Uusimmat

Arvostelu The Fabelmans on elokuva, joka Steven Spielbergin fanien on pakko nähdä

Kuva: © Storyteller Distribution Co., LLC. All Rights Reserved.

14.02.2023 10:01 Helinä Laajalahti

Steven Spielbergin ohjaama The Fabelmans on omaelämäkerrallinen tarina pojasta, joka halusi ryhtyä tekemään elokuvia työkseen. Pääosaa esittää nuori Gabriel LaBelle ja aikuisrooleissa loistavat Michelle Williams, Paul Dano ja Seth Rogen.


The Fabelmans julisteEnsi-ilta: 17. helmiikuuta 2023
Alkuperäisnimi: The Fabelmans
Ohjaus: Steven Spielberg
Käsikirjoitus: Steven Spielberg, Tony Kushner
Pääosissa: Michelle Williams, Paul Dano, Seth Rogen, Gabriel LaBelle, Judd Hirsch
Pituus: 150 minuuttia
Ikäraja: K12


Elokuvista ja elokuvien maailmasta kertovat, nimekkäiden ohjaajien elokuvat määrittelevät vahvasti vuoden 2023 alkua. Ensin valkokankaille tuli Damien Chazellen Hollywood-hullunmylly Babylon ja parin viikon päästä julkaistaan Sam Mendesin ohjaama, intiimi Valon valtakunta. Välissä nähdään tällä viikolla ensi-iltansa saava, Steven Spielbergin ohjaama ja yhdessä Tony Kushnerin kanssa käsikirjoittama The Fabelmans, joka on tästä kolmikosta herttaisin.

The Fabelmans keräsi tämän kevään Oscareissa seitsemän ehdokkuutta: paras elokuva, ohjaus, alkuperäinen käsikirjoitus, tuotantosuunnittelu, John Williamsin musiikki sekä naispääosa (Michelle Williams) ja miessivuosa (Judd Hirsch). Mahdollisuudet sillä on näistä kaikkiin.

Spielberg ei turhaan ole yksi aikamme nimekkäimmistä ohjaajista. Hänen elokuvissaan on kautta aikain käsitelty herkin hansikkain monitahoisia perhesuhteita ja usein luotu tämän ympärille lämminhenkistä, mutta silti tyylikkään näköistä ja kekseliästä toimintaseikkailua. Hänen elokuvillaan on suuri sydän, joka rytmittää niin seikkailua kuin draamaakin.

The Fabelmans näyttää, mistä tämä kaikki on lähtöisin.

The Fabelmans on Spielbergin omakohtaisin elokuva ja siksi sen herttaisuus koskettaa aivan erityisellä tavalla. Elokuva pohjautuu ohjaajan omaan elämään ja kertoo nuoresta Sammy-nimisestä pojasta (Gabriel LaBelle), joka ryhtyy tekemään elokuvia.

The Fabelmans

Nuori Sammy asustaa keskiluokkaisessa juutalaisperheessä New Jerseyssä, mistä perhe muuttaa isän töiden perässä Arizonaan. Äiti, Mitzi (Michelle Williams) on yhtä aikaa hauras ja tulinen taiteilijasielu, josta olisi voinut tulla maailmanluokan pianisti, mutta sen sijaan hän on jäänyt kotiin huolehtimaan perheestään. Burt-isä (Paul Dano) on puolestaan kiltti ja perhettään rakastava tietokoneinsinööri. Perheen reunamilla pyörii Burtin paras ystävä ja kollega, Bennie-setä (Seth Rogen), joka ei ole Sammyn setä sanan virallisessa mielessä.

Sammyn maailma avautuu aivan uudella tavalla, kun perhe käy elokuvateatterissa katsomassa Cecil B. DeMillen elokuvan The Greatest Show on Earth. Kun poika saa isältään lahjaksi 8mm:n kameran, hän ryhtyy lapsen innolla kuvaamaan omia tarinoitaan auton ja junan törmäämisestä. Pian vuorossa ovat kunnianhimoisemmat projektit, joissa ammutaan ja ketsuppiveri lentää.

