Jurassic World on yksi Hollywoodin tehostemyllytys muiden joukossa

11.06.2015 14:02 | Tatu Junni

Jurassic WorldEnsi-ilta: 12.6.2015
Alkuperäisnimi: Jurassic World
Ohjaus: Colin Trevorrow
Käsikirjoitus:Rick Jaffa, Amanda Silver, Derek Connolly & Colin Trevorrow.
Pääosissa: Chris Pratt, Bryce Dallas Howard, Ty Simpkins, Nick Robinson, Irrfan Khan, Vincent D’Onofrio, Jake Johnson, Omar Sy, BD Wong & Judy Greer
Pituus: 124 minuuttia
Ikäraja: K12
Idea: Jurassic Park 2.0
Arvostelija: Tatu Junni

2/5

”Dinosaurukset eivät kiinnosta enää ihmisiä – 20 vuotta sitten ne olivat kuin taikuutta”. Näin lausuu yksi Jurassic Worldin roolihahmoista. Universal Studios on päättänyt osoittaa väitteen vääräksi ja saattanut vihdoin valmiiksi vuosikausia tekeillä olleen elokuvan.

Vuonna 1993 ilmestynyt Jurassic Park on niitä elokuvia, joiden näkemisen muistaa todennäköisesti loppuelämänsä ajan. Itse kävin katsomassa Steven Spielbergin dinosaurusseikkailun isäni kanssa Kokkolan Bio Rexissä. Sali oli tupaten täynnä, minä 12-vuotias dinosaurusfani. Kuten arvata saattaa, Michael Crichtonin kirjan filmatisointi oli mielestäni seuraavien kuukausien ajan maailman parhaita elokuvia, vaikka (siteeraan nyt itseäni) ”dinot olis voinu syödä niinku enemmänki ihmisii”.

Vuoden 1997 jatko-osa The Lost World: Jurassic Park ei tehnyt samanlaista vaikutusta kuin edeltäjänsä. Olihan sillä hetkensä, mutta ne olivat kovin harvassa.

Neljä vuotta myöhemmin poistuin Jurassic Park 3:n näytöksestä ärräpäät huulessa. Joe Johnstonin ohjaama elokuva haisi kuin kasa triceratopsin paskaa ja osoitti, että myös William H. Macyn kaltaista hienoa näyttelijää kohtaan voi tuntea puhdasta inhoa. Puhuvien velociraptorien kohdalla studiopamput taisivat itsekin tajuta, että nyt ei mennyt ihan niin kuin ajateltiin, ja puiston portit naulattiin kiinni.

Perjantaina ensi-iltansa saavaa Jurassic Worldia on kutsuttu elokuvaksi, jota on odotettu 14 vuotta. No, enpä tiedä. Itse olin Jurassic Park 3:n jälkeen vain iloinen, että sarja nostettiin telakalle. Jurassic Worldin perusteella sinne se olisi voinut jäädäkin ilman suurta vahinkoa.

Jurassic World

Colin Trevorrow’n ohjaama ja Steven Spielbergin tuottama Jurassic World sijoittuu aikaan pari vuosikymmentä ensimmäisen elokuvan jälkeen. Dinosauruspuisto on nyt auki ja kerää Isla Nublarin saarelle 20 000 asiakasta joka päivä. Yleisö on kuitenkin jo niin tottunut dinosauruksiin, että huvittelukeskuksen väki joutuu jatkuvasti kehittelemään uusia vetonauloja. Hevisauruksen sijaan rahat on päätetty pistää mutanttilisko Indominus Rexiin, joka on hiivatin häijy paskiainen.

Koska Jurassic jotain ja ihminen ja tiede ja blaa blaa blaa, huippuälykkääksi osoittautuva Indominus Rex pääsee pakoon vankilastaan ja ryhtyy lahtaamaan kaikkia tielleen osuvia. Sitten kiljutaan ja huudetaan ja juostaan ja toivotaan, että joku olisi vaivautunut kirjoittamaan Jurassic Worldille ihan oikean tarinan. Nyt käsikirjoitus on nimittäin turhan epäsuhtainen yhdistelmä alkuperäisen Jurassic Park -trilogian palasista. Mukaan on saatu ujutettua uusiakin aineksia, kuten dinosaurusten käyttö sotilasprojekteissa, mutta nämä ideat on isketty koriin täysin raakileina.

