Arvostelu Mad Max -ohjaajan uusi Kolmen tuhannen vuoden kaipuu -elokuva tarjoaa melkoisen yllätyksen
Mad Max -elokuvistaan tunnettu George Miller ottaa näyttävästä toiminnasta askeleen hyvin toisenlaisen genren suuntaan. Kolmen tuhannen vuoden kaipuu on aikuiseen makuun tehty satu yksinäisestä akateemikosta ja pulloon vangitusta djinnistä, joita esittävät Tilda Swinton ja Idris Elba.
Ensi-ilta: 16.9.2022
Alkuperäisnimi: Three Thousand Years of Longing
Ohjaus: George Miller
Käsikirjoitus: George Miller & Augusta Gore, pohjautuu A.S. Byattin kirjoittamaan novelliin
Pääosissa: Tilda Swinton & Idris Elba
Pituus: 108 minuuttia
Ikäraja: K12
George Millerin viimeisin ohjaustyö vuonna 2015 oli näyttävä, niin kriitikoiden kuin tavallistenkin katsojien kehuma paluu hänen vuonna 1979 luomaansa, dystooppiseen maailmaan. Mad Max: Fury Roadin jälkeen onkin hieman vaikea sisäistää, että Millerin seuraava elokuva on romanttissävyinen, yltäkylläisen värikäs aikuisten satu.
Toisaalta, eihän tämä tietenkään mikään ihme ole Millerin monipuolisen uran valossa. Ohjaajan filmografiasta kun löytyy Mad Max -elokuvien keskeltä herttaisesta possusta kertova Babe suurkaupungissa sekä kaksi steppaavista pingviineistä kertovaa Happy Feet -animaatiota.
Siltikin Kolmen tuhannen vuoden kaipuu jättää jälkeensä jokseenkin epäuskoisen olon. Että tämän herttaisen ja lämminhenkisen aikuisten sadun on tosiaankin ohjannut Millerin kaltainen dystopiatoiminnan grand old man.
Ohjaajan tehtävien lisäksi Miller on toiminut myös elokuvan käsikirjoittajana yhdessä tyttärensä Augusta Goren kanssa. Käsikirjoituksen taustalla on A.S. Byattin vuonna 1994 julkaisema novelli The Djinn in the Nightingale’s Eye.
Kolmen tuhannen vuoden kaipuu kertoo Tilda Swintonin esittämästä, yksinäisestä mutta elämäänsä tyytyväisestä akateemikosta, Alitheasta, joka työmatkallaan Istanbulissa löytää basaarista matkamuistoksi muotopuolisen pullon. Hotellissa pullo paljastuukin tarumaisen djinnin vankilaksi ja vapautuessaan vankilastaan tämä tarjoaa vapauttajalleen kolme toivomusta.
Alan ammattilaisena Alithea tuntee tämän tyyppiset tarinat kuin omat taskunsa ja tietää, että toivomukset eivät koskaan toimi aivan toivojansa tavalla. Skeptikkona hän pyytääkin djinniä kertomaan tarinoita aiempien vapautumisiensa ja toivomusten ajalta.
Idris Elban esittämän djinnin kauniisti visualisoidut tarinat vievät Alithean (ja katsojan) muinaiseen historiaan ja kertovat niin sodasta, rakkaudesta kuin ahneudestakin. Ne saattelevat Alitheaa kohti tämän omia toivomuksia.
Kolmen tuhannen vuoden kaipuu sijoittuu pääasiallisesti sisätiloihin, josta matka ulos käy ainoastaan djinnin tarinoiden kautta. Korona-aikana kuvattu elokuva onkin tältä osin kuvausaikansa ilmentymä, jolloin ihmiset joutuivat rajoittamaan kontaktinsa lähipiiriin ja elämään pääosin mielikuvituksen kautta.
Kolmen tuhannen vuoden kaipuu on hyvin visuaalinen elokuva. Askeettisesta hotellihuoneesta hyppäys tuhannen ja yhden yön satuihin on toteutettu kauniisti, mutta kuvaston tekninen taso ei ole kaikissa tarinoissa yhtä hyvä.
Aikuisten satuna elokuva on herttaisessa kyynisyydessään yllättävänkin onnistunut. Laatunäyttelijät Swinton ja Elba kannattelevat tarinaa pääasiassa kahdestaan. Heidän keskinäinen kemiansa kumpuaa ihmisen ja taruhahmon kahdenkeskisistä, filosofisisen mielenkiintoisista keskusteluista.
Elokuvan keskiöön nousee kaipuu – vapauden ja toisaalta myös rakkauden kaipuu, jota George Miller kertoo suurella sydämellä ja kauniisti. Mad Max: Fury Roadin synkän toiminnan jälkeen lämminhenkisen ja elämänmyönteisen rakkaustarinan kontrasti hyppää silmille voimalla.
Mutta ehkä Miller on pienen söpöilynsä tässä Furiosa-elokuvaa odotellessa ansainnut.
Huolimatta tarinoiden hahmojen tekemistä virheistä Miller vie tarinaansa eteenpäin moralisoimatta. Djinnin tarinoilla ei nimittäin ole varsinaista opetusta. Vasta viimeisessä näytöksessä käsikirjoitus ryhtyy alleviivaamaan, minkä vuoksi elokuva ei onnistu pitämään otteessaan aivan loppuun saakka.
KOLMEN TUHANNEN VUODEN KAIPUU
”Mad Max -ohjaajan uutuus on herkkä ja kaunis aikuisten satu rakkaudesta, vapaudesta ja niiden kaipuusta.”
