Haastattelu: Damnatus-ohjaaja Huan Vu vaihtoi Warhammerin H.P. Lovecraftiin

”Meille oli erittäin tärkeää pysyä uskollisena Lovecraftin tyylille ja tunnelmalle, joten elokuvamme on kaukana goresta. Veri ei virtaa ollenkaan, mutta muut nesteet kyllä”, kertoo viikonloppuna Suomessa ensiesityksensä saavan H.P. Lovecraft -filmatisoinnin The Colour Out Of Space ohjaaja Huan Vu elokuvastaan.

Ohjaajan nimi saattaa kuulostaa tutulta, ja sitä se onkin ainakin monille sotaisten lautapelien ystäville. Vuonna 1982 syntynyt ja mediakorkeakoulusta Hochschule der Medien Stuttgartista valmistunut Huan Vu nimittäin ohjasi muutama vuosi sitten kulttimaineeseen nousseen Warhammer 40000 -elokuvan nimeltä Damnatus. Näyttävillä tehosteilla ja suurella intohimolla toteutettu filmatisointi ei kuitenkaan koskaan päässyt levitykseen asti, kiitos tekijöiden ja Games Workshopin välisten tekijänoikeuskiistojen.

Valitettava takaisku ei kuitenkaan lannistanut Saksassa asuvaa Huan Vuta. Itseoppinut elokuvaohjaaja tarttui uuteen projektiin ja lopputulos on nähtävillä ensi viikonloppuna Helsingissä järjestettävillä Night Visions -elokuvafestivaaleilla. The Colour Out Of Space eli Die Farbe pohjautuu H.P. Lovecraftin vuonna 1927 kirjoittamaan Väri avaruudesta -novelliin, joka on ehditty filmatisoida jo muutaman kerran ennen Vun elokuvaa. Tunnetuin valkokangasversio lienee Boris Karloffin vuonna 1965 ilmestynyt Pahan kasvot (Die, Monster, Die!), joka tosin ammensi aineksia Lovecraftin tekstistä melko reikäisellä kauhalla.

Omien sanojensa mukaan Vu on pyrkinyt pysymään lähdemateriaalille uskollisena, vaikkei Lovecraft-fani henkeen ja vereen rintaruokinnasta lähtien olekaan ollut. Night Visionsin vieraaksi saapuva ohjaaja antoi Dome.fi:lle sähköpostihaastattelun, jossa hän paljasti mm. mitä hänen filmatisoinniltaan on lupa odottaa ja miten hän ihailee suomalaisia fanielokuvien tekijöitä.

Aloitetaan perusasioista. Olet  varmaankin parhaiten tunnettu Warhammer-elokuvasta Damnatus, mutta kuinka sinusta alun perin tuli ohjaaja?

– Koulun jälkeen aloin tehdä lyhytelokuvia ystävieni kanssa. Ne olivat laadultaan aika naurettavia sekä näyttelytyön että ohjauksen kannalta. Opin kuitenkin niiden myötä, että on mahdollista tehdä omatoimisesti kokonaisia elokuvia, kiitos digitaalisen tekniikan kehityksen. Tavallaan se oli naiivia, sillä tietenkin elokuvien tekemiseen vaaditaan muutakin kuin teknologiaa, mutta siitä se kaikki lähti. Olin Warhammer 40000:n suuri fani, joka oli aina haaveillut pelin maailmaan sijoittuvasta elokuvasta ja lisäksi pyöritin yhtä Saksan suurimmista WH40K-fanisivustoista. Niinpä kutsuin koolle kaltaisiani ja pian meillä oli koossa pieni ryhmä innostuneita, joskin kokemattomia elokuvantekijöitä.

Damnatusta ei saatu kunnon levitykseen tekijänoikeusongelmien takia. Oletko koskaan katunut elokuvan tekemistä?

