin ymmärtämään keskustelujen vivahteita ja pienten asioiden eri merkityksiä, mistä niissä puhutaan .
Peter Jacksonin nyt käsiinsä saama materiaali on samaa, mistä Michael Lindsay-Hogg ohjasi Let It Be -dokumentin vuonna 1970. Videomateriaalia oli kaikkiaan yli 50 tunnin verran, minkä vuoksi suuri osa Jacksonin nyt työstämästä dokumentista sisältää täysin ennennäkemätöntä materiaalia, joka on maannut varastossa yli 50 vuotta. Lisäksi tarinassa on nyt mukana yhtenä hahmona juuri elokuvantekijä Lindsay-Hogg.
– Michael pyrki kuvaamaan mahdollisimman paljon materiaalia salaa, sillä kun ihminen näkee kameran osoittavan itseensä, hänestä tulee eri ihminen kuin mitä hän oikeasti olisi. Michael siis pyrki kuvaamaan bändiä silloin, kun he eivät tienneet että heitä kuvataan Hän saattoi laittaa kameran jalustalle ilman kuvaajaa, painaa nappulaa ja kävellä pois muka hakemaan teetä, ja joskus hän jopa teippasi kameran punaisen, nauhoittamista osoittavan valonkin piiloon. Siinä kamera sitten kuvasi itsekseen sen 10 minuuttia, mitä filmiä kerrallaan riitti. Hän myös piilotti mikrofoneja ympäriinsä.
Vaikka osa alkuperäisestä materiaalista on kuvattu niin sanotusti salaa, kaikella tällä oli kuitenkin yhtyeen itsensä suostumus. Bändin jäsenet tiesivät, että kaikkea mitä he sanovat, saatetaan nauhoittaa ja se oli heille ihan ok.
–Kun he välillä halusivat keskustella rauhassa, he saattoivat laittaa vahvistimet kovalle peittääkseen keskustelunsa ja rämpyttää kitaraa. Mutta nykyteknologian avulla saimme tuon kitaran eroteltua muista äänistä ja yksityiset keskustelut kuuluville. Olihan se ehkä vähän tuhmasti tehty.
Yksi tällaisista kohtauksista on se ainoa kerta, jolloin McCartney pyytää Lindsay-Hoggia lopettamaan kuvauksen ja sulkemaan kameran. Jackson kertoo, että tuossakin tilanteessa ääniraidalle tallentui edelleen tuona aikana käyty yksityinen keskustelu.
Jacksonin mukaan nyt julkaistava dokumentti on ensimmäinen kerta, kun Beatlesit nähdään omana itsenään. Vaikka heistä on vuosien varrella julkaistu paljonkin videomateriaalia, kaikki on pääasiassa ollut materiaalia esiintymisistä. Salaa kuvatuissa ja äänitetyissä materiaaleissa pääsevät ääneen aidot ihmiset klassikkohittien takaa.
– He ovat lopulta ihan tavallisia ihmisiä. Olemme niin tottuneet ajattelemaan Beatlesia yhtenä kokonaisuutena, mutta sen takana oli neljä erilaista persoonaa, jotka kaikki reagoivat kriiseihin eri tavalla. Tässä heidät nähdään neljänä itsenäisenä henkilönä, ihan kuin ketkä tahansa neljä ihmistä.
Jackson kertoo näyttäneensä oman kokonaisuutensa yhä elossa oleville yhtyeen jäsenille ja odottaneensa heiltä muutospyyntöjä. Mitään tällaista ei kuitenkaan kuulunut.
– Miten pitkään pitää kulua, että jostakin tulee historiaa? Sain sen kuvan, etteivät he enää ole huolissaan imagostaan. Näytin heille valmiin materiaalin ja luulin saavani kommentteja, enkä olisi ollut sellaisista yhtään vihainen, sehän on ihan normaalia. Mutta en saanut yhtä ainutta muutospyyntöä. Kukaan ei vaatinut kertakaikkiaan mitään. Olin siitä erittäin yllättynyt.
–Itse asiassa Paul kommentoi, että hänen mielestään nyt tekemäni dokumentti on yllättävänkin tarkka kuvaus siitä, millaisia he olivat tuolloin. Olin siitä hyvin iloinen, sillä yritin kovasti olla vääristämättä asioita ja esittää ne sellaisina kuin itse ne näin, mutta kun materiaalia on 150 tuntia, niin sitä pitää tiivistää.
Teknologisesti Peter Jackson kertoo suurimman läpimurron tapahtuneen juuri äänten kanssa, sillä he onnistuivat erottamaan vanhoista, monona nauhoitetuista audionauhoista kaikki soittimet ja laulut omiksi raidoikseen. Vaikka yli 50 vuotta vanha, 16 millin filmille kuvattu materiaali oli hyvin rakeista, sen kanssa työskentely oli silti helppoa verrattuna Jacksonin edelliseen projektiin ensimmäisen maailmansodan aikaisen materiaalin kanssa.
Alun perin Jacksonin Beatles-dokumentista suunniteltiin yhtä, noin kahden ja puolen tunnin mittaista elokuvaa. Jackson kuitenkin kertoo fanin hänessä heränneen materiaalia läpi käydessä, minkä vuoksi dokumentti julkaistaan nyt kolmen, täyspitkän elokuvan mittaisen jakson voimin.
–En halunnut ajatella elokuvan pituutta, sillä en myöskään halunnut, että jokin nyt pois jättämämme joutuisi taas varastoon seuraavaksi 50 vuodeksi.
The Beatles: Get Back julkaistaan peräkkäisinä päivinä Disney+:ssa tällä aikataululla:
Torstai 25. marraskuuta
The Beatles: Get Back, 1. jakso (kesto 157 minuuttia)
Perjantai 26. marraskuuta
The Beatles: Get Back, 2. jakso (kesto 173 minuuttia)
Lauantai 27. marraskuuta
The Beatles: Get Back, 3. jakso (kesto 138 minuuttia)