Jurassic World alkaa kohtalaisen kiinnostavasti, mutta innostus tyrehtyy pian ensimmäisen puolituntisen aikana, kun käy ilmi mitä on tarjolla. Paperisista hahmoista yksikään ei voita puolelleen, eivätkä elokuvan vaaratilanteet saa näin ollen katsojan käsiä hikoamaan. Senkus vaan kuolette kaikki, niin pääsen vessaan ja lounaalle. Edes Chris Pratt ei onnistu pelastamaan elokuvaa keskinkertaisuuden suosta. Mies esittää Jurassic Worldin alfaurosta (sananmukaisesti) kuin kaulapannassa ja kuonokopassa. Guardians of the Galaxyn rentoudesta ei ole tietoakaan. Syykin on selvä: yli 150 miljoonan dollarin elokuvassa, joka on täynnä epäinhimillisiä digihahmoja, ei sovi irrotella tai improvisoida.

Jurassic World

Ensimmäisessä Jurassic Parkissa jokaisen dinosauruksen kohtaaminen oli merkittävä ja mieleenpainuva kohtaus. Nyt liskoja vilisee valkokankaalla alvariinsa niin maalla, vedessä kuin ilmassakin. Varmaan niitä pitäisi ihastella monttu auki, mutta kun liika on yksinkertaisesti liikaa. Jurassic World jättää katsojalle samanlaisen fiiliksen kuin The Avengers: Age of Ultron. Tietokonetrikkeihin pohjautuva visuaalinen myllytys kääntyy itseään vastaan, eikä valkokankaan tapahtumista jaksa enää elokuvan loppupuolella pahemmin piitata.

Jurassic Worldin loppuhuipennus eli eri dinosaurusten kimppakamppailu oli niin ”huikea”, että mietin puolet ajasta, montako sekuntia eilen tekemääni risottoa kannattaisi lämmittää, ettei se jäisi liian haaleaksi, mutta ei toisaalta lämpenisi liikaa. Tämä ei tainnut olla ihan se, mitä elokuvan tekijät olivat tavoitelleet.

Kaiken muun pahan lisäksi osa Jurassic Worldin tehosteista näyttää siltä, kuin ne olisi puserrettu kasaan juuri ennen elokuvan luovutusta levitykseen. Suomeksi: pöydässä on ateria, josta puuttuu kastike.

Legendaarisesta esikuvastaan huolimatta Jurassic World ei ole muuta kuin yksi nyky-Hollywoodin tehostemyllytys muiden joukossa. Vaikka valkokankaalla tapahtuu koko ajan, ei yksikään kohtaus jäänyt mieleen eli niin sanottu wow factor on mitätön. Jurassic World ei tarjoa mitään uraauurtavaa tai merkittävää. Se on kokouksissa kasattu mauton ja hajuton viihdetuote, joka varmasti kolisee muksuille, mutta ei muille.

Toisaalta… pitäisikö sen edes? Kakaroillehan se vuoden 1993 elokuvakin ensisijaisesti tehtiin. Ehkä K12-ikäraja pitäisikin tulkita tällä kertaa päinvastoin kuin yleensä.

PlusMiinusNolla

+-0 Tuttua perushuttua Hollywoodista

Keskustelu

Kävin eilen katsomassa, pidin paljon. 8,5/10 minulta.
Noh, pidän lähes aina elokuvista. :D

Odotan kauhulla Blade Runner 2:sta, Prometeus 2:sta, näitä uusia Star Wars leffoja jne. Jos yhtään merkit pitävät paikkansa niin ainakin Star Wars 7:nen on luultavammin iso pyllistys mystisyydelle ja sille aidolle Star Wars maailmalle.

