Arvostelu Järjettömän paska idea ei ole yhtään paska idea – Pamela Tolan uusi elokuva hiihtää omia latujaan
Teräsleidit-hitillään Suomen nimiohjaajien kerhoon nousseen Pamela Tolan ohjaama Järjettömän paska idea on omaperäisesti omia latujaan hiihtävä draama ystävyydestä ja mielenterveysongelmista. Pääosissa loistavat Alina Tomnikov ja Iina Kuustonen.
Ensi-ilta: 13. tammikuuta 2023
Alkuperäisnimi: Järjettömän paska idea
Ohjaus: Pamela Tola
Käsikirjoitus: Pamela Tola
Pääosissa: Alina Tomnikov, Iina Kuustonen, Chike Ohanwe, Leea Klemola & Lauri Maijala
Pituus: 107 minuuttia
Ikäraja: K12
Näyttelijänä paremmin tunnettu Pamela Tola ohjasi vuonna 2020 elokuvan nimeltä Teräsleidit, joka nousi Suomessa vuoden menestyneimmäksi uudeksi elokuvaksi. Tolan uusin ohjaus, Järjettömän paska idea, on tuohon herttaiseen draamakomediaan verrattuna varsin erilainen.
Järjettömän paska idea on raakaa draamaa, joka kertoo vereslihalle repien mielenterveysongelmista, läheisrippuvuudesta, lapsuudesta kumpuavista traumoista ja pitkään kestäneestä, toksiseksi muuttuneesta ystävyydestä. Ajoittain pikimustaa huumoria viljelevä ja sitten taas maton katsojan alta vetäisevä Järjettömän paska idea ei ole mikään hyvänmielenelokuva, eikä Tolan omaan käsikirjoitukseen pohjautuvan tarinan hahmoista ole kovinkaan helppo pitää.
Elokuva kertoo Alina Tomnikovin esittämästä Ripestä ja Iina Kuustosen esittämästä Noorasta, jotka ovat olleet ystäviä lapsuudesta saakka. Aikuisena he ovat perustaneet oman pelifirman, jonka pääsuunnittelijana henkisesti epävakaa Ripe toimii.
Ripe on rikkinäinen, lapsuudessaan jo traumatisoitunut nuori aikuinen, joka rikkoo kaiken ympärillään. Hän on sosiaalisesti kömpelö ihminen, joka toimii ennen kuin ajattelee, eikä aina ymmärrä tekevänsä läheisilleen pahaa. Hän on tietynlainen “väärinymmärretty nero” joka kyllä houkuttaa älykkyydellään ihmisiä ympärilleen, mutta josta on pidemmän päälle vaikea pitää – eikä hän tahdo saada puolelleen katsojankaan sympatiaa.
Noora on puolestaan kiltti ja ymmärtäväinen ihminen, joka pyrkii tukemaan epävakaampaa ystäväänsä, vaikka on itsekin aika rikki. Mutta kun Noora haluaa ottaa oman elämänsä haltuunsa ja mennä naimisiin, Ripe päättää estää tämän hinnalla millä hyvänsä. Ripen mielestä Noora kun on tekemässä kohtalokasta virhettä.
Kaikki kulminoituu polttareihin, mitkä Ripe haluaa viettää larpaten ja samalla sukeltaen ystävysten yhteiseen menneisyyteen.
Jokainen meistä ymmärtää, että ystävästä on pidettävä huolta ja kertoa tälle, mikäli tämä on tekemässä vakavaa virhettä. Järjettömän paska idea tarkkailee aihetta mielenkiintoisen yliampuvalla tavalla ja muistuttaa, että lopulta meistä jokaisen pitää saada tehdä omat virheensä. Kaikelta ei voi läheistään suojella, eikä kaikesta edes voi etukäteen tietää, onko se lopulta niin paha asia kuin aluksi luuli.
Elokuva pohtii sitä, missä vaiheessa ystävyydestä tulee myrkkyä, uhkailusta henkistä väkivaltaa ja toisen ihmisen hyysäämisestä oman hyvinvointinsa kustannuksella hyväksikäyttöä.
Tomnikov loistaa älykkäänä mutta henkisesti rikkinäisenä Ripenä, joka räjähdysherkkänä saa muut ympärillään suhtautumaan itseensä silkkihansikkain. Ei siis ole mikään ihme, että näyttelijä on herättänyt huomiota myös maailmalla: hänethän valittiin roolinsa vuoksi tämän vuoden European Shooting Stars -ohjelmaan.
Teräsleideissä Tola rikkoi stereotypioita ja perinteisiä sukupuolirooleja laittamalla road movien keskiöön joukon ikääntyneitä naisia sekoilemaan ja ottamaan elämän ehtoopuolesta kaiken irti. Hän jatkaa tällä tiellä myös uudessa elokuvassaan ja laittaa keskushahmonsa tilanteisiin, missä elokuvien naisia ei perinteisesti ole nähty. Tämä tuntuu edelleen ilahduttavan tuoreelta herättäessään katsojassa myös epämiellyttäviä tunteita.
Järjettömän paska idea on parhaimmillaan draamallisemmissa kohtauksissaan keskittyessään mielenterveysongelmiin ja siihen, miten ne vaikuttavat niin ihmiseen itseensä kuin myös hänen läheisiinsä. Humoristisemmaksi tarkoitetut kohtaukset eivät ainakaan omalla kohdallani täysin toimineet, sillä mustan huumorin ja väärässä paikassa olevan vitsin raja on niin häilyvä.
Järjettömän paska idea on kuitenkin kiehtova elokuvatapaus. Se on niitä elokuvia, joita ei voi hotkaista viihteellisenä kertahaukkaisuna, vaan jotka vaativat pureskelua lopputekstien jälkeen. Niitä, jotka eivät helppona hattarana sula ja katoa, vaan jotka jäävät joksikin aikaa kummittelemaan mieleen. Niitä, joita ei heti perään halua katsoa uudestaan.
”Mielenterveysongelmista ja myrkylliseksi muuttuvasta ystävyydestä kertova Järjettömän paska idea ei päästä katsojaa yhtä helpolla kuin Pamela Tolan edellinen ohjaus, hittielokuva Teräsleidit.”