UUSIMMAT

Ganes (***)

28.09.2007 11:02 | Olli Sulopuisto

GanesGanes-elokuva alkaa Tukholmasta vuonna 1974. Remun vanha ystävä Heikki pyytää häneltä isoa ja laitonta palvelusta, jonka kiistäminen saattaisi Heikin hengenvaaraan. Toisaalta jos Aaltonen auttaa ystäväänsä, saattaa juuri purkitettu Roadrunner-levy jäädä yhtyeen viimeiseksi. Pysyäkö uskollisena menneelle vai panostaa tulevaisuuteen? Siinä Remun dilemma.

Reaktiosi ensimmäiseen kappaleeseen antaa osviittaa siitä, miten suhtaudut Ganes-elokuvaan. Kyllä, siinä esiintyy tunnistettavasti Hurriganesin näköinen yhtye, mutta ei, se ei ole pelkästään bändin tarina ja kyllä, siinä on reilusti Heikin tapaisia fiktiivisiä elementtejä. Kuvaavampi nimi olisi elokuvalle olisikin Remu, sillä kyömyselkäinen moottoriturpa on leffan henki ja elämä.

Ganesin tarina on siis ripustettu Eero Milonoffin näyttelemän Remun elämään. Alkukohtauksen jälkeen loikataan vuoteen 1955, jossa vilkaistaan pikku-Remun traumaattista lapsuutta: isä on kännissä, äiti pitää perheen kasassa ja poliisit vainoavat. Osuus on turhan psykologisoiva, ja sitä ilmankin pärjäisi hyvin.

Sitten loikataan vuosikymmen eteenpäin. Remu on lupaava nuorisorikollinen, jonka hermostunut seksikokemus tanssilavalla sekottuu taustalta kuuluvaan rokin ränkytykseen. Asiat hitsautuvat miehen mielessä yhteen tavalla, joka selittää melkoisen alleviivatusti myöhemmät haarovälin kourinnat ja puheet musiikin lähtemisestä konehuoneesta.

Lyhyeltä vankilareissulta vapauduttuaan Remulla on tavoite. Musiikki voi pelastaa hänet taustaltaan, sillä hän ei tunne osaavansa mitään muutakaan. Tarinan ydin on siis kovin Amerikka-henkinen. Uskomalla itseensä ja tekemällä lujasti työtä ihminen voi ottaa kohtalonsa omiin käsiinsä ja jättää kurjuuden jälkeensä.

Tavallaan Ganes voisi kertoa kenestä tahansa huonoista lähtökohdista korkealle ponnistaneesta ihmisestä. Toki Hurriganes näkyy ja kuuluuu – ja hienosti muuten kuuluukin -, mutta tarinan teemat ovat yleisinhimillisiä. Onko se sitten hyvä vai huono asia, mene ja tiedä.

GanesEn tunne yhtyeen historiaa tarkasti, mutta suurimmat virstanpylväät (Ile Kallio, ensimmäiset levytykset) tuntuvat olevan samoilla paikoilla kuin oikeastikin. Selkeimmät myönnytykset elokuvan totuudelle on tehty sivuhahmoissa, kuten Kari Hietalahden esittämän Remua vainoavan poliisin hahmossa ja Reino Nordinin mainiosti elävöittämän Heikin kohdalla. Todellisuuden muokkaamisesta nariseminen on turhaa, sillä nämä sivuhahmot ovat vain dramaturgisia helpotuksia, yhteen henkilöön tiivistettyjä vastavoimia.

Vaikka yhtyeen henkilöstövaihdoksia jonkun verran puljeerataankin, ei kyseessä ole mikään kaikenkattava biografia. Tarina loppuu ylätahtiin, vuoden 1974 keikkaan Tavastialla. Häkkisen ja Järvisen alamäki jää näkemättä, mutta asia kuitataan kyllä lopputeksteissä.

Leffan ajankuva on hienosti rakennettu. Tukat ja takit ovat kovin autenttisen oloisia, ja Helsingistä on kaivettu esiin 1970-luvulle jämähtäneet kahvilat ja kuppilat.

