Rambo (****)
Uusi Rambo alkaa sankarinsa osalta suorastaan hämmentävän rauhallisesti. Elokuvan puoliväliin mennessä Rambo on lahdannut ainoastaan kourallisen jokirosvoja, mutta pian alun verkkainen tunnelma onkin jo vain muisto enää. Sitten pistetään kokonainen armeija jauhelihaksi ja jälkiruoaksi tarjoillaan vielä haggista verimaljan kanssa. Kypsää ja valistunutta elokuvataidetta? No, ei… mutta hei, tämä onkin Rambo-elokuva!
Rambo alkaa kuten alkuperäisen trilogiankin osat: Sylvester Stallonen esittämä väsynyt sotavetenaari elelee harmittomasti vaikeuksia vältellen, kunnes joutuu taas kerran tempaistuksi mukaan toimintaan. Joukko kristittyjä lähetyssaarnaajia pyytää thaimaalaisen jokilaivan kuskina työskentelevältä Rambolta kyytiä sodan kourissa olevaan entiseen Burmaan. Ramboa ei hihhuleiden missio voisi vähempää kiinnostaa ja kieltäytyy tarjouksesta – aluksi. Dexter-sarjasta tuttu Julie Benz saa pian maaniteltua sankarin puolelleen puolivillaisella idealismillaan, ja niin matka Myanmariin alkaa.
Pienistä vastoinkäymisistä huolimatta jokilaiva pääsee perille päämääräänsä, ja saarnaajajoukko heittää hyvästit Rambolle. Ja sitten… The End? No, ei. Tietenkin ihmiskunnan pahimmat sadistit yhteen koonnut armeija päättää hyökätä saarnaajien asuttamaan kylään ja lahtaa melkein koko alkuperäisväestön. Kuin ihmeen kaupalla lähestyssaarnaajat selviävät verilöylystä hengissä, mutta vain joutuakseen kidutettaviksi ja raiskattavaksi armeijan tukikohtaan.
Rambon lähtiessä yhdessä palkkionmetsästäjäjoukkion kanssa pelastamaan vangiksi joutuneita lähetyssaarnaajia, alkaa Rambossa sellaiset verikekkerit, että jopa Passion of the Christ ja 300 jäävät jälkeen. Rambon ampuessa veriseksi mössöksi kokonaisen armeijan, hiipii mieleen epäilys siitä, että Stallone siinä itse irvailee elokuvasarjansa kliseille. Toiminta on niin veristä, että se kääntyy jo koomiseksi. Silti katsojan sisäinen pikkupoika kiljuu riemusta jossain pään sisällä: ”Vittu! Se ampu sen pään irti! Tää on paras leffa ikinä! Tapa ne mulkerot!”. Niin sitä kuluu 20 vuotta ilmeisesti ilman minkäänlaista kehitystä. Noloa? No, ihan sama. Se ampu sen pään irti!
Sotilaiden teurastaminen on ajoittaisesta koomisuudestaan huolimatta sen verran groteskia touhua, että Rambon ikäraja on ihan aiheellisesti hilattu 18 ikävuoteen. Elokuvassa kuolee 2,59 ihmistä jokainen minuutti, eikä kyse ole vain kasvottomien rivisotilaiden ampumisesta. Rambossa tulilinjalle joutuvat myös naiset ja lapset. Elokuvassa nähdään harvinaisen selvästi miten pommit ja miinat räjäyttävät lapsia ja naisia kappaleiksi. Onko tämä Stallonen käsitys viihteestä vai haluaako mies välittää katsojilleen viestin siitä millaisia hirveyksiä maailmassa tapahtuu? Stallone on itse kertonut päättäneensä sijoittaa elokuvansa entiseen Burmaan kuultuaan raakuuksista, jotka ovat jatkuneet maan karen-vähemmistöä vastaan. Tietenkin voi olla kyse siitäkin, ettei miehellä yksinkertaisesti ollut pokkaa lähettää sankariaan Irakiin…
Tuore Rambo on luonnollisesti tyhmä elokuva, huono suorastaan, eikä se varmasti miellytä kriitikoita yhtä tähteä enempää. Se esittää pahat miehet paholaisina, tappamisen ihanteena ja heikkouden halveksittavana. Silti elokuva on Rambo-sarjan toiseksi paras esitys heti ensimmäisen osan jälkeen. Laatuelokuvien ystävien ja moraalinvartijoiden kannattaa pysytellä tästä mustavalkoisesta väkivaltapornosta kaukana, mutta sarjan faneille Rambo tarjoaa sen mitä he haluavatkin. Muutamaan pettymykseen on Rambo-fanien silti syytä varautua. Rambon oppi-isä Trautman ei elokuvassa esiinny, koska näyttelijä Richard Crenna kuoli vuonna 2003, eikä häntä haluttu korvata toisella näyttelijällä. Myöskään Rambon kahta tärkeää tavaramerkkiä ei nähdä: Sylvester Stallone pitää paidan päällään koko elokuvan ajan ja ns. Rambo-puukko on vaihtunut machete-tyyppiseen viidakkoveitseen. Vaan ei niin pahaa etteikö jotain hyvääkin: myös 80-luvun Ramboja vaivanneet karmeat musiikit ovat kadonneet.
Jo yli 60-vuotiaaksi ikääntynyt Stallone ei eri aineilla härkämäiseksi pumpatusta vartalostaan huolimatta ole enää samassa kunnossa kuin vuonna 1988, joten Rambon osalta toimintakohtaukset ovat aikaisempiin verrattuna melko kesyjä. Toimintaa silti riittää, ja nähdäänpä tuoreessa Rambossa myös elokuvasarjan komein räjähdys. Stallone pyrkii myös rakentamaan hahmolleen lisää lihaa luiden ympärille, mutta nämä teemat jäävät torsoiksi. Edelleenkin hahmon persoona perustuu tappamiseen, tappamiseen ja tappamiseen. Mutta mitä siitä? Odottiko kukaan Rambolta mitään muuta? Rambo on niin 80-lukua, niin Reaganin ajan fasismin poika, ettei sitä edes kannata koettaa päivittää 2000-luvulle.
PlusMiinusNolla
+ Istuu Rambo-elokuvien sarjaan hyvin
+ Sylvester Stallonen katseleminen on kuin vanhan kaverin tapaisi
+ Poliittisesti, eettisesti ja kaikella muullakin tavalla täydellisen epäkorrekti
– Sopii Rambo-fanille, mutta ei kenellekään muulle
Lisää aiheesta Kaistalla:
Voita upea kuuden dvd:n Rambo-kokoelma
Uudessa Rambossa kuolee 2,59 ihmistä joka minuutti
Katso Kaistalta uuden Rambo-elokuvan traileri
