Uusimmat

Arvostelu Isäni tähtien takaa on kiehtova UFO-elokuva Suomesta

09.11.2016 08:05 Tatu Junni

Ensi-ilta: 11.11.2016
Ohjaus: Einari Paakkanen
Käsikirjoitus: Einari Paakkanen
Pääosissa: Veikko Paakkanen & Einari Paakkanen
Pituus: 80 minuuttia
Ikäraja: S
Idea: Isä juttelee avaruusolennoille, poikaa epäilyttää
Arvostelija: Tatu Junni

Arvosana: 4/5

 

Kun Einari Paakkanen oli ala-asteella, ilmoitti hänen verovirkailijaisänsä Veikko päässeensä yhteyteen avaruusolentojen kanssa. Koko lapsuutensa ajan Einari uskoi isänsä tarinoihin ja odotti päivää, jolloin näkisi vieraita kaukaisuudesta myös omin silmin. Sitä päivää ei koskaan tullut. 25 vuotta myöhemmin Paakkanen ohjasi dokumenttielokuvan, joka käsittelee hänen ainutlaatuista isäsuhdettaan.

Avaruusolentojen kanssa juttusille tai niiden tutkittavaksi päätyneiden ihmisten lista on kasvanut 1900-luvun puolivälin jälkeen laajaksi. Tapauskohtaisten selontekojen lisäksi aiheesta on saatu lukea sadoista kirjoista ja tuhansista lehdistä. Moni on Juhan af Grannin tavoin käärinyt hillot ja hihitellyt tiensä pankkiin – että tämänkin ne X-Filesiin hurahtaneet uunot sitten ostivat!

Jacques Valléen, Budd Hopkinsin, David M. Jacobsin ja John E. Mackin kaltaiset tutkijat ovat lähestyneet aihetta vakavammin. Puheet avaruusolennoista on otettu tosissaan, vaikka niistä ei ”siepatuilla” tai ”kontaktihenkilöillä” olekaan ollut tyhjentäviä todisteita esittää. Jos ihminen aidosti uskoo löytäneensä implantin leuastaan tai osallistuneensa hybridilapsen hedelmöitykseen, nauru tai mielisairaala ovat tuskin oikea tapa auttaa. Tunne on kokijalleen tosi.

Mikäli aihe kiinnostaa, on John E. Mackin vuonna 1997 julkaistu Ufosieppaukset (Otava) yhä paras suomenkielinen teos aiheesta. Einari Paakkasen ohjaama Isäni tähtien takaa ei sen sijaan UFO-tietoutta juurikaan kasvata. Paakkanen käsittelee Veikko-isänsä kokemuksia irrallaan laajemmasta kentästä, eikä linkitä niitä vaikkapa Betty ja Barney Hillin tapaukseen. Ohjaaja ei myöskään ravaa asiantuntijoiden pakeilla kommenttien perässä tai pyri esittämään todisteita. Ei puolesta tai vastaan.

Isäni tähtien takaa keskittyy isän ja hänen aikuiseksi kasvaneen poikansa ainutlaatuisen suhteen kuvaamiseen, lapsuuden loppumiseen ja aikuistumiseen. Tarina on monelle tuttu. Erikoista on vain se, että tällä kertaa isä on taikavarpu kädessä lumihangessa vaeltava, lottovoittoa automaattikirjoituksella kärttävä ja avaruusolennoille urkumusiikkia soittava sanansaattaja.

Einari Paakkasen elokuvan pienuus on sen suuruus.

Avaruusolentokontaktit ovat aiheena niin laaja, ettei sitä olisi voinut suomalaisen dokumentintekijän käytössä olleella budjetilla käsitellä mitenkään kattavasti. Samalla olisi todennäköisesti hukkunut nyt syntyneen dokumentin punainen lanka. Isäni tähtien takaa keskittyy luomaan katsauksen yhden (omasta mielestään) avaruusolentojen kanssa tekemisissä olevan suomalaismiehen elämään. Kiitos tarkan rajauksen, rehellisyytensä ja ohjaajan oman heittäytymisen, Paakkanen on tehnyt hieman kotikutoisen, mutta yhtä kaikki kiehtovan dokumenttielokuvan.

Isäni tähtien takaa on eräänlaisen sukulaisteos Tim Burtonin mainiolle Big Fishille (2003). Myös siinä aikuiseksi varttunut mies pyrki löytämään totuudensiemenen isänsä värittämistä kertomuksista, kunnes ymmärsi, mikä arvo ”totuudella” ihmiselon taipaleella oikeastaan edes on. Se on tuolla jossain, mutta perheen ja rakkauden löytää ihan tuosta vierestä. Sen tärkeämpää kaupattavaa ei yhdelläkään Siriuksen avaruustontulla voi olla.

Haikean, mutta humoristisen dokumentin loppuessa on oikeastaan se ja sama kanavoiko Veikko oikeasti kosmisia viestejä. Katsoja vain toivoo isän ja pojan suhteen jatkuvan karikoiden jälkeenkin. Isäni tähtien takaa katsoo kauas ja korkealle, mutta kääntää lopulta katseensa lähelle. Se on hyvä viesti jokaisen muistaa.

PlusMiinusNolla

+ Kiehtova aihe
+ Hirtehistä huumoria mukana
– Aihe on niin huikea, että lopputulos ei voi millään lunastaa odotuksia

Tatu Junni

Olen toiminut Otavamedian eri sivustojen tuottajana ja toimittajana vuodesta 2007 lähtien. Ensin Plaza.fi:n elokuva- ja musiikkiosio Kaistalla, myöhemmin eDomessa ja Domessa, ja nykyään sitten Muropaketissa. Osallistun juttujen kirjoittamiseen aktiivisesti etenkin elokuvaosiossamme, joka on käsittelemistämme aiheista minulle läheisin.

Muropaketin uusimmat