– Joskus kyllä – normaali tapahan tulla ohjaajaksi on tehdä lyhytelokuvia. Jokainen lyhäri opettaa jotain ja ohjaajasta tulee parempi ja parempi. Joku näistä elokuvista saattaa sitten tehdä ohjaajasta tunnetun, voittaa palkinnon festivaaleilla ja avata niin ovia uusille projekteille. Itse en kuitenkaan lähtenyt kulkemaan tuota polkua vaan omistauduin kokopitkän elokuvan tekemiselle ilman kovin hääviä kokemuspohjaa. Sen voi nähdä lopputuloksesta, osa Damnatuksen kohtauksista on yllättävän hyviä, osasta taas ei kannata liiemmin puhua. Kokonaisuutena se oli kuitenkin hieno, joskin työläs projekti, jonka saimme valmiiksi vastoin kaikkia todennäköisyyksiä neljässä vuodessa. Ja sitten sitä ei päästykään esittämään julkisesti…

– Tunnelmat ovat siis ristiriitaiset. Toisaalta kehitykseni elokuvantekijänä olisi voinut olla menestyksekkäämpi, mutta olen kuitenkin edelleen hyvin ylpeä Damnatuksesta, koko hullunmyllystä sen ympärillä ja sen ainutlaatuisuudesta. Eikä sovi unohtaa myöskään sitä, että löysin elokuvan myötä erittäin hyviä ystäviä, joihin en olisi varmaan muuten tutustunut. Jos puhun heidän kanssaan Damnatuksen kuvauksista, on se kuin joukko sotaveteraaneja istuisi muistelemassa vanhoja hyviä aikoja.

Sori, mutta tämä on pakko kysyä: onko meillä MITÄÄN mahdollisuuksia saada kopiota Damnatuksesta vai onko elokuvan esittäminen ihmisille täysin kiellettyä?

– Games Workshop ei antanut lupaa julkaista elokuvaa, joten vain yksityisnäytökset ovat meille juridisessa mielessä turvallista osastoa. Elokuvan luovuttaminen ystäville ja kuvaushenkilökunnalle on myös sallittua, sillä se on osa ”sisäpiiriä”. Elokuva tosin pääsi vuotamaan internetiin jonkun toimesta yli vuosi kiellon jälkeen. Joten sieltä se löytyy. Kuulemani mukaan joku latasi sen myös YouTubeen joksikin aikaa, kunnes Games Workshop hoiti sen pois sieltä.

Night Visions -festivaali näyttää uuden elokuvasi The Colour Out Of Space kello 3.15 lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Kerrohan: onko elokuva todellakin NIIN hyvä, että ihmisten pitäisi valvoa tuohon aikaan sen ääressä?

– H.P. Lovecraftin fanien kannattaa ainakin mennä katsomaan elokuva. Olemme saaneet tähän mennessä erittäin positiivista palautetta, joten uskon että elokuva on valvomisen arvoinen kokemus. Jos taas et pidä H.P. Lovecraftista ja nautit enemmän verisestä goresta painostavan ja uhkaavan tunnelmoinnin sijaan, ei elokuva ehkä uppoa sinulle. Olen huomannut, että kulttiklassikko Love Camp 7 näytetään Night Visionsissa samaan aikaan toisessa salissa. Siinä on kyllä kova kilpailija… En tiedä kumpaan näytökseen itse menen, mutta hei, olenhan nähnyt jo oman elokuvani…

Lovecraftin tuotannosta on tehtyä monia hyviä ja huonoja sovituksia. Mitkä ovat omia suosikkejasi ja miksi?

– Rakastin todella paljon The Call Of Cthulhu -elokuvaa, jonka teki H.P. Lovecraft Historical Society eli joukko jenkkilarppaajia. Heidän asenteensa muistutti minua Damnatuksesta ja lopputulos on todella vaikuttava. Se on myös mustavalkoinen ja tehty mykkäelokuvan muotoon. Näin sen aloitettuani työt Die Fabren käsikirjoituksen parissa ja elokuva innoitti minua omassa työssäni. Halusin päästä kuvaamaan heti kun vain mahdollista.

Oliko Väri avaruudesta -novellin tarinassa jotain erityistä, mikä sai sinut tarttumaan juuri tähän aiheeseen? Jos tekisit vielä toisen Lovecraft-elokuvan, mikä se olisi?

