Röllin sydän (***)

14.12.2007 12:05 | Tatu Junni

rolliTässä tulee hirmuinen Rölli…” Paitsi ettei oikein tule. Animaatioksi vihdoinkin kääntynyt antisankari kyllä kuulostaa oikealta, muttei näytä siltä. Piirrosjälki tuoreessa Röllin sydämessä on toki pitkälti komeaa, mutta Rölli-tarinaksi elokuvan tunnistaa vain silloin, kun Allu Tuppurainen on äänessä.

On mulla metsässä tölli”… Paitsi ettei oikein ole. Röllin sydämessä röllit asustelevat erästä nimeltä mainitsematonta gallialaiskylää muistuttavassa yhteisössä. Asterix-mittarin viisarin värinää ei lainkaan vähennä Röllin sydämen animaatiojälki, joka tuo mieleen sarjakuvapiirtäjä Albert Uderzon kynäilyn. Vielä vahvemmin mielleyhtymiä syntyy kuitenkin takavuosien Asterix-animaatioiden suuntaan – tosin Disney-filtterin läpi vedettynä.

Lievästä omaperäisyyden puutteesta huolimatta Röllin sydän on oikein nättiä katseltavaa – etenkin maalauksellisten taustojensa ansiosta. Siksi muutama tyylirikko pistääkin silmään sitäkin pahemmin. Lukuisat eri röllit on animoitu hyvin ilmeikkäine kasvoineen, mutta Milli Menninkäisen naamataulun animaattoritiimi tuntuu piirtäneen krapulassa käsi vapisten. Millin ilmeet ovat kuin puolen zlotyn puolalaisanimaatiosta repäisty. Metsään mennään myös toisen naishahmon kohdalla. Prinsessaksi muuttunut sammakko kun näyttää sen verran halvalta pornotähdeltä, ettei naisen tuotantoa kelpuuttaisi valikoimiinsa varmaan hikisinkään pornokauppa.

Mä varjoissa hiiviskelen ja lapsia säikyttelen”. Paitsi… No joo, mutta hyvin vähissä määrin. Animaatio-Rölli kun tuntuu aika paljon kiltimmältä kuin alkuperäinen puskajussi. Jo 80-luvulla Rölliä fanittaneena tarinan alkuperäiselementtien hukkaaminen luonnollisesti harmittaa, mutta Röllin sydän ei tietenkään ole 30 ikävuotta lähentelevälle leffakriitikolle suunnattu elokuva. Lapsikatsojia tuskin paljoa kiinnostaa, häviävätkö leffan luritukset Robotti Ruttuselle vai ei. Röllin sydän on 2000-luvun Rölliä ja me old school -nahjukset saamme turvautua vanhoihin VHS- ja C-kasetteihimme.

Röllin sydämen juonta on kritisoitu jo muutamissa medioissa, mutta itselleni sydämen noutamismatka toimi kohtalaisen hyvänä kehyskertomuksena, jota kepposteluun ja vaaroihin keskittyvät kohtaukset täydensivät. Sauna- ja muut suomalaiselementit tuovat elokuvaan miellyttävän lisän, vaikka ei Röllin sydäntä suomalaiseksi elokuvaksi yksityiskohtia lukuun ottamatta oikein tunnistakaan.

Tilipitappi tilipitappi tilipitappi taa!Röllin sydän on oletettavasti vuodenvaihteen suosituimpia elokuvia, eikä ihme. Animaatio tarjoaa sopivasti viihdettä sekä tytöille että pojille, ja onpa siellä myös pari aikuisillekin suunnattua vitsiä joukossa (vadelmia syövää Rölliä vatuttaa). Aikuisille animaationystävälle Röllin sydän on kuitenkin hieman liian vanhanaikainen möhkäle, joka tuo verkkaisen animaatiojälkensä puolesta mieleen 90-luvun Warner Brosin VHS-animaatiot. Jos Röllin sydän ei olisi suomalais-venäläinen taidonnäyte, ja maamme kaikkien aikojen hienoin valkokangasanimaatio, olisi sekin saattanut päätyä suoraan videovuokraamoiden hyllylle. Ainakaan sitä ei olisi tuotu valkokankaille 67 kopion voimin.  

kaista 

 

Lue Kaistalta myös:

Viikon traileri: Röllin sydän (suomeksi ja englanniksi)
Kaistan Röllin sydän -kilpailu
Haastattelussa Röllin sydän -animaation ohjaaja Pekka Lehtosaari

PlusMiinusNolla

+ Hirviöhauet rokkaa!
+ Allu Tuppurainen
– Milli Menninkäinen
– Omaperäisyyttä olisi voinut olla enemmänkin