Uusimmat

Arvostelu M3GAN ei kehujaan ansaitse – kauhuhitti olisi kaivannut enemmän gorea ja veriroiskeita

12.01.2023 15:20 Aki Lehti

K16-leffaksi alun perin tehty M3GAN on saksitussa muodossaan hömppää, joka ei pelota tai sano mitään fiksua tekoälyn vaaroista.


M3GANEnsi-ilta: 13.01.2023
Alkuperäisnimi: M3GAN
Ohjaus: Gerard Johnstone
Käsikirjoitus: Akela Cooper
Pääosissa: Allison Williams, Violet McGraw, Ronny Chieng, Brian Jordan Alvarez, Jen Van Epps, Lori Dungey
Pituus: 102 minuuttia
Ikäraja: K16


Yhdysvalloissa hitiksi ja reippaasti kehuttu muodostunut M3GAN-elokuva on omituinen tapaus.

Tekoälyllä varustetusta tappajanukesta kertova Megan oli alun perin varttuneemmille suunnattu kauhuelokuva, jonka ikäraja oli meidän K16-leimaamme vastannut R. Leffa päätettiin kuitenkin saksia kesymmäksi, jotta sille saatiin PG13-ikäraja.

M3GAN ei tarjoa mitään ennen näkemätöntä tai kekseliästä. Yhdysvalloissa trailerista innostunut ja teattereihin uuden ikärajan myötä eksynyt nuoriso ei ilmeisesti ole nähnyt leffan apinoimia kauhun ja scifin merkkiteoksia. Jostain kumman syystä myös jenkkikriitikot ovat kehuneet tätä keskinkertaisuuden ylistystä. Surkuhupaisen tapauksesta tekee se, että pätkitylle kauhuelokuvalle on Suomessa lätkäisty kuitenkin K16-ikäraja.

Ainakaan tässä muodossa Megan ei ole kunnon kauhuslasheri, eikä sen kevytlevitekommentaari sano yhtikäs mitään syvällisempää aiheestaan. Tekoäly alkaa olla todellisuutta, mutta Meganin varoitukset tappajaksi ryhtyvästä itsetietoisesta koneesta ovat kuin suoraan vuosikymmenten takaa.

M3gan

Megan on sekoitus Child’s Playn Chuckya, slasher-kaavaa ja tuttuja tarinoita vaarallisesta tekoälystä. Kertomus pikkulapsen kokoisen nuken sisään ängetystä Terminatorista saa hymähtämään korkeintaan pari kertaa. Suoraan Robocopista pöllityt mainospätkät yrittävät sanoa jotain satiirin keinoin, mutta eivät naurata.

Tahallisen pöhköksi viihteeksi tarkoitettu tekele ottaa itsensä eritoten loppua kohden aivan liian tosissaan.

Ei niin yllättäen Megan on Blumhousen tuotos, ja alkuperäisidea James Wanin. Sen pohjalta käsikirjoituksen rustannut Akela Cooper on piristävästi tehnyt teoksen hullu professori -hahmosta nuoren naisen.

Get Out -elokuvasta ja Girls-sarjasta tuttu Allison Williams esittää robottilelujen ja tekoälyn parissa työskentelevää Gemmaa. Hän päätyy pitämään huolta yhdeksänvuotiaasta siskontytöstään. Cadyn (Violet McGraw) vanhemmat kuolevat auto-onnettomuudessa. Kunnianhimoisella Gemmalla on suuria suunnitelmia, joihin sureva ja masentunut Cady päätyy osalliseksi.

Pikkutyttö saa kaverikseen Model 3 Generative Android -aparaatin, eli M3GANin.

M3GAN

Kehittynyt kone on kuin tv, tabletti ja palkattu lastenhoitaja yhdessä pienessä paketissa, tuki ja turva joka täyttää vanhempien jättämän tyhjiön. Huippuunsa viritetty lapsenvahti paritetaan pennun kanssa, jotta sen tekoäly oppii oikean ihmisen avulla uutta. Ykköskäskynä on suojella Cadya. Ilman mitään järkevää selitystä kone ottaa direktiivin turhan tosissaan ja alkaa aggressiiviseksi. Naapurin räksyttävä rakki ja koulun pahin kiusaaja päätyvät taskuraketti-Terminaattorin ensimmäisiksi uhreiksi.

Lelufirman pomo (Ronny Chieng) haluaa tietysti saada älynuken massatuotantoon saman tien, vaikka prototyyppi on vasta kehitysvaiheessa. Pomon on kai tarkoitus olla auktoriteettihahmona koominen kevennys, mutta kehno Chieng onnistuu vain ärsyttämään.

