Melinda ja Melinda

Melinda ja Melinda ilmestyy dvd:llä 6.7.

Woody Allenin tuotannon voi jakaa kahteen leiriin. Toisella puolella ovat elokuvat kuten Annie Hall. Ne hurmaavat mutta jälkeenpäin on vaikea kuvailla miksi ne tarkalleen ottaen ovat niin ihania. Toisessa ryhmässä ovat elokuvat kuten miehen 35. raina Melinda ja Melinda. Sitä katsoessa ärsyttää melkein herkeämättä, mutta jälkeenpäin mieleen muistuvat vain ne näyttelijätyön ihmeteot ja muut hetkelliset helmet, joiden takia Alleniin kerran hurahtaneet vuokraavat edelleen uskollisesti mitä typerimpiä tekeleitä.

Onneksi kotikatsojalla on erityisvapauksia. Melinda ja Melinda paranee huomattavasti, kun painaa kaukosäätimen mute-nappia Woody Allenin ilmestyessä kuvaan. Hänen kaikki kohtauksensa kuuluvat niin turhaan ja kömpelöön kehystarinaan, että sitä voisi luulla Allenin kieroksi vitsiksi. Illallisseurue pohtii onko elämä komediaa vai tragediaa. Sedät päätyvät kertomaan kokeeksi saman juonen kummankin genren keinoin.

Tarinan lähtökohta on pariskunta, jonka illalliskutsuille tupsahtaa tuntematon tai ehkä puolituttu Melinda, jonka elämä on salaperäisesti hunningolla. Hänen silkka läsnäolonsa saa muutkin pohtimaan tilanteitaan ja tavoitteitaan. Silmänräpäyksessä ihmissuhteet ovat umpisolmussa, eikä juoniakaan erota enää toisistaan paitsi Melindan kampauksen perusteella.

Allenin fantasiaelokuvatkin ovat olleet parhaimmillaan psykologista realismia: ihmiselon tragikomediaa kuvasi jo mestarillinen muodonmuuttajahupailu Zelig. Mutta viime vuosina on alkanut tuntua, ettei Allen tapaa tavallisia ihmisiä enää ollenkaan. Hän kuvailee kulttuurityöläisten yhteisöjä yhtä tarkkanäköisesti kuin ennenkin, mutta yksilöihin on yhä vaikeampi samaistua tai ihastua. Melinda on rikkinäinen, traumatisoitu ihminen, ja häntä näyttelevä Radha Mitchell todellinen löytö – kuin huumorintajulla varustettu Helena Bonham Carter. Allen vaan ei saa hänen tarinoistaan otetta.

Vitsit ovat vähissä, eikä katharsista synny. Kumpikin tasapaksu todellisuus on täynnä Allenin muka-arkista dialogia ja perustutkinto-syvällisiä huomioita rakkauden, onnen ja elämän luonteesta. Jos kehyskertomuksen finaalin muistaa jättää kuuntelematta, jotta järkyttävimmät latteudet eivät jää päällimmäiseksi mieleen, leffa saattaa tuntua jo seuraavana päivänä epämääräisen myönteiseltä kokemukselta.

Teksti: Johanna Koljonen / Nöjesguiden

Melinda ja Melinda (Melinda and Melinda)
USA 2004. Ohjaus ja käsikirjoitus Woody Allen
Pääosissa Radha Mitchell, Will Ferrell, Chloë Sevigny, Chiwetel Ejiofor
100 min