Uusimmat

Elokuva-arvostelu: The Wrestler – Painija

15.01.2009 12:32 Tatu Junni

Alkuperäisnimi: The Wrestler
Ohjaaja: Darren Aronofsky
Käsikirjoittaja: Robert Siegel
Pääosissa: Mickey Rourke, Marisa Tomei & Evan Rachel Wood
Elokuvan pituus: 105 minuuttia
Ikäraja: K15
Elokuvan kotisivu: www.foxsearchlight.com/thewrestler

kaista

Nyt se sitten vihdoin saatiin Suomeen: Venetsian festivaalien pääpalkinnon Kultaisen leijonan voittaja The Wrestler, jonka pääosan esittäjälle Mickey Rourkelle on povattu Oscar-ehdokkuutta liki jokaisessa elokuvamediassa.

1980-luvulla alan huippunimiin lukeutuneen vapaapainijan eläkepäivistä kertova The Wrestler on siis tapaus ainakin toimittajien ja festivaalivieraiden keskuudessa, mutta onko se oikeasti hyvä elokuva? Kriitikkojen rakastamia, mutta tositoimissa maksavan yleisön nukuttajiksi paljastuvia filmejä nähdään Suomenkin teattereissa muutama kappale joka vuosi – vaikka yleensä kaikki vähänkään haastavammat elokuvat päätyvät maassamme toki suoraan dvd-levitykseen.

The Wrestler ei kuitenkaan lukeudu tähän kastiin. Elokuva on kieltämättä tarinankerronnaltaan hieman verkkainen, mutta samalla koskettava ja viihdyttävä. Robert Siegel on kirjoittanut hyvän tarinan, jonka ainoa heikkous on siinä, ettei elokuva palvele erityisen hyvin minkään tietyn genren ystäviä. Ensisijaisesti The Wrestler on toki draama, mutta silti se käsittelee roskaviihteeksi miellettyä vapaapainia lajin fanin näkökulmasta ja esittelee erittäin realistista väkivaltakuvastoa. Elokuva sisältää ristiriitaisia aineksia aina henkilöhahmoja myöten, joten The Wrestleriä katsoessa on pakko pitää mieli avoinna. Pelkkä vapaapainielokuva se on yhtä vähän kuin Sylvester Stallonen ensimmäinen Rocky on pelkkä nyrkkeilyelokuva.

Elokuvan pääosaan olisi vaikea kuvitella osuvampaa näyttelijää kuin Rourke. ”I fucking hated 90’s”, toteaa Randy ”The Ram” Robinson elokuvan puolivälin paikkeilla, eikä moinen kommentti ole voinut eksyä valkokankaalle vahingossa. Montako Rourken elokuvaa kukaan muistaa 90-luvulta? Kuinka monta Rourken elokuvaa ylipäätään kukaan enää muistaa, jos kaverille ei saa kilauttaa ja Sin City ei ole vastausvaihtoehto?

Menneiden muistelu on kovia kokeneen Mickey Rourken kohdalla kuitenkin turhaa. Kiitos The Wrestlerin, mies on taas kuuma nimi Hollywoodissa. Tuoreiden tietojen mukaan hän on mukana jopa menestyselokuva Iron Manin jatko-osassa vuonna 2010, mikä on sikäli sopivaa, että tämä viimevuotinen sarjakuvahitti palautti toisen unohdetun tähden, Robert Downey Jr.:n, takaisin jenkkinäyttelijöiden kärkikastiin.

Rourken ohella myös Darren Aronofsky on pistänyt itsensä likoon. Tämän New Yorkin kasvatin on kehuttu olevan 2000-luvun parhaita uusia ohjaajia, mutta samalla häntä on syytetty jopa liian visuaalisista elokuvista. Pi, Unelmien sielunmessu ja The Fountain ovat kaikki hienoja elokuvia, mutta ennen kaikkea tunnelmiltaan ja kuviltaan. Elokuvien hahmot ja juonenkäänteet ovat jääneet ohjaajan visioimien teemojen varjoon. The Wrestlerissä Aronofskyn huomio on ensimmäistä kertaa kunnolla tarinassa ja henkilöhahmoissa. Mukana on myös huumoria, jota ei hänen aikaisemmissa elokuvissaan ole juuri viljelty.

The Wrestler kertoo vailla kerronnallisia kerrostumia vain ja ainoastaan siitä, mitä kultavuosiensa perään haikaileva vapaapainija kokee ja tuntee. Tämä riittää kantamaan elokuvaa enemmän kuin hyvin. Turha visuaalinen kikkailu tai juoneen upotettu symboliikka olisi todennäköisesti ollut pelkkä laukaus The Wrestlerin jalkaan. Kuudella miljoonalla dollarilla tehty The Wrestler on hyvin yksinkertainen ja suoraviivainen, mutta samalla myös yksityiskohtia vilisevä ja hengeltään rikas elokuva. Omat mausteensa siihen ovat tuoneet Aronofskyn luottosäveltäjä Clint Mansell sekä elokuvaa varten tehdystä The Wrestler -kappaleesta hiljattain Golden Globen saanut Bruce Springsteen.

PlusMiinusNolla

+ Sympaattinen ja koskettava elokuva rujosta sankaristaan huolimatta
+ Rourke tekee hienon roolisuorituksen, mutta myös Marisa Tomei vakuuttaa roolissaan
+ 8-bittinen Nintendo
– Uhkaa äityä turhankin imeläksi paikoitellen