– Tuottajani Jan Roth esitteli Lovecraftin tuotantoa minulle aikoinaan muutaman kirjan muodossa. Selvisi että me molemmat pidämme Väri avaruudesta -novellista sen tieteellisen lähestymistavan takia, ja koska siitä puuttuu yliluonnollinen metafysiikka sekä hyvän ja pahan välinen moraali. Väri ei ole ilkeä hirviö, vaan olento, joka toimii samoin kuin kaikki elävät olennot. En tiedä aionko tehdä enää toista Lovecraft-sovitusta, mutta myös The Case of Charles Dexter Ward ja The Rats in the Walls kiehtovat minua.

Damnatus varmaan opetti tekemään paljon vaatimattomilla resursseilla. Oliko tästä apua The Colour Out Of Spacea tehdessä?

– Ehdottomasti, mutta opin myös, ettei rahaa kannata säästää joka asiassa. Damnatus opetti missä rahaa kannattaa käyttää ja missä siitä on eniten hyötyä. Damnatuksen tavoin meillä ei ollut Die Farben kuvauksissa käytössä esimerkiksi kameranosturia tai steadicamia. Hollywoodin kamera-ajoja tärkeämpiä ovat hienot kuvauspaikat ja maisemat sekä hyvät asusteet ja rekvisiitta. Tässä elokuvassa staattiset kuvat sopivat hyvin tarinan tunnelmaan, joten emme halunneet lennellä tai heilutella kameraa ympäriinsä.

Guillermo Del Toron At the Mountains of Madness -elokuva pistettiin hiljattain jäihin. Olitko pettynyt?Entä millaisen elokuvan itse tekisit, jos sinulla olisi 150 miljoonan dollarin budjetti?

– Olen erittäin surullinen At The Mountains Of Madnessin kohtalon takia, se olisi ollut mahtava nähdä. Del Toro olisi ollut juuri oikea ohjaaja sille elokuvalle ja se oli vieläpä hänen unelmaprojektinsa. 150 miljoonalla dollarilla ostaisin itse oikeudet Warhammer 40000 -elokuvaan ja tekisin siitä suuren luokan sovituksen.

Jotkut ovat nähneet yhtäläisyyksiä Damnatuksen ja suomalaisen Star Wreckin välillä. Onko elokuva sinulle tuttu, entäpä samojen tekijöiden Iron Sky?

– Kyllä vaan, mainitsen aina Iron Skyn kun puhun jonkun kanssa independent-elokuvien tulevaisuudesta. Toistaiseksi kukaan meistä internetistä ponnistaneista fanielokuvien tekijöistä ei ole onnistunut siirtymään ammattilaiseksi, mutta he ovat nyt todella lähellä sitä. Odotan Iron Skyta innolla ja olen todella kiinnostunut näkemään miten he vakiinnuttavat paikkansa elokuvantekijöinä. He ovat saavuttaneet uskomattoman paljon jo nyt. 

Käytit neljä vuotta elämästäsi Warhammer-elokuvan tekemiseen. Pelaatko paljon video- tai tietokonepelejä? Mitkä ovat suosikkejasi?

– Lapsena ja teininä pelasin paljon tietokonepelejä, kunnes aloin tehdä elokuvia. Pidin eniten seikkailupeleistä, etenkin sellaisista klassikoista kuten Maniac Mansion, Monkey Island, Day of the Tentacle ja Simon the Sorcerer sekä strategiapeleistä kuten Civilization II, UFO Enemy Unknown, Jagged Alliance II, Transport Tycoon… Pelasin myös monia muita pelejä, mutta haluan uskotella itselleni, että nämä pelit toimivat alkusoittona uralleni tarinankertojana ja projektien organisoijana.

– Ainoa peli, jota olen pelannut Starcraft II:n jälkeen, on Civilization IV. Viides osa odottaa yhä pöydälläni avaamattomana. Se on liian vaarallinen avattavaksi… Pelaan usein lautapelejä ystävieni kanssa, kuten myös kynä & paperi -pohjaisia roolipelejä. Ne ovat mielestäni antoisampia, sillä vietän ihan tarpeeksi aikaa koneen ääressä muutenkin.

The Colour Out Of Space nähdään Night Visions -festivaaleilla Kino Engel 2:ssa la-su-yö klo 03.15.

Haastattelu ja suomennos: Tatu Junni
Kuvat elokuvasta The Colour Out Of Space – Die Farbe