Haastattelu: Röllin isä Allu Tuppurainen

28.12.2007 14:01 | Olli Sulopuisto

Röllin sydänAllu Tuppurainen on hoivannut Rölliä jo parinkymmenen vuoden ajan, ensin satukasetteina, sitten televisiossa ja lopulta elokuvissa. Nyt Rölli on päässyt ensimmäistä kertaa seikkailemaan piirretyssä elokuvassa. Tuppurainen kertoi Kaistalle, kuka Rölli oikeastaan on ja miltä Röllin sydämen tekeminen tuntui.

Allu Tuppuraista ei pelota päästää Rölliä muuttamaan pois kotoa. Röllin 1980-luvulla keksinyt ja koko kansalle tutuksi tehnyt näyttelijä on tyytyväinen siihen, miten ohjaaja-käsikirjoittaja Pekka Lehtosaari on käsitellyt hahmoa uudessa elokuvassa.
”Joskus aikaisemmin syntyi hetkiä, että hetkinen – nyt koneisto vie sellaiseen suuntaan, jota mä en välttämättä halua. Mutta nyt sellaista oloa ei tullut”, Tuppurainen kertoo yhteistyöstä.
Suomalais-venäläisin voimin tehdyssä Röllin sydämessä Allu Tuppurainen toimii Röllin äänenä, mutta elokuvan tarina on Lehtosaaren käsialaa. Tämä ei tarkoita, että Tuppurainen olisi jätetty kokonaan prosessin ulkopuolelle – onhan hän sentään Suomen johtava Rölli-asiantuntija.
Saatuaan vihreää valoa elokuvan tekemiselle, Lehtosaari kävi läpi kaiken olemassa olevan Rölli-materiaalin. Sitähän nimittäin riittää: tv-sarjan lisäksi on kaksi elokuvaa ja kymmenkunta satukasettia. Sen jälkeen hän vietti päivän haastatellen Tuppuraista kaikista mahdollisista rölliyteen liittyvistä asioista. Tarkoituksena oli luoda ehjä kokonaiskuva röllien maailmasta, jotta tarinankerronnalle olisi vakaa pohja.
”Allu on ottanut aina lennosta mukaan mitä tarvitsee, eikä oikein koskaan ajatellut, missä ajassa tai paikassa röllit elävät, ovatko ne maanviljelijöitä, lihansyöjiä, metsästäjiä, ruuanlaittajia tai peseytyvätkö ne ikinä”, Lehtosaari kertoo.
Kun taustapalikat oli saatu kasaan, Lehtosaari keskittyi miettimään elokuvan juonta. Hän päätti, että Röllin sydämen tapahtumat sijoittuisivat Röllin nuoruuteen. Televisiosarjan ja elokuvien Rölli on rupatteleva satusetä, kun satukaseteissa taas seikkaillaan milloin missäkin.
”Lähdin takaisin juurille, koska satukaseteilla ja animaatiolla on yhteistä se, että voi sanoa ’lensimme avaruuteen’ ja se ei maksa yhtään mitään. Samoin on ihan samanhintaista piirtää olohuone tai Kuu-planeetta.”

Röllin sydänEi sillä, että animaatiossakaan olisi voinut tehdä ihan mitä tahansa, vaikka elokuvan budjetti olikin suomalaisittain poikkeuksellisen suuri. Lehtosaari myhäilee kertoessaan, kuinka hän tutkimusvaiheessa kuunteli Hollywood-animaatioiden kommenttiraitoja yhdessä taiteellisen johtajan Janne Kopun kanssa.
Finding Nemossa katsottiin, että vitsi kun tuossa näyttää makealta, kun valo tulee veden läpi. Jotain tuollaista meidänkin pitäisi kehittää yhteen kohtaukseen. Kommenttiraidalla sanottiin, että tätä teki neljäkymmentä taiteilijaa seitsemän kuukautta”, Lehtosaari sanoo.
Tuppurainen muistelee, että aloittaessaan Rölli-kasettien tekemisen hahmo oli vielä pentuikäinen. Se kuului äänessä ja näkyi asenteissa. Ajan myötä Rölli vanheni suunnilleen murrosikäiseksi, josta on nyt palattu takaisin alkuun. Tosin tyyppinä Rölli ei ole ihan niin yksioikoinen kuin ikäkaavailusta voisi luulla.
”Hahmossahan on kaikki: se on tavallaan pikkupoika, mutta siellä on uhmaikäistä nuorta kaveria ja sieltä voi myös kärttyistä vanhaa ukkoa”, Tuppurainen sanoo.

Tuppuraisen tekemänä Röllin ydin on aina ollut sen äänessä. Niinpä on sopivaa, että Röllin sydän tehtiin ison maailman malliin eli nauhoittamalla repliikit ensin – suomeksi. Se on poikkeuksellista, sillä animaatiot ovat usein monikansallisia tuotantoja ja siksi suomi on saanut jäädä dubbauskieleksi.
”Mä en nähnyt mitään syytä, miksi sen pitäisi olla englantia. Olisipa elokuva animoitu Virossa, Koreassa tai Venäjällä niin kuin tehtiin, eivät animaattorit ymmärrä englantia sen enempää kuin suomeakaan siellä. Hyvässä äänessä on tulkinta mukana. Jos katsoo italialaista elokuvaa, vaikkei siitä ymmärrä sanaakaan, niin ymmärtää kyllä, onko rakastunut, surullinen tai iloinen”, Lehtosaari perustelee ratkaisua.
Tuppurainen meni äänitysstudioon hyvin vähällä valmistelulla. Ohjaaja oli pyytänyt häntä olemaan harjoittelematta liikoja, minkä luulisi olevan ahdistavan kokemuksen näyttelijälle.
”Jos tämä olisi ollut joku muu rooli, niin olisin tehnyt housuuni kauhusta. Mutta kun olen tätä 20 vuotta reilusti vääntänyt, niin voin sekunnin murto-osassa heittää sen tyypin päälle. Siinä mielessä tämä oli helppo työ”, Tuppurainen sanoo.

Nyt kun Röllin sydän on saatu teattereihin, kääntyy katse tulevaan. Pekka Lehtosaari kertoo jo kaupanneensa tuottaja Marko Röhrille ideaa jatko-osasta, jonka pitäisi olla jotain animaatiossa ennennäkemätöntä. Allu Tuppurainen puolestaan odottaa, että Rölli irtaantuisi kunnolla isästään. Hänellä on kokemusta asiasta parin vuoden takaa, jolloin hän ohjasi Vaasaan Rölli-näytelmän.
”Jatkossa toivottavasti tätä roolia esittää monet, monet muut. Olisi kunnia, jos sitä ruettaisiin teattereissa esittämääön sillä tavalla kuin Peppi Pitkätossua tai muita satuhahmoja.”

Lue Kaistalta myös:

Röllin sydän -elokuvan arvostelu
Haastattelu: Röllin sydän -ohjaaja Pekka Lehtosaari