Eero Milonoff on pääosassa aivan suvereeni. Hänellä on tarpeeksi karismaa koko leffan kannattelemiseen ja ainutlaatuinen Remu-talk valuu näyttelijän huulilta kuin vettä vain. Elokuva on muutenkin hyvin näytelty, pienistä rooleista isoihin. Osa onnistumisesta kuuluu eittämättä ohjaaja JP Siilille, sillä Ganes on kauttaaltaan hallittu elokuva. Siinä ei ole turhia rönsyjä eikä suuria poikkeamia laadussa.

3/5

Ganes
(Suomi 2007)
K11

Ohjaus JP Siili
Käsikirjoitus Antero Arjatsalo
Pääosissa Eero Milonoff, Jussi Nikkilä, Olavi Uusivirta, Kari Hietalahti, Reino Nordin, Timo Tikka, Tommi Korpela, Minttu Mustakallio

Kesto 110 minuuttia.

Keskustelu

Niille, jotka eivät ymmärrä arvostaa Remua ja Hurriganesien perintöä, eivät ole kokeneet bändiä livenä. Itse näin pikkupoikana Hurriganesin useamman kerran, ja täytyy sanoa, että vaikka myöhemmin kiilto on hieman karissut, niin ne kokemukset eivät unohdu. Ganes-leffa nyt on tietysti oma lukunsa, mutta bändi, josta se kertoo on SE suomalainen rock-bändi.

Kävin kattoon ja pakko sanoa että en saanut sanaakaan selvää mitä ne sano…. Aivan surkea äänitys eikä yhtään auta että eero yrittää sössöttää…

Mä petyin. Olin menossa katsoon elokuvaa Ganesista, mutta näinkin elokuvan Remusta. Ei siinä mitään, Remu oli (ja on) huippu jätkä, mutta niin oli Cisse ja Albertkin (onkohan Suomessa vieläkään Albertia parempaa kitaristia???) Tän elokuvan nimi olis pitänyt olla Remu eikä Ganes!

Aivan surkea ja tämä kuvaaja jarkko jotain on ihan nolla,samoin ohjaaja jp hiiri

Oon nähny leffan jo kaks kertaa ja voin sanoo et kannattaa mennä kattoo.. Näyttelijävalinnat onnistu nappiin ja muutenki leffasta tuli niin hyvä fiilis. Hevätkää varjoonne ne jotka haukkuu leffaa paskaks !

Tulin just Ganes leffasta ja biisit jäi soimaan päähän. Tuli uudestaan nuoruus ajat mieleen. Hyvin Milonof näytteli Remua, täydellinen näyttelijä valinta. Tän päivän yli hemmoteltujen ihmisten on hyvä nähdä kuinka ennen vanhaan elettiin. Uskomattomalla sitkeydellä Remu tsemppasi Albertia ja Cisseä. Kannatti käydä katsomassa, suosittelen. Leffassa oli 70 -luvun nostalgiaa.

Nyt juma…ta pennut vit..u menkää pummaa viikkorahaa, te ette ollu viel edes syntyny. Te ootte niin hyviä arvostelee, että tehkää perässä mihin nää MIEHET on pystyny… Rock´n Roll

En oo viela nahny leffaa, joten siita en osaa sanoa mitaan. Mutta ne jotka mollaa Hurriganesia tai Remua on varmaan jotain hiphoprap-junnuja, niin kuin joku jo huomautti. Hurriganes on LEGENDA bandina, ilmiona ja edellakavijana! Ja Remu ei oo yliarvostettu, vaan aliarvostettu! Poika varjoiselta kujalta nousi ja naytti: Remuhan tajus brandin merkityksen ja markkinoinnin kikat jo silloin kuin naa tan paivan kauppisjupit ja MBA:n suorittajat kulki viela vaipoissa…

Eilen kävin katsomassa ganesin. Hurriganesia ja niiden kappaleita on tullu kuunneltua ihan pienestä tytöstä asti, isäpapan soittelemana tai levyiltä. Elokuva ei ehkä mikään täyden kympin leffa ollu,se jokin puuttu, mutta yllätyin että miten hyvin siihen oli tuon ajan meininki saatu sisäistettyä! Hyvän tuulen elokuva, näytti että jos vain tahtoo, niin voi onnistua melkein mahdottomalle tuntuvassakin asiassa! Rock and roll all night long! ps. Albert on kaikkien aikojen kovimpia kitaristeja ikinä!

