Mission: Impossible – Ghost Protocol seikkailee vaarallisesti
Alkuperäisnimi: Mission: Impossible – Ghost Protocol
Ensi-ilta: 3.2.2012
Ohjaaja: Brad Bird
Käsikirjoittajat: J.J. Abrams, John Appelbaum
Pääosissa: Tom Cruise, Jeremy Renner, Simon Pegg, Paula Patton, Michael Nyqvist, Vladimir Mashkov, Lea Seydoux, Anil Kapoor, Samuli Edelmann
Elokuvan pituus: 133 minuuttia
Ikäraja: K12
Elokuvan kotisivu: www.missionimpossible.fi
Mission: Impossible on kiinnostava kokeilu siitä, miten paljon elokuvasarja voi muuttua niin, että sen silti tunnistaa yhdeksi kokonaisuudeksi. Neljännellä kerralla aiemmista osista ovat jäljellä oikeastaan vain Tom Cruise ja viehättäviin älyttömyyksiin asti paisuvat temput, mutta muuten paikka on möbleerattu uusiksi.
Ethan Hunt (Tom Cruise) on edelleen yliveto superagentti, mutta edellisen seikkailun jälkeen hänelle on tapahtunut jotain traagista ja tukiporukkakin on mennyt kokonaan uusiksi, jos Simon Peggin esittämää Benji Dunnia ei lasketa. Kun puhelinkoppiin piilotettu laite tarjoaa hänelle jälleen uutta vaarallista tehtävää, ei aatteen mies voi tietenkään muuta kuin hyväksyä sen. Tarkoituksena on tunkeutua Kremlin ytimeen, mutta asiat eivät suju suunnitellusti. Iskuryhmä joutuu toimimaan omillaan himputinmoisessa kiireessä ja epäonnistumisen palkkana on vanha kunnon ydinsota.
Vaan palataanpa kysymykseen uudistumisesta ja samana säilymisestä. Siinä missä Bond-sarjoissa tähti ja ohjaaja ovat aina alisteisia 007:n idealle ja Bourne-saagassa stara ja ohjaaja olivat kaiken A ja O, Mission Impossiblessa ainoa vakipalanen on Tom Cruise. Oi Tom, sinä ajatuksen voimalla lihakseksi tiivistynyt ihme! Mitä pidemmälle Mission: Impossible -sarja jatkuu, sitä enemmän se muodostuu tutkielmaksi Cruisen kehosta ja sen rajattomista mahdollisuuksista.
Tällä kertaa huipennus – kirjaimellinen huipennus – nähdään jo leffan puolivälissä, jolloin sankarimme kiipeilee maailman korkeimman rakennuksen eli Burj Khalifan seinällä ihan hämähäkkimiehenä. Toki myöhemmin loikataan kuiluun kovasti ykkösosan ikonista kohtausta muistuttavalla tavalla ja kolistaan parkkitalon kerrosten välillä, mutta niissä kohtauksissa katsoja on vahvemmin tietoinen niiden efektiluonteesta. Sen sijaan peililasilla vuoratun arabitornin pinnalla juokseva Cruise on näkynä tyrmäävä. Siellä se kipittää. Oikeasti. Omituinen maailma.
Elokuvan ohjannut Brad Bird ei ole yhtä kiinnostunut mysteerirakenteesta kuin kolmososan ohjaaja-käsikirjoittaja J. J. Abrams (toisaalta: kukapa olisi?). Neljäs tehtävä puksuttaa eteenpäin perinteisemmän tarinamoottorin voimin, vaikka sen väliin onkin tikkailtu kohtauksia, joissa päähenkilöt käyvät läpi hahmojensa traumoja. Se ei ole kovin kiinnostavaa, kuten ei myöskään edelliskertaa isompaan osaan nostettu Pegg, joka hassuttelee läpi rainan.
Suomalaisen katsojan sydäntä lämmittää ruotsalaisen pahiksen (Michael Nyqvist) muskelimiehenä huhkiva Samuli Edelmann. Kyseessä on ihan oikea rooli, jossa hän pääsee mätkimään Cruisen kanssa.
Arvostelija: Olli Sulopuisto