Kun perhe muuttaa Kaliforniaan, tuntuu pienikokoinen Sammy olevan koulunsa ainoa juutalaispoika. Häntä kiusataan, mutta samalla hän myös pääsee tutustumaan vastakkaiseen sukupuoleen ja siihen, mitä teiniksi kasvaminen tällä saralla tarkoittaa. Kalifornia alkaa kuitenkin erottaa Sammyn vanhempia toisistaan, mikä lyö oman kiilansa molempia vanhempiaan rakastavan teinipojan kasvun rattaisiin.

The Fabelmans

Sammyn isä on käytännönläheinen ihminen, joka pitää poikansa intohimoa pelkkänä harrastuksena ja houkuttelee tätä suuntaamaan ’oikeaan kouluun’. Pojan vakaumusta koetellaan myös silloin, kun tämä pääsee tapaamaan elokuvan suurta legendaa (mainiossa cameoroolissa eräs toinen nimekäs ohjaaja), joka paljastuu ihan tavalliseksi ihmiseksi puutteineen.

Elämän risteyskohdassa Sammyn vakaumukseen vaikuttaa keskeisenä Judd Hirschin esittämä Boris-setä, entinen sirkusesiintyjä, joka pitää pojalle palopuheen elämästä ja taiteen merkityksestä.

The Fabelmans on elokuvan ihmeellä ja perhedraamalla kuorrutettu nuoren pojan kasvutarina, joka lähtökohdistaan katsottuna voisi olla ennalta-arvattava ja liiallisen lälly. Spielberg kuitenkin tekee tästä pelkästään lämminhenkistä. Hän onnistuu tasapainottamaan alleviivaavan nostalgian niin, että kokonaisuudesta muodostuu kaunis kattaus ohjaajalegendan uran alkuaskeleita ja perheen rikkoutumisesta kumpuavaa, katkeransuloista kasvua.

The Fabelmans

Spielberg tavoittaa elokuvallaan monia asioita. The Fabelmans on elokuva rakkaudesta elokuviin, mutta samalla aidosti koskettava perhedraama ja ajoittain lähes hulvattoman hauska kasvutarina, joka tekee hahmoistaan oikeita ihmisiä vikoineen. Ohjaajan oma, innovatiivinen kädenjälki näkyy Sammyn kehittyessä elokuvien teossa, ja luottokuvaaja Janusz Kaminskin taltioimat kohtaukset oivalluksineen kertovat mainiosti siitä tunteen palosta, mikä syntyy luovasta työstä.

Elokuva saattaa paljastaa asioita, mitä emme välttämättä paljain silmin huomaa. Tämän The Fabelmans kertoo yhdessä koskettavimmista kohtauksistaan, missä Sammy tekee kotivideota masennuksesta kärsivälle äidilleen. Kasvutarina kiusaamisineen puolestaan saa yllättävän lämminhenkisen käänteen.

Toki The Fabelmans on kasvutarinan ideaali, siloiteltu ja ajoittain silkkaa sokerikuorrutettua nostalgiaa. Mutta sallittakoon se 76-vuotiaalle Spielbergille. Eiköhän meille Indiana Jonesit, Jurassic Parkit, Tappajahain, E.T.:n ja Schindlerin listan – sekä paljon, paljon muuta – antanut ohjaajamestari ole sen jo ansainnut.

THE FABELMANS

Arvosana: 4/5

”Steven Spielbergin ohjaama The Fabelmans on lämminhenkinen ja koskettava kasvutarina sekä kertomus taiteen voimasta tutun ja turvallisen pirstaloituessa ympärillä.”

Suosittelemme

Helinä Laajalahti

”Olen kirjoittanut Muropakettiin freelancerina elokuvajuttuja ja -arvosteluita vuodesta 2017 lähtien, ja sitä ennen muun muassa Episodiin (vuodesta 2004), Koulukinoyhdistyksen Media-avaimeen ja nyt jo edesmenneen Discshopin leffablogiin. Ennen koronaa toimin myös matkailutoimittajana, ja nykyisin toimittelun ohella striimaan koulutuksia. Suosikkileffani ovat sekalainen seurakunta Imperiumin vastaiskua, Trainspottingia ja Jim Jarmuschin Night on Earthia, sarjapuolella sydäntä lähellä ovat olleet Buffy, Supernatural ja Fringe. Kun oikein haluan upota pumpuliin, pelaan ties kuinka monetta kertaa The Witcher: Wild Huntia.”

Muropaketin uusimmat