Goren mukana mäkeen vaikuttaa lentäneen muutakin, sillä reilun puolentoista tunnin mitassaan Megan tuntuu käppäisyydestään huolimatta liian lyhyeltä. Ohjaaja Gerard Johnstone antaa kahden päähenkilön suhteelle runsaasti aikaa ennen Kaalimaan kakaran kilahdusta. Meganin käydessä väkivaltaiseksi alkaa myös Cady muistuttaa pientä hirviötä, joka on täysin riippuvainen koneesta. Tästä leffa kirmaa pikavauhtia loppuun, asetellen tietysti palaset kohdilleen jatko-osaa varten.

M3GAN

Leffan tekijät ovat hehkuttaneet Meganin olevan pelottavampi heidän leikattuaan suunnilleen kaiken väkivallan ja goren pois. Nyt hömppä jättää kuulemma tilaa katsojan itse kuvitella kammottavat verityöt. Vesitetty versio huutaa tylsyydessään verta ja sisälmyksiä.

Mainitaan esimerkkinä kohtaus, jossa Megan repii kiusaajakakaran korvan irti. Siitä tulee mieleen 1990-luvun alun Valtion elokuvatarkastamon sensuroimat elokuvien VHS-versiot. Ilkiön korvalehti venyy robotin sitä riuhtoessa, josta leikataan töksähtäen seuraavaan kuvaan. Pentu on yht’äkkiä yksikorvainen.

Megan on karmiva kapistus lähtiessään juoksemaan nelinkontin metsässä metallisen kolinasoundin kera. Ihmismäinen nukke on häiritsevä myös matkiessaan muiden ihmisten ja naapurin koiran ääniä. Hurtan omistava mamma saa myrkkykemikaalit paineella naamaan, mutta niiden vaikutusta ei näytetä. Teon seurauksena viemäriin valuva mönjä on turhan kesyä kuvastoa kauhuelokuvaan.

Pomoa konttorin käytävillä jahdatessaan tekoälynukke on puolestaan tahattoman koominen. Veitsimurhakohtaus kaipaa myös gorea, mutta nuken älyttömän tanssikohtauksen olisi voinut jättää leikkaamon lattialle.

M3GAN

Lopputaisto on ei-hauskalla tavalla pöljä. Nukke vääntelehtii kuin japanikauhujen kummajaiset. Taustalla meuhkaa industrialbiitti, joka sekoittuu korniin kauhuscoreen. Valot välkkyvät kuin teknobileissä ja nukentynkä hyökkää lainaten ensimmäistä Terminator-elokuvaa. Gemman yliopistoaikoinaan rakentama vanha jättirobotti saa sentään hymyilemään. Se kuulostaa kävellessään Robocopin ED-209-robotilta.

Cady-tyttö on oikeastaan pahista häiritsevämpi ilmestys. Hän näyttää syystä, mutta liian pitkään siltä kuin joku olisi kuollut. Lapsi on lelua pelottavampi hapannaama, joka kirjaimellisesti vetää tätiään turpiin.

Teini-ikäisille suunnattu hömppä ei sano mitään fiksua tekoälystä, sen vaaroista, tai lastenhoidosta älylaitteiden avulla. Kauhuelokuvaksi Megan on aivan liian kesy. Sen sieluton visuaalinen tyyli muistuttaa Disney Channelin aikoinaan julkaisemia koko perheen liukuhihnaelokuvia. Jatko-osa on jo varmistunut. Sitä enemmän kiinnostaa ohjaajan lupailema leikkaamaton versio tästä leffasta.

M3GAN

2/5

”Viime aikoina nettiin ilmestyneet teksti- ja kuvapohjaiset tekoälyt ovat huomattavasti M3GAN-elokuvaa pelottavampia.”

Aki Lehti

”Olen Muropakettia vuodesta 2010 asti avustanut freelancetoimittaja, jonka ominta alaa on popkulttuuri – musiikki, elokuvat ja kirjallisuus. Muroon rustaan lähinnä elokuva- ja tv-arvosteluja sekä niihin liittyviä uutisia ja haastatteluja. Kirjoitan säännöllisesti myös Keskisuomalaiseen, Savon Sanomiin, Karjalaiseen ja Etelä-Suomen Sanomiin. Tekstejäni on julkaistu myös esimerkiksi Helsingin Sanomissa, HS Metrossa ja useissa asiakaslehdissä. Levyarvosteluja olen kirjoittanut reilun 20 vuoden aikana lähes 1500 kappaletta ja henkilöhaastatteluja myös melkein nelinumeroisen määrän. Lempparielokuvani ovat usein niitä, jotka eivät Suomessa pääse laajempaan levitykseen, eli leffafestarikama laidasta laitaan. Lähellä sydäntä ovat esimerkiksi amerikkalainen indie-elokuva ja korealaistuotannot. Vapaa-aikani kuluu elokuvien lisäksi musiikin, kirjojen ja sarjakuvien parissa kyynelehtiessä.”

Muropaketin uusimmat