Kun sydän lakkaa lyömästä
Tom (Romain Duris) on konna, mutta hän haluaisi olla huippupianisti. Vaikka perusasetelma kuulostaa periranskalaiselta, perustuu Kun sydän lakkaa lyömästä itseasiassa amerikkalaiseen 70-luvun gangsterielokuvaan Fingers – Murhan sävel. Erona on, että uudessa versiossa päähenkilön työllistävät mafian sijaan kiinteistömarkkinat.
Maahanmuuttajien ajaminen vallatuista rakennuksista hoidetaan rotilla ja pesäpallomailalla. Työn likaisuus ja vastenmielisyys on kuvattu erittäin onnistuneesti. Inhottavuutta pahentaa, että elokuvan tekijät ovat lukuissa haastatteluissa painottaneet kohtausten pohjautuvan todellisuuteen. Myös pianon soiton parantava voima on tavoitettu hienosti. Elokuvan musiikkia palkittiin ansaitusti Berliinin elokuvajuhlilla.
Vahvuuksista huolimatta elokuva lepää Duris’n harteilla. Hän on Suomessa tuntematon, mutta eurooppalaista coolia etsiville hän on seuraava iso nimi. Duris on komea, taitava ja, mikä parasta, näyttelijänä egoton. Tom on hänen otteessaan hetkittäin niin epävarma ja hukassa, että se lopulta vain alleviivaa tyylikkyyttä. Kun sydän lakkaa lyömästä on katsomisen arvoinen jo pelkästään hänen roolisuorituksensa takia.
Teksti: Jaakko Stenros / V
Kun sydän lakkaa lyömästä (De battre mon coeur s’est arrêté)
Ohjaus: Jacques Audiard
Pääosissa Romain Duris, Niels Arestrup, Jonathan Zaccaï, Gilles Cohen, Linh Dan Pham
