Nyt on Rendel nähty – Suomalainen supersankarileffa jakoi mielipiteet

Ensimmäisenä suomalaisena supersankarielokuvana mainostettu Rendel esitettiin tänään Helsingissä ensimmäistä kertaa medialle. Muropaketin kriitikot olivat totta kai paikalla.

Varsinainen Rendel-arvostelumme ilmestyy vasta ensi viikolla, mutta pyysimme Muropakettiin elokuva-arvosteluita kirjoittavilta Tuukka Hämäläiseltä, Tatu Junnilta ja Päivi Laajalahdelta ensimmäiset kommentit näkemästään jo tänään.

Mielipiteet Jesse Haajan ohjaamasta supersankariseikkailuista jakautuivat selkeästi kolmikon kesken:

”Rendel osoittautuu valitettavasti pieneksi pettymykseksi. Elokuvassa on esimerkiksi useampia näyttäviä otoksia, sekä oikeasti hauskoja repliikkejä, mutta intensiteettiä puuttuu ja tarina on hyvin köykäinen. Näyttelijät tekevät kelpo työtä sillä materiaalilla, mitä heille tarjotaan, mutta dialogi on paikoin turhan kökköä (mikä ikävä kyllä vaivaa monia kotimaisia elokuvia). Lisäksi ulkomaalaiset näyttelijävahvistukset jäävät täysin turhiksi. Jos pitäisi valita yksi asia, mikä pressinäytöksen jälkeen kismittää eniten, se olisi ehkä Rendelin naiskuva. Luulisi, että mittavasta hahmogalleriasta olisi löytynyt edes yksi naishahmo, jolla on oikea persoona ja enemmän kuin kymmenisen repliikkiä. Naiset ovat elokuvassa käytännössä joutuakseen vaaraan ja tullakseen pahoinpidellyiksi, millä alleviivataan maskuliinisen tarinan vakavuutta ja pahisten pahuutta. Vuonna 2017 tämä on aika tunkkaista meininkiä.”

– Tuukka Hämäläinen

”Itse elokuvan nähtyäkin olen yhä sitä mieltä, että Rendelissä parasta on sen tarina. Ei siis itse elokuvan tarina, vaan tarina Rendelin tekemisestä. Yläasteella piirretty supersankari seikkailee vuosikymmeniä myöhemmin valkokankaalla ulkomaita myöten. Aivan mahtavaa! Jesse Haajan sisulle ja saavutukselle on pakko nostaa hattua. Kunnioitusta herättää totta kai sekin, miten hyvältä Rendel parhaimmillaan näyttää ja kuulostaa. Myös tarinankuljetus toimii pääsääntöisesti hyvin, ainakin silloin, kun epätasainen käsikirjoitus sille antaa tilaisuuden. Rendel näyttää kalliimmalta kuin mitä se on, ja on hauskempi kuin odotin. Osa huumorista oli tarkoituksellista (Iron Sky -viittaus paikallislehden toimituksen seinällä, uunot pikkupahikset ja loppupuolen Indiana Jonesille kumartava yllättävä kuolinkohtaus), osa kaiketi tahatonta (30-luvun lehdenmyyjät maanpäälliseksi helvetiksi muuttuneen Mikkelin kaduilla).

Rendelin suurimmat riippakivet ovat epätasaiset näyttelijäsuoritukset, kostotarinan tuttu kaava ja itseään toistavat taistelukohtaukset. Juonessa riitti aukkoja, mikä toki tavallaan on lajityypin ominaispiirre. Odotin koko elokuvan ajan vastausta kysymykseen, miten toimistorotasta on tullut maailman huippupalkkatappajat peittoava nyrkkisankari. Loppujen lopuksi vastaus oli yksinkertaisempi kuin osasin arvata: rakkaudella ja kostonhimolla. Valkokankaan muista supersankarielokuvista Rendel eroaa paitsi budjetillaan myös rosoisuudellaan. Elokuvassa lentää veri, miesten lisäksi myös naisia hakataan ja yksi melkein joukkoraiskataan. Lisäksi Rendelissä rikotaan Hollywoodin tabuja ampumalla lapsi lähikuvassa. K16 on siis Rendelin kohdalla hyvinkin perusteltu ikäraja. Paikoin rosoisuus, kaikki kiroilu ja väkivalta tuntuvat varmasti joistain katsojista jo liiankin raskaalta ja jopa itsetarkoitukselliselta. Samalla toiset näkevät Rendelin rakkauskirjeenä Frank Millerin kaltaisille nihilistisille tarinankertojille.

Kunnianhimoinen, mutta paikoin liikaa pastissiksi painuva Rendel ei totisesti ole kaikkien tai koko perheen tai viiden tähden elokuva, mutta se on elokuva, joka pitää nähdä. Kris Gummeruksen kostaja on ultratyylikästä maskiaan myöten hahmo, jonka seikkailuille näkisi mielellään jatkoa – ja mieluiten sellaisella budjetilla, joka sallisi tapahtumille muitakin kuvauspaikkoja kuin baarit, kabinetit, tehdashallit ja ratapihat.”

– Tatu Junni

”Rendelille on ensimmäisenä suomalaisena supersankarielokuvana ja tämän kokoluokan toimintaelokuvana pakko nostaa hattua. Eipä olisi uskonut, että Mikkelistä voi kuoriutua varsinainen Gotham City! Elokuvan toiminta on suuren maailman malliin tyylikkäästi kuvattua, näyttävää ja rusauttelevan häijyä, mutta suomalainen räntäsade luo kaiken väkivallan ylle kotoista tunnelmaa. Rendelin tarina on tuttua huttua läheistensä menetystä kostavasta naamiosankarista, pahikset kerros kerrokselta pahempia ja harvat naishahmot pelkkiä statisteja. Batmanin ja John Wickin ristisiitokselta tuntuvalle elokuvalle on kuitenkin valmis antamaan anteeksi paljon sellaista mitä suurelle Hollywood-tuotannolle ei. Kyseessä on kuitenkin niin harvinainen tapaus suomalaisen elokuvan kentässä.”

– Päivi Laajalahti

Rendel saa ensi-iltansa perjantaina 22. syyskuuta.