Uusimmat

Arvostelu: Oldboy-ohjaajan tv-debyytti The Little Drummer Girl on upea agenttitrilleri

16.12.2018 09:59 Aki Lehti

Eteläkorealaisen Park Chan-wookin kirjailija John le Carrén romaanin pohjalta ohjaama minisarja on mukavan haastavaa katsottavaa.

Kirjailija John le Carrén vuonna 1983 ilmestynyt The Little Drummer GirlPieni rumpalityttö romaani ei kerro miehen muiden teosten tapaan kylmän sodan aikaisista vakoojista, vaan Israelin ja Palestiinan välisestä konfliktista, sijoittuen aivan 1970-luvun loppuun. Kirjan pohjalta tehtiin Diane Keatonin ja Klaus Kinskin tähdittämä aivan kammottava elokuva ohjaaja George Roy Hillin toimesta jo vuonna 1984.

Nyt asialla on parhaiten Oldboy-elokuvasta tunnettu eteläkorealaisohjaaja Park Chan-wook, jonka versio on huomattavasti parempi. Kahdeksasta jaksosta koostuva BBC:n ja AMC-kanavan yhteisprojekti on itse asiassa oikein hienoa televisiota, kunnon herkkua ainakin kaikille vakoojatarinoiden ystäville.

Tarina alkaa israelilaisen diplomaatin 8-vuotiaan pojan kuolemalla pommi-iskussa, jonka johdosta Michael Shannonin esittämä, melkoisella aksentilla englantia puhuva israelilaisagentti Martin Kurtz aloittaa palestiinalaisterroristien ajojahdin ja tosielämän teatterinäytelmän. Saadakseen suunnitelmansa toimimaan hän tarvitsee tiiminsä nuoren naisen, englantilaisen näyttelijän Charlien, joka on ensin kuitenkin houkuteltava mukaan porukkaan.

Charlieta esittävä Florence Pugh tekee loistavan roolin, joka jättää varjoonsa jopa Shannonin ja Alexander Skarsgårdin. Myös Skarsgård on hyvä Gadi Beckerinä, Kurtzin alaisuudessa toimivana agenttina, jonka tehtävänä on olla komea ja saada Charlie kiinnostumaan itsestään ja sitä kautta peiteoperaatiosta. Skarsgård on hyvä valinta tuppisuisen Beckerin rooliin näyttämään hyvältä. Karismaa miehellä riittää vaikka muille jakaa, mutta näyttelijänä hän on edelleen kaukana isänsä tai veljiensä tasosta. Näissä hiljaisen miehen rooleissa Skarsgård kuitenkin loistaa.

Hämmentävää näissä aluksi lähinnä yltiökliseisiltä tuntuvissa hahmoissa on se, että näyttelijät saavat heidät tuntumaan oikeilta ihmisiltä.

Koko The Little Drummer Girlin kantava idea se, että agenttien työ on hyvin lähellä näyttelijän työtä, jatkuvaa improvisaatiota oikean elämän erikoistilanteissa, joissa pääsee hengestään huomattavasti helpommin kuin teatterin lavalla tai kameroiden edessä. Vakoojat kertovat kohteilleen tarinaa samaan tapaan kuin ohjaaja kertoo omaansa katsojalle, vain sillä erolla että sarjassa tärkeä informaatio kyllä paljastetaan kun hetki on oikea.

BBC:n esittäessä teoksen Englannissa ja AMC:n Yhdysvalloissa jo aiemmin syksyllä se vaikutti menevän monilta täysin yli hilseen. Somekommenttien perusteella agenttisarjan pitäisi näyttää kaikki korttinsa heti ensimmäisessä jaksossa ja selittää kaikki auki kädestä pitäen. Sarjassa ei kuitenkaan ole yhtikäs mitään vaikeaa, vaikka juonenkäänteitä riittää vaikka kuinka paljon. Kyydistä tipahtaa silti aivan taatusti jos samalla räplää kännykkää, eikä keskity kunnolla näkemäänsä.

The Little Drummer Girl on vaativaa, mutta erittäin toimivaa viihdettä, josta ei huomaa kuin hetkittäin kuka jaksot on ohjannut. Chan-wook sommittelee kuviaan hieman samalla tavalla kuin The Handmaiden -elokuvassaan. Ohjaajan fiksaatiota arkkitehtuuriin ja räätälöityihin aikakauden vaatekappaleisiin ei voi olla huomaamatta.

The Little Drummer Girl on vakoojatrilleriksi todella kauniin näköinen ja kiehtovalla tavalla myös hauska teos, jonka jaksot kannattaa katsoa putkeen.

Sarjan kaksi ensimmäistä jaksoa tulivat tarjolle C Moreen viime torstaina 13. joulukuuta. Seuraavat kaksi jaksoa ilmestyvät palveluun 20. joulukuuta ja loput neljä tulevat tarjolle 26. joulukuuta.

Aki Lehti

”Olen Muropakettia vuodesta 2010 asti avustanut freelancetoimittaja, jonka ominta alaa on popkulttuuri – musiikki, elokuvat ja kirjallisuus. Muroon rustaan lähinnä elokuva- ja tv-arvosteluja sekä niihin liittyviä uutisia ja haastatteluja. Kirjoitan säännöllisesti myös Keskisuomalaiseen, Savon Sanomiin, Karjalaiseen ja Etelä-Suomen Sanomiin. Tekstejäni on julkaistu myös esimerkiksi Helsingin Sanomissa, HS Metrossa ja useissa asiakaslehdissä. Levyarvosteluja olen kirjoittanut reilun 20 vuoden aikana lähes 1500 kappaletta ja henkilöhaastatteluja myös melkein nelinumeroisen määrän. Lempparielokuvani ovat usein niitä, jotka eivät Suomessa pääse laajempaan levitykseen, eli leffafestarikama laidasta laitaan. Lähellä sydäntä ovat esimerkiksi amerikkalainen indie-elokuva ja korealaistuotannot. Vapaa-aikani kuluu elokuvien lisäksi musiikin, kirjojen ja sarjakuvien parissa kyynelehtiessä.”

Muropaketin uusimmat