The Raid 2: Berandal on hyvä osoitus siitä, miten elokuvien jatko-osat pitäisi tehdä

Ensi-ilta: 18.4.2014
Alkuperäisnimi: The Raid 2: Berandal
Ohjaajat: Gareth Evans
Käsikirjoittaja: Gareth Evans
Pääosissa: Iko Uwais, Julie Estelle & Yayan Ruhian
Pituus: 148 minuuttia
Ikäraja: K18
Idea: Turpaan vaan ja onnea
Arvostelija: Tatu Junni

Yks hakkaa, kaks hakkaa ja muuta sitten ei tarvitakaan! The Raidin jatko-osa on erinomainen jatko-osa, joka tarjoaa enemmän kuin katsoja osaa odottaa.

Gareth Evans osui vuonna 2011 napakymppiin elokuvallaan The Raid: Redemption. Indonesialainen väkivaltamyllytys nousi kuluvan vuosituhannen parhaiden toimintaelokuvien joukkoon keskittymällä olennaiseen eli upeisiin lähitaisteluihin sekä intensiiviseen tunnelmaan. Turhat tunteilut ja realismi jätettiin suosiolla narikkaan, kun poliisin erikoisjoukot etenivät rikollisjärjestön valtaamassa kerrostalossa varmalta vaikuttavaa kuolemaa uhmaten.

Night Visions -festivaaleilla Suomen kantaesityksensä saaneen The Raid 2: Berandalin tarina jatkuu lähes suoraan siitä, mihin ensimmäisessä elokuvassa jäätiin. Eloon jääneelle Ramalle (Iko Uwais) selviää, että hänen taistelunsa elämästä on vasta alkanut. Jakartan läpimätä virkavalta tai rikollisjärjestöt eivät aio jättää tunnollista poliisialokasta eloon, jos heille selviää mitä mies tietää.

Apuun astuu poliisien korruptiota tutkiva erikoisyksikkö, joka lupaa ottaa sekä Raman että hänen perheensä suojelukseensa. Sopimus ei ole kuitenkaan täysin ehdoton. Vastineeksi saamastaan avusta Raman pitää soluttautua kaupungin mahtavimman rikollispomon kusipääpojan lähipiiriin ja etsiä todisteita poliisien mädännäisyydestä. Koska vaihtoehtoja ei ole, Rama ottaa tehtävän vastaan – ja tästä The Raid 2: Berandal varsinaisesti vasta alkaa.

The Raid: Redemption oli makoisa välipala, mutta siihen verrattuna The Raid 2: Berandal on varsinainen kolmen ruokalajin illallinen. Kaikkea on enemmän kuin ennen. Yksinkertainen toimintakaava on vaihtunut monisyiseksi rikostrilleriksi, jossa alamaailman valtaapitävät ottavat mittaa toisistaan ja pojat kääntyvät isiänsä vastaan. Elokuvan loppuessa sankareita ei enää erota konnista, sillä kaikkien kädet ovat kainaloihin asti veressä.

Juonenkäänteet ovat melko kaavamaisia ja genren ystäville ilmiselviä, mutta The Raid 2 onnistuu silti ylittämään katsojan odotukset.

Vaikka The Raid 2: Berandal panostaa edeltäjäänsä enemmän tarinaan, toiminnan määrässä ei ole tingitty. Päinvastoin, taistelut ovat nyt entistä monipuolisempia. Tällä kertaa ei nahistella vain tornitalon huoneissa ja käytävillä, vaan vankilassa, metrossa, kaduilla, toimistossa, henkilöautossa, suurkeittiössä, ravintolasalissa, piraattipajassa… You name it! Verta, suolenpätkiä ja raakuuksia riittää, joten K18-leiman saanut Berandal ei todellakaan ole kaikkien elokuva.

Raman lisäksi The Raid 2: Berandalissa on mukana pari muutakin vanhaa tuttua, mutta enimmäkseen hahmogalleria on täysin uusi.

Valtaosa hahmoista on mukana vain saadakseen veitsen kurkkuunsa tai potkun nivusiinsa, mutta esimerkiksi nuorelta Bruce Campbellilta näyttävä Arifin Putra rakentaa vallanhimoisesta pikkunilkki Ucokista sangen toimivan hahmon. Mainio Hammer Girl (Julie Estelle) ja hänen viittomakieltä käyttävä veljensä Baseball Bat Man (Very Tri Yulisman) ovat mielenkiintoinen parivaljakko, joka saa elokuvassa kuitenkin vain rajatusti tilaa.

Toimintaelokuvaksi The Raid 2: Berandal on huomattavan pitkä; se kestää lähes 2,5 tuntia. Tiivistämisen varaa olisi kieltämättä ollut. Tästä huolimatta kyseessä on erinomainen jatko-osa The Raid: Redemptionille. Gareth Evans ei ole tyytynyt toistamaan ensimmäisen elokuvan kaavaa, vaan laajentaa sitä onnistuneesti.