Fantastic Four: Hopeasurffari (**)

09.08.2007 14:32 | Tatu Junni

Fantastic Four: Hopeasurffari jatkaa melko suoraan siitä, mihin sarjan ensimmäinen osa pari vuotta sitten katsojat jätti. Tohtori Von Doom on voitettu, ja Sue ja Reed ovat menossa naimisiin – tai siis Sue on menossa naimisiin. Reedillä on liian kiire puuhailla tiedeprojektiensa parissa Baxter Buildingin uumenissa.

Ei niin kovin yllättäen hääsuunnitelmiin tulee mutkia matkaan, kun pitkin maapalloa ilmestyy parisataa metriä leveitä monttuja ja omituinen avaruusolento lentelee pitkin palloa. Jepulis, Hopeasurffarihan se siellä valmistelee planeettaa hiukopalaksi mestarilleen Galactukselle, joka haluaa ahmaista maapallon päivälliseksi.

Ihmenelosten tehtäväksi siunaantuu Hopeasurffarin pysäyttäminen, mikä ei tietenkään onnistu ihan käden käänteessä. Hopeanhohtoisen lainelautailijan kanssa kontaktiin joutuneen Liekin voimat sekoavat aiheuttaen jos jonkinmoisia ”lystikkäitä” kommelluksia. Samaan aikaan Julian ”näyttelen kuin kakat housuissa” McMahonin esittämä Victor Von Doom tekee pakollisen comebackinsa…

Kuten tässä vaiheessa varmaan jo huomasitte, ei Fantastic Four: Hopeasurffarin juonessa ole päätä, ei häntää. Sarjakuvissa maailmoja syövä Galactus ja lakeijansa Hopeasurffari toimivat kohtalaisen hyvin, mutta sarjakuvien logiikka ei ole elokuvien logiikkaa. Nyt jo pelkkä nimi ”Hopeasurffari” aiheuttaa ilkeämielistä hihittelyä niiden joukossa, joille tämä yli 40 vuotta vanha juonikuvio ei ole entuudestaan tuttu.

Hopeasurffarin luoma uhka ei siis ole järin uskottavaa luokkaa. Itse hahmo on tosin siirretty valkokankaalle erinomaisesti. Doug Jones on lainannut sulavat liikkeensä digi-animoidulle hahmolle, ja Laurence Fishburnen äänikin sopii Hopeasurffarille kohtalaisen hyvin. Liekin ja Hopeasurffarin lennellessä pitkin New Yorkia Fantastic Four: Hopeasurffari saavuttaakin ”sense of wonderin”, joka sekä elokuvasta että sen edeltäjästä muuten pitkälti puuttuu. Tim Story ei ole kummoinen ohjaaja mitä tulee toimintaan, mutta Hopeasurffari-kohtaukset hän on yhdessä efektivelhojensa kanssa toteuttanut hyvin.

Fantastic Fourin pahin kompastuskivi ei kuitenkaan ole toimintaosioiden kömpelyys tai juonen epäuskottavuus vaan henkilöhahmot. Ydinnelikon roolijako oli jo ensimmäisessä FF-elokuvassa onneton, eivätkä näyttelijät istu hahmoihinsa sen paremmin tälläkään kertaa.

Ioan Gruffudd on onnetton Herra Fantastinen: sarjakuvissa hahmo on suoraselkäinen, sosiaalisesti jopa hieman kylmä tiedemies, joka laittaa 1:n ja 0:n ihmissuhteiden edelle. Elokuvien puolella Richards on lähinnä Jessica Alban tossun alla oleva tohelo vailla minkäänlaista karismaa tai uskottavuutta. Samaa voi sanoa Chris Evansin Liekistä, jonka virnuilu ei enää tällä kertaa jaksa kiinnostaa. Jopa Michael Chiklisin ensimmäisessä osassa katsojia viihdyttänyt Möykky on tässä elokuvassa muriseva ja kömpelyyttään alati pahoitteleva statisti.

Jessica Alban Näkymättömän naisen nostaminen nelikon henkiseksi johtajaksi ja elokuvan pääosaan ei kerro feminismin kukoistuksesta vaan teinipoikien etumusten suuntaan kumartamisesta. Ikävä juttu, mutta tämän MTV-sukupolven Barbien ei olisi koskaan pitänyt päästä kokoillan elokuvan pääosaan. Nättihän Alba on, mutta uskottavaa näyttelijää hänestä ei saa edes Reed Richardsin ihmevekottimilla.

Tietysti uskottavuuden peräänkuuluttaminen on hieman turhaa elokuvassa, jossa pilvimörkö taivaista uhkaa haukata maapallon surffailevan tinaukkelin avustuksella.  

Edeltäjäänsä verrattuna uusi Fantastic Four tarjoilee enemmän toimintaa ja näyttävämpiä kohtauksia. Myös erikoistehosteiden määrä on suurempi, ja etenkin Herra Fantastisen venymisvoimaa esitellään enemmän kuin ensimmäisessä osassa. Nämä seikat eivät kuitenkaan muuta sitä valitettavaa faktaa, että Fantastic Four: Hopeasurffari on melko väsynyt rykäisy ilman kunnon vitsejä tai jännittäviä kohtauksia, eli viihdettä ilman viihtymistä. 12-vuotiaat esiteinit saavat elokuvalta varmasti toivomansa, mutta muille sitä ei juurikaan voi suositella.

Kesän hittielokuvien pikajuna meni jo, Hopeasurffari jäi laiturille liputta.

kaista

 

Lue myös Toimituksen blogi: trikoosankarit valkokankaalla

Ihmeneloset: Loppu -sarjakuva-albumi

Osallistu Kaistan Fantastic Four: Hopeasurffari -kilpailuun!

Katso myös: Viikon traileri: Fantastic Four: Hopeasurffari

Muropaketin uusimmat