Saw 2

05.01.2006 00:00 | Muropaketin toimitus

Parin vuoden takainen Saw oli yllätyshitti sekä yllättävän hyvä kauhutrilleri. Pienehkön budjetin tuomat rajoitukset oli hyödynnetty elokuvan klaustrofobisina tapahtumapaikkoina ja tarinan brutaaliudessa. Sadistisesta lähtökohdasta edettiin lohduttomaan yllätysloppuun virkistävän riisutulla ilmaisulla.

Kauhuelokuva on Hollywoodin kannalta turvallinen sijoituskohde: genren tekijät ovat usein yhtä innokkaita asiansa suhteen kuin lajityypin fanit. Kauhuleffat voidaan tehdä pienellä budjetilla ja ne tuottavat yleensä omansa takaisin, koska kohdeyleisön fanaattisuus korvaa sen harvat rivit. Ja aina välillä niiden joukosta syntyy myös tavallisen elokuvayleisön tavoittava yllätyshitti. Kuten vaikkapa Blair Witch Project. Ja yleensä niihin tehdään isommalla budjetilla huono jatko-osa. Kuten vaikkapa Blair Witch Projectiin. Ja nyt Saw- elokuvaan.

Yhdysvalloissa Halloween-viikonlopuksi ensi-iltaan kiiruhdettu Saw 2 ennustaa sarjalle samanlaista kurjistuvaa tulevaisuutta kuin jo sarjanumeroissaan kymmenluvuille ehtineille Michael Myers- ja Jason- elokuville. Sahaa soitellaan kakkososassa alkuperäiselokuvan hengessä ja ykkösosan tapahtumapaikoilla – suuremmalla budjetilla on toki kasvatettu kauhukammion huoneiden ja niihin suljettujen uhrien määrää, mutta perusajatus on yhä sama. Sadistinen tappaja on kehitellyt uhriensa pään menoksi toinen toistaan kieroutuneempia juonia. Kujanjuoksun aikana tietysti selviää, että kukaan ei ole aivan niin viaton kuin aluksi annettaan ymmärtää.

Teuraskatraan lukumäärän kasvattaminen ei ole onnistunut ratkaisu, tyhmyys tiivistyy eivätkä hahmot erotu toisistaan riittävästi. Ykkösosan suoraan Seitsemän-elokuvasta lainaama ajatus sarjamurhaajasta, joka yrittää opettaa ihmisille jotakin heistä itsestään, on tässä jatko-osassa täysin naurettava. Eikä hauskalla tavalla. Asiaan voi liittyä toki lakonista ironiaa, mutta minusta näytti ihan siltä kuin elokuvan tekijät uskoisivat vakavissaan siihen, että sadistinen verenvuodatus voi toimia jonkinlaisena elämäntapaoppaana minän eheytymiseen.

Se ei ole yllättävää, vaan sääli, että hyvällä tavalla ilkeästä ykkösosasta on hätäilty puolivillainen jatko-osa. Jolle tulee mitä todennäköisimmin vielä koko joukko jatko-osia, jotka saavat jossakin vaiheessa ensi-iltansa suoraan kotiteattereissa. Ja sittenhän Sahan olisi aika kohdata Jason, Freddy ja Michael.

Teksti: Henrik Laine / Nöjesguiden

Ohjaus: Darren Lynn Bousman
Käsikirjoitus: Darren Lynn Bousman, Leigh Whannell
Pääosissa: Donnie Wahlberg, Dina Meyer, Frank G., John Fallon

Muropaketin uusimmat