“Matrix ei ole 1990-luvun parhaita scifi-elokuvia” – Näin neljä suomalaismediaa kirjoitti scifi-klassikosta vuonna 1999

31.03.2019 10:10 | Tatu Junni

Matrixin Yhdysvaltain ensi-illasta tulee tänään kuluneeksi 20 vuotta. Sen kunniaksi Muropaketti päätti tarkastella, mitä Wachowskien scifi-klassikosta kirjoitettiin Suomen medioissa vuonna 1999.

Kuten aikaisemmin tänään kerroimme, saapui Matrix Suomeen vasta keskikesällä 1999. Mediamurros oli silloin vielä niin varhaisessa vaiheessa, etteivät likimainkaan kaikki lehdet vielä julkaisseet elokuva-arvioitaan verkossa, eikä moni nykyään toimiva elokuva-aiheinen sivusto ollut vielä aloittanut toimintaansa. Myös osa verkossa julkaistuista Matrix-arvioista ovat kadonneet ajan saatossa bittiavaruuden pimeyteen.

Onnistuimme kuitenkin kaivamaan esille neljän eri median näkemykset Matrixista. Helsingin Sanomien ja Suomen Kuvalehden kaltaisten instituutioiden lisäksi tutustumme alla, miten paljon Film-O-Holic-elokuvasivusto ja Helsingin Science Fiction Seuran Tähtivaeltaja-lehti Matrixista tuoreeltaan pitivät.

Yleinen näkemys Matrixista oli, että elokuva oli vaikuttava paketti etenkin visuaalisessa mielessä. Välittömäksi klassikoksi sitä ei kuitenkaan julistanut suoriltaan yksikään katsauksemme medioista. Kaiken kaikkiaan suhtautuminen Matrixiin oli arvosteluissa penseämpää kuin mitä elokuvan sittemmin keräämän suosion valossa voisi kuvitella.

Helsingin Sanomat ja Film-O-Holic julkaisivat arvionsa Matrixin ensi-iltapäivänä eli perjantaina 9.7.1999. Suomen Kuvalehti heräsi aiheeseen seuraavan viikon numerossaan (SK 28/1999), ja neljästi vuodessa ilmestyvä Tähtivaeltaja pui Neon seikkailuja syksyn numerossaan (2/1999).

Arviokatkelmien perästä löytyvät linkit, joiden kautta pääsee lukemaan koko arvion, mikäli ne internetistä löytyvät.

Helsingin Sanomat / Jari Lindholm:

”Wachowskit ovat 35-vuotiaita sarjakuvahulluja, joiden piti ohjaajaurallaan tehdä ensiksi pienimuotoinen trilleri, Bound, koska heidän ensimmäinen käsikirjoituksensa Matrix oli Hollywoodin studioille liian mieletön. Mielettömyys onkin Matrixin voimavara. Elokuva on nopea, nokkela ja itsevarma. Wachowskit riistävät häikäilemättä japanilaista mangaa, hongkongilaisia toimintafilmejä ja klassisia tulevaisuuskuvitelmia, varsinkin George Orwellin 1984:ää ja James Cameronin Terminator-elokuvia. Silti Matrixissa on ihastuttavan vähän kliseitä. Elokuvan kyberneettinen maailma vilisee omaperäisiä yksityiskohtia. Toimintajaksot ovat kerronnan kannalta yhdentekeviä mutta aistielämyksinä voimallisia. Hongkongilainen stuntkoreografi Yuen Wo Ping on treenannut kankeat länsimaiset näyttelijät huikeisiin suorituksiin, ja erikoisefektit — ”flo-mo” eli eräänlainen superhidastuskuva — täydentävät akrobatiaa. Harmin paikka siis, että tarinan toisella puoliskolla elokuvan lihakset jäykistyvät. Volyymi korvaa intensiteetin. Melu kasvaa, mutta täyttymystä ei tule.”

Lue koko arvio HS:n arkistosta (maksullinen)

Film-O-Holic / Juha Wakonen:

”Neon rooli on kuin räätälöity lakonisesti näyttelevälle Keanu Reevesille. Virtuaalisen huomisen puheet hoitavat järeät aseet ja suoraan aivoihin lataamalla opittujen taistelulajien liikkeet. Kyynisen kulttuurin kyyniset kasvatit tekevät selvää tiliä tulevaisuuden kanssa ohittaen paikoin jopa oppi-isänsä Gibsonin. Näyttelijöistä erityisen maininnan ansaitsee australialainen Hugo Weaving, joka antaa agentti Smithin rooliin juuri sen säväyksen, jonka se tarvitsee. Matrix on kuin kyberajo ilman datalaseja. Se on ainutkertainen elämys, joka teknofobisuudestaan huolimatta heittää ilmaan mielenkiintoisia ja kantavia ideoita. Elokuvan voi katsoa vain puhtaana toimintaelokuvana, mutta Wachowski-veljekset palkitsevat moninkertaisesti ne, jotka kaivautuvat pintaa syvemmälle. Herää vain kysymys: voidaanko tämän elokuvan tyylikäs ulkoasu ylittää? Baudrillardin tapaan voidaan myös kysyä: mitä tehdä orgioiden jälkeen?”

