Sin City

20.07.2005 00:00 | Muropaketin toimitus

Sin City on jumalainen elokuva. Se on myös ainakin hetken lopullinen vastaus kysymyksiin sarjakuvan ja elokuvan suhteesta sekä siitä mitä tietokonekäsitellyllä liikkuvalla kuvalla voi tehdä.

Rodriguezin omaperäinen visio toimii ja on ehdottoman uskollinen elokuvan lähdeteokselle. Uskollisuutta korostaa se, että Sin City -sarjakuvan luonut Frank Miller on kreditoitu elokuvan toiseksi ohjaajaksi. Kolmas kreditoitu ohjaaja Quentin Tarantino vastaa yhdestä pienestä episodista.

Frank Miller aloitti nousunsa yhdeksi Yhdysvaltain arvostetuimmista sarjakuvataitelijoista 80-luvulla pistämällä supersankareiden mielenmaiseman uusiksi. 90-luvulla hän aloitti jo useiden albumien mittaisen Sin City -sarjakuvaeepoksen, jossa hahmot – niin sanotut sankaritkin – ovat toinen toistaan pahempia. Oikeamielinen toiminta tarkoittaa toisen hoitelua ennen kuin hän ehtii hoidella sinut.

Rodrigurez on siirtänyt Millerin tarinan paperilta valkokankaalle sellaisenaan, jokaista kuvaa ja viivaa myöten. Sarjakuvaa lukeneet tunnistavat yksittäisiä kuvia mustavalkoiseksi konepestystä elokuvasta. Ne jotka elokuvan nähtyään avaavat Millerin alkuperäisteoksen kokevat varmasti vahvan deja vun. Silti elokuva on omilla jaloillaan seisova teos.

Tietokonekäsitelty kuvasto ja kitsaasti käytetyt värit toimivat tarinaa tukevana tehokeinona ja luovat tunnelmaa. Filmiä on muokattu väkevällä tyylitajulla eikä visuaalinen kikkailu nouse näyttelijöiden tai tarinan ohi. Siinä Sin City näyttääkin närhen munat sellaisille holtittomille tietsikkanäpräyksille kuin esimerkiksi Sky Captain And The World Of Tomorrow.

Sin Cityn mustavalkoisen lumetaustan eteen on nostettu hervoton tähtikaarti tekemään loistavaa työtä. Bruce Willis summaa elokuvauransa kahteen tiukkaan episodiin, Elijah Wood karistaa hobbitin viitan harteiltaan kannibaalisadistina ja Clive Owen perustelee omassa episodissaan nousunsa näyttelijöiden tähtikaartiin. Mutta yksi on ylitse muiden: nyrkkeilykehässä itsensä Beverly Hillsin Quasimodoksi hakannut Mickey Rourke tekee sellaisen roolityön, että tippa tulee linssiin. Rourke ei ole ehkä syntynyt näyttelemään Sin Cityn kultasydämistä raakalaista, Marvia, mutta eletty elämä on tehnyt hänestä oikean miehen kyseiseen rooliin.

Sin Cityä voisi kritisoida lievästi pitkästä kestosta ja toistosta, mutta antaa olla. Sin City on väkivaltainen, tinkimätön, seksistinen ja poliittisesti epäkorrekti elokuva, joka on ohjattu ja näytelty rakkaudella. Tällaista herkkua on harvemmin tarjolla.

Teksti: Henrik Laine / Nöjesguiden

Ohjaus: Robert Rodriguez ja Frank Miller & Quentin Tarantino
Pääosissa: Mickey Rourke, Jessica Alba, Benicio Del Toro, Elijah Wood, Clive Owen, Brittany Murphy, Bruce Willis.

Muropaketin uusimmat