Arvostelu Jackass Forever on rehellinen rahastus, mutta kelpaa taatusti vanhoille faneille
Jackass Forever ei tarjoa mitään uutta, mutta onnistuu silti naurattamaan ja äklöttämään.
Ensi-ilta: 18.02.2022
Alkuperäisnimi: Jackass Forever
Ohjaus: Jeff Tremaine
Käsikirjoitus: Johnny Knoxville, Jeff Tremaine, Spike Jonze etc.
Pääosissa: Johnny Knoxville, Steve-O, Chris Pontius, Dave England, Wee Man, Danger Ehren
Pituus: 96 minuuttia
Ikäraja: K16
Jackass-leffan arvostelemisessa vuonna 2022 oikeana elokuva on aivan yhtä vähän järkeä kuin aina aiemminkin. Jackass naurattaa edelleen, vaikka vitsi ehti vanhentua jo 20 vuotta sitten ja ideat loppuivat suunnilleen toisen leffan kohdalla.
Jackass Forever pelaa tietysti pelkällä nostalgialla ja on tehty meille keski-ikäisille joiden mielestä eri eritteet ja pallien potkiminen on edelleen hauskaa.
Vaikka huumori on mitä on, niin Jackass-tekee sitä ikivanhan kaavan kautta. Köörin tyhmyydet on toteutettu periaatteessa täysin samaan tapaan kuin lähemmäs 100 vuotta vanhat slapstick-klassikot. Ensin yleisölle paljastetaan mitä on luvassa. Sitten temppu tehdään, jonka jälkeen katsojille kerrotaan, että nyt se on tehty ja ihmetellään seuraamuksia.
Kaava toimii, koska katsoja on koko ajan juonessa ja jäynässä mukana. Melkeinpä jokaisen tyhmyyden valmisteluihin ja idean esittelyyn käytetään enemmän aikaa kuin itse stunttiin. Myös muiden jäsenten reaktiot ovat usein tärkeämpiä ja niiden on tarkoitus naurattaa enemmän kuin itse sekopäisyyden.
Harmi kyllä aivan liian monen tempun yhteydessä köörin jäsenten räkänauru kuulostaa feikiltä. Leffan mainoskampanja korostaa tollojen ystävyyttä, mutta koko touhu tuntuu turhan pakotetulta. Vain muutama temppu miesten sukupuolielimien telomisen ohella vaikuttaa oikeasti huvittavan tekijöitä itseään.
Koko hommasta paistaa läpi yritys rahastaa vielä kerran, jota ei edes yritetä piilotella. Faneille ja otsikoiden perusteella joillekin kollegoille ”pojat on poikia ja aivottoman typerä viihde on juuri sitä mitä kaivataan pandemian keskelle” -lähtökohta tuntuu menevän läpi.
Toisaalta Jackass Foreverin homoeroottinen tunnelma ei tunnu pakotetulta, sillä äijät viihtyvät taas kameran edessä ilman vaatteita. Näin tuntuu olevan silloinkin kun temppuilu ei edes vaadi alastomuutta.
Alkuperäissarjan kekseliään huumorin tilalla on yhä rankempaa fyysistä rääkkiä ja suoranaista kidutusta. Keski-ikäisiä Jackass-ukkoja tai mukaan otettuja nuorempia tolloja ei käy sääliksi. Karhut, käärmeet, korppikotkat sun muut äkäisiksi ärsytetyt eläimet voisi jo vuonna 2022 jättää rauhaan, kiitos.
Genitaalien mutilointi menee tällä kertaa täysin överiksi, sillä heppejä ja palleja hakataan, liiskataan ja venytetään läpi leffan. Erityispisteet myönnettäköön Steve-O:lle, joka antaa mehiläisten hyökätä sukukalleuksiensa kimppuun. Kukapa ei haluaisi nähdä moista lähikuvissa teatterin jättikankaalta.
Myös Chris Pontiuksen kahden läpinäkyvän muovilevyn väliin liiskattu heijari on niin groteski näky, että sille nauraa väkisinkin, lähinnä järkytyksestä.
Jackassien siemennestefiksaatio on myös kiehtovaa. Yleensä porukan temput toimivat sitä huonommin, mitä yksityiskohtaisemmin ne on käsikirjoitettu. Tällä kertaa on toisin, sillä alun Godzilla-parodia onnistuu naurattamaan ääneen, ainakin siinä vaiheessa kun jättilisko paljastuu Pontiuksen kikuliksi. Vihreä monsteri ruiskii tietysti mälliä kavereidensa päälle.
Myöhemmin nähdään kohtaus, jossa Johnny Knoxville dumppaa litratolkulla sianspermaa kavereidensa päälle. Aivan vastaavaa ei muistaakseni ole ennen nähty, mutta silti jippo tuntuu vain vanhan toistolta, kuten aivan liian moni muukin leffan kohtaus.
Paramount-studion päätös tuoda Jackass Forever teatterikierrokselle kannatti. Jo pari viikkoa sitten Jenkeissä ensi-iltansa saanut taideteos on hitti. Nauru tarttuu, mutta mitään muuta syytä Jackass-leffan katsomiselle valkokankaalta ei tälläkään kertaa ole.
JACKASS FOREVER
”Jackass Forever on pelkkää nostalgiaa, joka viihdyttää taatusti tolloköörin faneja.”
