Uusimmat

Elokuva-arvostelu: Kaappaus metrossa – Pelham 1 2 3

29.07.2009 18:24 Olli Sulopuisto

Kaappaus metrossa – Pelham 1 2 3Alkuperäisnimi: The Taking of Pelham 1 2 3
Ohjaaja: Tony Scott
Pääosissa: Denzel Washington, John Travolta, John Turturro, Luis Guzman, Michael Rispoli ja James Gandolfini
Pituus: 107 minuuttia
Ikäraja: K15
Käsikirjoittaja: Brian Helgeland
Kotisivu: www.catchthetrain.com

2/5

New York oli 1970-luvulla erilainen paikka kuin nykyään. Erilaisia olivat elokuvatkin: uuden polven hikisiä iltapäiviä, joissa poliisit jahtasivat rosvoja paskaisilla kaduilla, eikä aina ollut selvää, kuka on hyvä ja kuka paha. Melko tarkkaan 35 vuotta sitten valmistunut Pelham 1-2-3 kaapattu on mainio aikakautensa edustaja, tiukka trilleri, jonka katsoo mieluusti vielä nykyäänkin.

Elokuva on uusintaversioitu kahdesti. Uusin tapaus on Tony Scottin ohjaama Kaappaus metrossa – Pelham 1 2 3, jossa toisistaan ottavat mittaa John Travolta ja Denzel Washington. Uusintaversioiden paradokseihin kuuluu, että niiden on oltava samaan aikaan sekä uskollisia vanhalle että uudistettava tarinaa.

Tällä kertaa entisellään on pidetty juoni, mutta hahmot on pantu uuteen uskoon. Edelleen roistot kaappaavat metron ja vaativat mahtilunnaita, mutta Travoltan esittämä puhelias ja lyhytpinnainen rosmo-Ryder on aika tarkalleen peilikuva siitä, mitä Robert Shaw teki alkuperäisessä. Denzel Washington näyttelee Walter Garberia, jolla on sama sukunimi mutta eri etunimi kuin Walter Mathaulla aikanaan. Mene ja tiedä mikä tolkku siinäkin sitten on. Hahmoa on terävöitetty antamalla sille taustatarina, joka ei tietenkään loppujen lopuksi vaikuta yhtikäs mihinkään, mutta sellaista se on.

Vaan eipä ole samanlainen enää itse kaupunkikaan. Alkuperäisessä elokuvassa on hienoa juuri se, miten newyorkilaiselta se tuntuu: paikat ovat töhnäisiä, asunnot pieniä, metrot rumia, pormestari hermoraunio ja Garberin vaate kauhea. Nykyinen NYC on niin paljon siistimpi paikka, ettei ympäristöstä tartu elokuvaan paljonkaan fiilistä. (Hauska sattuma on, että samalla viikolla teattereihin tulee Fighting, joka tapahtuu nykyhetkessä, mutta yrittää kovasti palauttaa mieleen Taksikuskin aikojen New Yorkin. Kovin ovat erilaisia näkemykset kaupungista.)

John Travolta näyttelee turhankin kovista.

Ulkoasu on taattua Tony Scottia. Väitän, että ohjaajan tunnistaisi alkuteksteistä, vaikka niissä ei edes mainittaisi hänen nimeään. Värikylläisyys on väännetty tappiin, kuvat ovat välillä nopeutettuja ja välillä hidastettuja ja muutenkin tuntuu siltä, että mikä tahansa tekosyy vaihtaa kameran asetuksia leikkausten välillä kelpaa.

Näyttelijöistä Travolta yrittää aivan liian kovaa ja pormestarin pukuun istutetulla James Gandolfinilla ei ole mitään tekemistä. Vaikka onhan se tavallaan hauskaa, että jerseyläinen mafioso on kohonnut emokaupungin ykkösjehuksi. Washington sen sijaan malttaa pitää charminsa sen verran pienellä vaihteella, että homma toimii. (Arvon kollega Kinnunen ei muuten ole samaa mieltä.)

Elokuva ei ole mitenkään erityisen komea epäonnistuminen, mutta enpä kyllä keksi kovin monta hyvää syytä sen katsomiseenkaan. Että menkää nyt mieluummin sitten johonkin verkkokauppaan ja ostakaa se alkuperäinen dvd. Jää parempi mieli.

PlusMiinusNolla
+ alkuperäinen tarina toimii yhäti
– John Travolta yrittää näytellä isompaa kovista kuin kukaan koskaan
+ Denzel Washington on paremmassa vireessä kuin aikoihin: pienieleinen, uskottava, tavallinen

Muropaketin uusimmat