Night Visions -vinkki 4: Christmas Blood nauraa kauhuelokuvien kliseille tonttulakki päässä
Night Visions Maximum Halloween -festivaalilla esitetään tällä viikolla tuhti paketti kansainvälistä genre-elokuvaa. Muropaketin toimitus valitsi kiinnostavimpia elokuvia festarin tarjonnasta, ja tällä kertaa esittelemme vain paatuneimmille b-kauhun ystäville sopivan Christmas Bloodin.
Joulu on erinomainen näyttämö kauhulle. Tämän ovat osoittaneet esimerkiksi ansaittua kulttimainetta nauttivat Black Christmas (1974) ja Silent Night, Deadly Night (1984), sekä tietysti erinomainen Gremlins (1984). Kuten Black Christmasin susihuono remake-versio ja tahattoman hauska Silent Night, Deadly Night 2 (1987) kuitenkin osoittavat, joulusta osataan tehdä myös sanalla sanoen paskoja kauhuleffoja.
Night Visionsin esittämä norjalainen Christmas Blood (Juleblod, 2017) putoaa vaarallisen lähelle jälkimmäisiä. Se ei tarjoa mitään uutta, ja onnistuukin viihdyttämään parhaiten niitä, jotka jaksavat bongata kauhukliseitä ja hekotella halvan toteutuksen ja törppöjen hetkien kustannuksella.
Christmas Blood käynnistyy aivan liian hitaalla kohtauksella, jossa hiiviskellään pimeässä talossa tunkeilijaa etsimässä. Kun joulupukiksi pukeutunut murhaaja sitten ilmestyy, alkaa väistämättä naurattaa. Itse tarina käynnistyy alkumusiikin aikana pitkällä selityksellä murhaajasta, joka tappoi joukon ihmisiä jouluna, jätti jälkeensä listan ”tuhmista” ihmisistä, joutui mielisairaalaan ja pakeni uudelleen. Taustakertomus on turhan monimutkainen, eikä simppeli elokuva oikeastaan sellaista tarvitse. Ehkäpä sillä yritetään paikata sitä, että varsinaista juonta elokuvassa on vain nimeksi.
Joulupukkimurhaajaa jäljittämään lähetetään ehkä maailman turhin poliisi, joka kuulee maailman ammattitaidottomimmalta psykiatrilta kuolemattoman diagnoosin: Tämä kaveri on puhdasta pahuutta. (Elokuvaa ei yhtään auta se, että jopa norjaa taitamaton tunnistaa englanninkielisen käännöksen aika kömpelöksi.)
Samaan aikaan viisi nuorta, persoonatonta naista ja yksi yhtä persoonaton mies lähtevät jostain syystä viettämään joulua pikkukaupunkiin, jossa on aina pimeää ja autiota, ehkäpä lähinnä budjettisyistä. Yhden naisista äiti oli alun perin joulupukin tuhmien listalla, mikä riittää pukille motivaatioksi. Seuraa kirveshippaa, verta ja ihmissuhdesäätöä nuorten joulunviettäjien välillä.
Mitään jännitystä, intensiteettiä tai kiinnostavaa saa Christmas Bloodista turhaa etsiä, ja köykäisistä aineksista huolimatta se onnistuu kestämään yli 100 minuuttia. Elokuva varmaankin viihdyttää b-kauhuleffojen ystäviä, jotka riemastuvat kliseistä, stereotyypeistä ja goresta. Elokuva esitetään Night Visionsissa myös sunnuntain vastaisena yönä, ja täysmittaista festariyötä suunnittelevat voivatkin huoletta varata tämän esitysblokin nukkumiseen.
Night Visions Maximun Halloween 3017 järjestetään 22.-26. marraskuuta Helsingin Kinopalatsissa. Elokuvien näytösajat näet festivaalin sivuilta.