Lue koko arvio

Ywe Jalander / Suomen Kuvalehti:

”Vaikka The Matrixissa liikutaan pääasiassa sisätiloissa, se tuo silti mieleen kauhukuvitelmat tulevaisuuden teknokaupungeista, joissa koneet ovat ottaneet vallan, aina Fritz Langin Metropoliksesta Ridley Sccottin Blade Runneriin. Erityisen läheiseltä tuntuu James Cameronin Terminator 2 – tuomion päivä, jossa konemaailman edustajat ovat samanlaisia muotoaan muuttavia, lähes tuhoutumattomia olioita kuin tässäkin. Toisaalta jotkin rähjäiset sisätilat saattavat hyvinkin herättää assosiaation Tarkovskiin. Myös sarjakuvien vaikutus tyyliin on ilmeinen. Keskeinen lähtökohta tässä elokuvassa on Internetin olemassaolo. Se merkitsee tunnetta siitä, että tuossa aivan ulottuvilla on vaihtoehtoinen ja rinnakkainen todellisuus, jossa liikkuminen ja kanssakäyminen noudattelevat melko samanlaisia lakeja kuin omammekin. The Matrixissa on runsaasti tuliaseilla räiskyttelyä, ja kuten näissä luonnon ja humanismin raunioilla kuljeskelevissa teknofantasioissa monesti, on usein hallitsevana sävynä runollisuus. Taistelun kohteena täytyy tietenkin olla perustuvia kysymyksiä, tämän budjettiluokan elokuvassa jo koko ihmiskunnan kohtalo. Taustamyyttinä on selvästi tarina Kristuksesta. […] Veljekset Wachowski ovat kertoneet pitävänsä toimintaelokuvista, aseista ja kung fusta, mutta olevansa väsyneitä liukunauhatuotantoon ja tuotteisiin, joissa ei ole älyllistä sisältöä. Kovin kauas siitä pisteestä he eivät The Matrixillä ole päässeet”.

Lue koko arvio SK:n arkistosta (maksullinen)

Toni Jerrman / Tähtivaeltaja

”Jälki onkin paikoitellen huimaa, ja väliin valkokangasta tuijottaa suu ihastuksesta ammollaan – wau! Valitettavasti vain kaikilta muilta tasoiltaan elokuva ei sitten olekaan näin hyvässä kunnossa. Ensinnäkin tarinan alkupuoli junnaa turhanpuoleisia latujaan aivan liian pitkään, ja näissä osioissa Keanu Reevesin näyttelijätyöskentely herättää karvaita muistoja miehen edellisestä cyber-leffasta Johnny Mnemo(ro)nic. Toiseksi tarina on hieman huterasti rakennettu ja pitää sisällään useita vähemmän onnistuneita käänteitä. Ja pakko se on sanoa, että osa kungfu-kohtauksistakin tuntuu tarkoituksettomilta ja päälleliimatuilta. Kaikesta kritiikistä huolimatta Matrix on vinha elokuva, joka hurjan toimintamättönsä ohessa edes yrittää herätellä joitain ajatuksia – ja onhan sekin jo jotain, vaikka vuosikymmenen scifi-leffojen kärkikymppiin ei aivan vielä olekaan asiaa.”

Lue koko arvio Tähtivaeltajan numerosta 2/1999.

Keskustelu

On ne ollut arvostelijat melkoisia älykköjä jo Matrixin aikaan: "Ei mahdu 90-luvun scifielokuvien kärkikymmenikköön ?!? Mitähän ne kymmenen parasta sitten lienevät … ?

sorrii

On ne ollut arvostelijat melkoisia älykköjä jo Matrixin aikaan: "Ei mahdu 90-luvun scifielokuvien kärkikymmenikköön ?!? Mitähän ne kymmenen parasta sitten lienevät … ?

Onhan siellä tosi kovia pätkiä, mutta näkisin että Matrix on tässä rankkaamattomassa "90s scifi top 5ssa" ainakin itsellä:

  • 12 apinaa
  • Starship Troopers
  • Terminator 2
  • Gattaca
  • Matrix

Ensimmäinen yhteys, jurassic park, iron giant, total recall, 12 apinaa, terminator 2, demolition man, alien 3 (pitkä versio), men in black, fifth element. Tähän väliin mahtuu vielä BtF 3, rocketeer, deep blue sea ja pari b-leffaa tappajaroboteista ennenkuin päästään matrixiin suosikki ysäri-scifissäni.

Muropaketin uusimmat