Haloo! Kuka oikeasti odotti tältä leffalta jotain suurta ja eeppistä? Ei saatana voiko noin hukassa ollakkaan…Jos miettii tätä digiefekti leffa aikaa niin aika harvassa on elokuvat jotka oikeasti jäävät elämään ja niitä muistellaan sitten kymmenien vuosien jälkeenkin että olin siellä ja siellä kun se leffa tuli jne. Nythän tehdään paljon näyttäviä elokuvia missä ei ole minkäänlaista juonta, syvyyttä saati kerrontaa. Mad Max Fury Road on hyvä esimerkki tämän ajan leffasta jota kukaan ei muista muutaman vuoden kuluttua vaikka sitä nyt niin kovasti punaniskat hehkuttavat niin leffahan oli paska kokkare. Tämä Jurassic Parka 4:nen on leffa joka ei elä edes BlueRay:n kovinkaan pitkään. Jos pitäisi nimetä 2010-luvun jälkeen tehty elokuva joka jää elämään ns. elokuvahistoriaan niin ei niitä ole.

#3 Olet varmaankin levittäjän tai teatterin palkkalistoilla? Tosiasiahan on ettei Hollywoodista tule enää muuta kuin kuraa, ts. efektitykityksiä, huonoja kässäreitä tai molempia.

Elokuva oli loistava viimeiseen 20minuuttiin asti. Lopun överiksi vetäminen pilasi kokonaisuuden mielestäni. Etukäteen arveluttanut raptorien koulutus sopi lopulta erittäin hyvin elokuvassa. 4.5/5 mutta lopun takia dome 2 on lähempänä oikeaa.

Elokuva lähti kyllä ihan hyvin vauhtiin, mutta jotenkin vauhti vaan tipahti mateluksi. Aikas Meh-tasoa ja Chris Pratt meni kyllä täysin hukkaan käsikirjotuksen tason takia.

Lopussa T. Rexin ilmestyessä käytetty ”sankarimusiikki” oli todellinen pohjanoteeraus…

Paska arvostelu. Kirjoittaja taisi niellä aamupalasitruunansa väärään kurkkuun. Elokuva oli heittämällä 9/10.

Kävin katsomassa ja jäi kyllä ikävän mauton jälkimaku koko leffasta. Ainoa kohta, jossa meinasin oikeasti säpsähtää riemusta oli, kun näin 22 vuotta vanhan T.rexin taas astelemassa lavalle :D Siinä se taas tulee ylväänä, vahavana ja valmiina ottamaan paikkansa takaisin hirmuliskojen kuninkaana (katsokaa JP III niin ymmärätte äskeisen)

Raptorit olivat älykkäitä, kasvinsyöjät juoksivat kauhuissaan pakoon ja lentoliskot napsivat ihmisiä kouriinsa. Jotenkin tuntuu, että olen nähnyt nuo aiemmin!

Uutena mukaan paiskattiin Mosasaurus, joka lopussa sitten hoiteli turpiin veto -hommat suurimmaksi osaksi yksinään. Indominus rex, jonka piti herättää kauhua olikin vain sairaan iso, eläimellinen, spykopaattinen paskiainen, jota kiinnosti tietää, ”mihin väliin hän oikein kuuluu ravintoketjussa”.

Mutta ei helkkari! T.rex kieltäityi ilmaisesta raptor -ateriasta. Alkaa ikä varmaan painamaan jo päälle, sillä ekassa leffassahan, tämä pisteli poskeensa näitä vaikka kuinka monta.

Keskinkertainen leffa oli! 2-3/5

Elokuvaa en ole nähnyt, mutta trailerissa kun Owen (Chris Pratt) kulki sopusoinnussa ’verenhimoisten’ ja ’geenimuunneltujen’ velociraptoreiden keskellä paljastaa leffasta ehkä liikaakin: pelleä touhua jossa mitään järkeä. Michael Crichton kääntyy haudassaan. Tuolla tasolla rakennettu elokuva muistuttaa kaikkien rakastamaa Prometheusta.

Muropaketin uusimmat