UUSIMMAT

Arvostelu Kauhuelokuvista kertovaa Woodlands-dokumenttia ei kannata jättää väliin, vaikka se kestääkin yli kolme tuntia

31.05.2022 11:57 Tuukka Hämäläinen

Woodlands Dark and Days Bewitched: A History of Folk Horror on teatterilevityksessä melkoinen kummajainen. Aiemmin Night Visions -festivaalilla nähty dokumentti sukeltaa perusteellisella otteella folk horrorin alagenreen ja onnistuu tehtävässään erittäin hyvin, vaikka tasapaino tuottaakin ongelmia.


Woodlands Dark and Days Bewitched: A History of Folk HorrorEnsi-ilta: 3.6.2022
Alkuperäisnimi: Woodlands Dark and Days Bewitched: A History of Folk Horror
Ohjaus: Kier-La Janisse
Käsikirjoitus: Kier-La Janisse
Pituus: 194 minuuttia
Ikäraja: 16


Elokuvalevitykseen tuoda harvemmin yli kolmituntisia dokumentteja, ja vielä harvemmin näin pitkä dokumentti pitää otteessaan alusta loppuun. Tolkuttoman pitkällä nimellä varustettu Woodlands Dark and Days Bewitched: A History of Folk Horror on se poikkeus, joka vahvistaa säännön.

Elokuvatutkijana ja kirjailijanakin tunnetun Kier-La Janissen dokumenttielokuva on yhtä massiivinen kuin sen nimikin. Kesto ei kuitenkaan – kumma kyllä – koidu dokkarin tuhoksi. Pikemminkin se jättää melkoisen nälän tutustua aiheeseen vielä syvemmin, ja loppupuoli tuntuu myös etenevän aivan tarpeettomalla pikakelauksella.

Woodlands Dark and Days Bewitched tarjoilee syväsukelluksen folk horroriin, eli kansanperinteestä ammentavaan kauhun tyylilajiin. Se lähtee liikkeelle Ison-Britannian elokuvahistoriasta, etenee sieltä Pohjois-Amerikkaan ja edelleen muualle maailmaan. Tarpeen tullen tehdään koukkauksia myös kirjallisuuden puolelle, ja äänessä ovat niin tutkijat ja asiantuntijat kuin elokuvien tekijätkin.

Jos aihe on ennestään tuntematon, voi Woodlands Dark and Days Bewitched tuntua alkuun turhankin syväluotaavalta. Toisaalta jos folk-kauhun merkkiteokset The Wicker Manista (1973) The VVitchiin (2015) ovat edes pintapuolisesti tuttuja, avaa dokumentti kiehtovasti tyylilajin syövereitä, sen yhteyksiä tosimaailman historiaan ja sen merkitystä laajemmassa kulttuurin kentässä.

Pääpaino on angloamerikkalaisessa kulttuurissa, mutta Woodlands Dark and Days Bewitched tekee ansiokasta työtä nostaessaan esiin myös vähemmän kuuluisia teoksia ja uudempiakin leffoja. Tässä elokuvassa ei käsitellä vain Witchfinder Generalin (1968) kaltaisia kulttileffoja, vaan myös niin hämyjä teoksia ja tv-elokuvia, ettei niitä näe juuri mitään kautta ainakaan laillisin keinoin. Toisaalta huomiota saavat myös uudet teokset, kuten Suomessakin muutama vuosi sitten esitetty The Wind (2019).

Vaikka käsittely taipuu välillä hyvinkin akateemiseksi, on dokkarin käsittelytapa helposti lähestyttävä. Guy Maddinin toteuttamat kollaasit tuovat siihen myös sopivaa folk-kauhun tunnelmaa.

Välillä tosin puhuvia päitä on liikaakin, eikä heitä aina esitellä aivan niin hyvin kuin katsoja toivoisi. Janisse itse on yksi ”haastatelluista”, mutta jos ohjaajaa ei tiedä nimeltä, voisi hänet hyvin sekoittaa keneen tahansa dokumentin asiantuntijoista. Sitten on sellaisia omituisuuksia, että eräässä kohtauksessa kuullaan selvästi kulttiohjaaja Richard Stanleyta, mutta tämä tosiasia ei käy selväksi muuten kuin päättelemällä.

Woodlands Dark and Days Bewitched ontuu siis joissakin yksityiskohdissa, mutta oikeastaan ainoa isompi ongelma on dokumentin epätasaisuus. Ensimmäisen parin tunnin ajan dokkari etenee jouhevasti ja tuntuu kyllin perusteelliselta, kun se keskittyy vain Ison-Britannian ja Yhdysvaltojen kauhuun. Tätä seuraa kuitenkin aivan liian tiivistetty ja pinnallinen osio, jossa edetään pikakelauksella ympäri maailmaa ja poukkoillaan päättömästi Japanista Ruotsiin ja Brasiliasta Suomeen.

Loppua kohden dokumentti tavoittaa jälleen punaisen lankansa, mutta maailmanlaajuisesta näkökulmasta tulee elokuvalle kiusallinen kompastuskivi. Tulee väistämättä mieleen, eikö Janisse olisi voinut tyytyä angloamerikkalaiseen näkökulmaan? Tai olisiko koko idean voinut laajentaa muutamaa tuntia pidemmäksi ja pilkkoa tv-sarjaksi?

Joka tapauksessa Woodlands Dark and Days Bewitched on mainio dokumentti, joka on käytännössä pakollista katsottavaa kaikille, jotka kutsuvat itseään kauhuelokuvien faneiksi. Ansiokasta on jo se, että dokumentin näkökulma on pop-kulttuurissa aika tuore. On virkistävää nähdä sellainen katsaus kauhuun, jossa H. P. Lovecraft on lähinnä alaviite suurten jatkumoiden keskellä.

WOODLANDS DARK AND DAYS BEWITCHED: A HISTORY OF FOLK HORROR

”Woodlands Dark and Days Bewitched on kiehtova dokumentti, joka tosin haukkaa liian ison palan yrittäessään käsitellä koko maailman samalla kertaa.”