>>>hei mikä se on se biisi mitä e siinäleffassa vetäää (olavi laulaa)”is it true, when you say that you love me…” siin jollain niiden aika loppupään keikalla?’ No sehän on I Will Stay. Loistava biisi.

hei mikä se on se biisi mitä e siinäleffassa vetäää (olavi laulaa)”is it true, when you say that you love me…” siin jollain niiden aika loppupään keikalla?

Hurriganes on maailman kovin rokkenroll bändi. samoin albumi road runner on ikuinen kansainvälinen klassikko

Siinä albumilla Remu ja iso Albert näyttää mitä ne osaa. Järvinen on yks koko maailman suurimmista kitaristeista.

HUIPPUELOKUVA! Eero Milonof on huippu näytteleen Remuu. Remu ja Hurricanes on ykkösiä! Eix je!

Hurriganes on paska bändi. Suomalaisista rokkibändeistä esim. Piirpauke on ainut bändi jota arvostan, koska he ei soita tota samaa populääripaskaa mitä on jo tehty 20vuotta ennen Hurriganesin ilmestymistä. Tietysti metallimusiikin saralla löytyy Suomalaisilta hienoa osaamista mm.. Nicolen ja Stam1nan muodossa. Ei jaksa innostaa yhtään mennä elokuviin tuijottamaan kyseistä elokuvaa paskasta bändistä joka ei tuonut musiikinsaralle YHTÄÄN MITÄÄN uutta. Elokuvan voisi katsoa jos komediapuoli on kunnossa.

leffa oli aivan mahtava! hienosti kuvattu ja tosi hyvät näyttelijävalinnat. kyllähän se kertoi eniten remusta ja olisi ollut kiva ”tutustua” myös cisseen ja albertiin lähemmin, mutta oikein mainio se oli näinkin!

paska ja paska onx meillä vähän liikaa näitä ac/dc lapsia.Vai oliko se ad hd
mä oon soittanu rockia tarpeeks monta v . you know Viddu tarkkailu luoakat takaisin.Hells bells thats the music. hävetkää skidit Remu on kingi omalla tavallaan. maku asioista turha tapella ,sanoi koira persettä nuolessaan.

Totta toinen puoli. Näinhän se homma yleensä etenee. Huonolla comebackilla pilataan usei monta hyvää juttua

Näytä kaikki kommentit

Olin Ganes-ensi-illassa ja täytyy sanoa, että leffa ei paljoa hätkäyttänyt. Olen hurriganes-fani ja kuulun ikäluokkaan, jolle Remu on aikansa legenda, mutta leffa oli tehty tavalla ja tyylillä, joka jätti lopputekstien jälkeen lähinnä huuli pyöreänä istumaan leffateatterin penkkiin. Mihin tällä pläjäyksellä oli pyritty? Eihän se kertonut mitään, oikeastaan mistään…

Kaikki morkkaavat mulkut on selkeesti alle 12 vuotiaita fyysisesti sekä henkisesti. On ymmärrettävää etteivät lapset voi Hurriganesista mitään ymmärtääkään kun ei ganes skulaa räphoppia. En minäkään diggaa Nancy Sinatraa mutta voin kuitenkin katsoa ja kuunnella pudottamatta sitä helvettiin

Hyvä elokuva, mutta omasta mielestäni jää vähän kesken. Hienosti kuvattu tarina Remun elämästä. Mutta totta on että elokuva ei nimestään huolimatta kerro Hurriganesista vaan Remusta, elokuvan Ganes-nimi onkin markkinakikka. Suurin ja lähes ainoa miinus oli että Cissen ja Albertin räväkkääseen elämään ei menty eikä heitä esitelty kunnolla. Ne jotka menee tän leffan kattomaan niin olisi hyvä tietää etukäteen Hurriganesista. Neljän tähden leffa!

Joskus sitä tällaiset paskatkin bändit pääsevät legenda-asemaan, kun kuulijajoukko aikanaan on tarpeeksi suuri ja aika kuluu riittävän paljon.

No GANES voi ollakin aika yliarvostettu, mutta ei HURRIGANES!!

Hmm… Ganes on kyllä IHAN yliarvostettu bändi. Lisäksi on todella typerää tehdä elokuva ihmisistä, joista useimmat ovat yhtä elossa. Remu on ihan yliarvostettu jamppa, vaikka rokkiäijänä loistava onkin. Vanha koukkunokkakorppikotka! Rispektiä äijälle, mutta fiksumpia leffoja Suomeen.

Muropaketin uusimmat