Arvostelu: Amazonin Upload-tieteiskomediassa kuolleen miehen tietoisuus on tallessa pilvipalvelussa, mutta huumori on kadonnut bittiavaruuteen
The Office -sarjan tekijän scifikomedia ei ole millään tasolla hauska tai kekseliäs.
Amazonin Upload-scifikomedia on muun muassa Parks and Recreation – ja The Office -sarjoista tutun Greg Danielsin luomus. Niiden kanssa sillä ei ole paljon yhteistä, vaan lähin vertailukohta lienee parhaimmillaan nerokas The Good Place -sarja. Molemmat sijoittuvat kuolemanjälkeiseen elämään, mutta siinä missä The Good Place onnistui yhdistämään sekopäisen huumorin filosofiseen pohdintaan mahtavien hahmojensa avulla, niin Upload on heppoinen viritelmä, joka ei naurata lainkaan. Sarja ei myöskään onnistu sanomaan käsittelemistään aiheista yhtikäs mitään syvällistä.
Kaikki sekaan heitetyt ideat ovat pelkkiä pintaraapaisuja, näyttelijät taidottomia puupökkelöitä ja juonikuviot raivostuttavia. Upload tuntuu siltä kuin se olisi kuvattu siinä vaiheessa kun ideat on vasta rustattu muutamaan post it -lappuun, vailla valmiita käsikirjoituksia. Sarjaa on hankala uskoa Danielsin tekeleeksi, sillä se ei ole millään tasolla hauska.
Lähitulevaisuuteen sijoittuvassa kertomuksessa ihmisen tietoisuus pystytään siirtämään kuoleman jälkeen virtuaalitodellisuuteen. Vastaava idea on veivattu läpi ties kuinka monessa tieteiskertomuksessa. Palveluun on luonnollisesti varaa vain rikkaimmilla, kuten upeaan maalaishotelliin henkensä heitettyään päätyvällä Nathan Brownilla (Robbie Amell). IT-alalla työskennelleen miehen virtuaalielämän kustantaa tosin hänen rikas naisystävänsä Ingrid (Allegra Edwards), joka maksavana osapuolena pystyy päättämään mistä ylellisyyksistä Nathan voi kuoltuaan nauttia. Koko pilvipalveluelämä on pelkkää suurta sovellusta, sillä kaikki ylimääräiset ylellisyydet täytyy ostaa erikseen, mutta vain jos naisystävä antaa luvan. Ratkiriemukasta, kättä polveen ja kylläpä naurattaa!
Nuorimies menehtyy auto-onnettomuudessa, jonka ei pitäisi olla sarjan maailmassa edes mahdollista. Itseohjautuvat autot ovat äärimmäisen turvallisia, eli tietysti yksi sarjan pitkästyttävistä juonikuvioista on mahdollinen murha.
Mukaan on ängetty myös pakollinen rakkaustarina, sillä yksi digielämää valvovista ”enkeleistä” ihastuu jostain käsittämättömästä syystä Amellin täyskarismattomaan Nathan-puunaamaan. Teknisenä tukena toimiva Nora (Andy Allo) ei ole yhtään sen kiinnostavampi hahmo, vaikka sarja esittelee myös hänen oikeaa elämäänsä. Miksi ihmeessä nainen haluaa suhteeseen kuolleen miehen kanssa, jonka ainoa vaikuttava ominaisuus on hänen lihaksiensa koko?
Ensimmäinen jakso on vain ekspositiota ja asioiden puhkiselittämistä. Kun sarja vihdoin pääsee kakkosjaksossa käyntiin, niin se on pelkkää puisevaa ja puuduttavaa länkytystä, jota ei voi suositella kuin unettomuudesta kärsiville. Sain kelailla sarjaa ees taas, koska kuukahdin kesken useamman jakson, vaikka niillä ei ole mittaa kuin alle puoli tuntia.
Jollain ilveellä Edwardsin esittämä Ingrid on hahmona vielä muitakin yksiulotteisempi, jonka ainoana luonteenpiirteenä on pinnallisuus. Kaikki sarjan tieteisskenaariot ovat puhkikaluttuja. Vaikka mukaan olisi keksitty kuinka hyviä ja omaperäisiä scifi-ideoita, niin Upload tuskin toimisi siltikään. Tämän kaltaisen sarjan hahmojen täytyy olla kiinnostavia, perhanan hyvin näyteltyjä sekä tarjota katsojalle edes jotain joka saa välittämään heistä. Näiden pahviständihenkilöiden toivoisi katoavan tieteiskliseineen jonnekin syvälle bittiavaruuteen ja mahdollisimman äkkiä.
Upload on julmettu pettymys, joka onneksi tulee selville jo kahden ensimmäisen jakson aikana. Meno ei muutu yhtään sen paremmaksi seuraavien kahdeksan jakson aikana.
Upload tuli tarjolle Prime Video -palveluun viime viikon perjantaina 1. toukokuuta.