Asetek Waterchill

Tanskalainen Asetek on tunnettu Vapochill-jäähdytysratkaisuista, jotka perustuvat jääkaapeista ja pakastimista tuttuun kompressoriin eli tutummin kompuraan. Nyt Asetek on laajentamassa tuotevalikoimaansa vesijäähdytyksen puolelle ja pitkän tutkimustyön ja testien jälkeen valmistui Waterchill.

Waterchill on kokonainen vesijäähdytysratkaisu, joka sopii AMD Athlon XP-, Athlon 64- ja Intel Pentium 4 -prosessoreille. Erikseen Waterchilliin on vielä mahdollista ostaa jäähdytysblokki näytönohjaimelle sekä emolevyn piirisarjalle.

Waterchillin pakkaus sisältää:

• WaterChill-blokki prosessorille
• Musta WaterChill jäähdytin
• 120mm hiljainen Sunon tuuletin
• 700 l/h Hydor-pumppu letkujen pikakiinnitteillä
• WaterChill Control Unit, jossa SafeStartTM, NoiseControlTM ja LED liitäntä
• WaterChill Plexitankki
• WaterChill letkut
• KAIKKI tarpeellinen kiinnitykseen valmiiksi mukana
• Anti Algae Fluid eli levänestoaine – 25ml pullo
• Lämpötahna – 2ml tuubi

Waterchill-blokki

Suunnitteluvaiheessa Asetekille oli tärkeää, että blokki ja liittimet voidaan kiinnittää helposti ilman erillisiä työkaluja. Myös yhteensopivuus eri prosessorityypeille oli tärkeä yksityiskohta. Blokkien suunnittelu toteutetaan CAD-ohjelmalla ja tämän jälkeen blokit valmistetaan CNC-koneilla.

Suunnittelutyön tuloksena syntyi kaksi erilaista perustaa, joista toisessa oli koko kuparisen pohjan kiertävä kanava ja toisessa pelkästään puolikuun muotoinen väliseinä.

Seuraavaksi oli vuorossa käytännöntestit, joissa testattiin kuinka hyvin blokki pystyy jäähdyttämään prosessoria, kuinka tasaisesti lämpö leviää blokin alalle sekä kuinka hyvä virtausnopeus saavutetaan. Testeissä puolikuun muotoinen väliseinä osottautui kaikin puolin parhaaksi. Yllä lämpökameran kuva, kuinka blokki lämpenee, kun kokoonpanon virrat kytketään päälle.

Waterchill-blokin pohjaosa on siis työstetty kuparista ja kansi akryylista. Kannesta löytyy yhteensä kuusi reikää, jotka ovat tarkoitettu kiinnitystä varten. Blokin kiinnittämiseen vaaditaan prosessorikannan ympäriltä löytyvät reiät sekä tietenkin tarpeeksi tilaa.

Blokin pohja on työstetty ja hiottu todella tasaiseksi. Jäähdytyssiileistä tuttuja uurteita tai epätasaisuuksia ei ole. Asetekin mukaan pohjan karkeus on vain 0,16 µm. Blokin pohjassa on ura Socket A -kantaa varten, joten asennuksen yhteydessä kannattaa varmistaa, että blokki tulee oikein päin.

Letkuliittimet ovat pneumatiikasta tuttuja pikaliittimiä, jotka lukittautuvat tiukasti kun letku työnnetään sisään. Liitoksen purkaminen onnistuu helposti painamalla sinistä rengas sormilla sisäänpäin ja vetämällä letku ulos. Blokissa on kaksi 10 mm:n letkulähtöä.

Hydor L20 -pumppu ja vesisäiliö

Pumpun valinnassa tärkeimpiä seikkoja olivat hiljaisuus, ”Push on” -liittimet, vesisäiliö pumpun yhteydessä sekä yksinkertainen virtaliitin. Asetek oli testannut useamman valmistajan pumppuja, mutta loppusuoralle selvisivät ainoastaan Eheimin ja Hydorin valmistamat mallit. Suorituskyvyssä ei näiden kahden välillä ollut eroa, joten Asetek valitsi Hydorin L20 -pumpun pienemmän koon, hiljaisemman käyntiäänen sekä halvemman hinnan takia.

Pumppu on todellakin melko pieni ja sen yhteydessä on pieni vesisäiliö. Viritelmä vaikutti aluksi hieman lelulta, mutta testien edistyessä oli todettava, että Hydor L20 hoitaa hommansa. Pumpun pohjasta löytyy imukupit, joilla se kiinnitetään kotelon pohjaan. Pumppu on aina asetettava pystyyn eikä sitä voi kääntää kyljelleen.

Pumpussa on myös pikaliittimet joihin letkun kiinnittäminen ja irroittaminen onnistuu helposti. Pumpun päällä on 12 mm:n liitin, joka menee jäähdyttimelle ja vesisäiliön pohjassa on 10mm:n liitin, joka menee Waterchill-blokille.

Jäähdytin

Jäähdyttimistä Asetekilla on reilusti kokemusta jo Vapochillin tuotekehittelyn ajoilta, sillä kompurajärjestelmässä käytetään myös jäähdytintä. Asetekin mukaan kupariputkesta ja alumiinisista rivoista valmistettu jäähdytin on kohtalaisen tehokas ja samalla edullinen ratkaisu. Vapochillin jäähdyttimessä käytetään halkaisijaltaan 7 mm:n putkea, mutta se on liian ohut vesijäähdytykseen.

Waterchillin jäähdyttimessä käytetään 9 mm:n kupariputkea ja Asetekin omissa testeissä se oli aivan yhtä tehokas kuin suosittu Black Ice Pro -jäähdytin.

Jäähdytin on varustettu Sunonin 120 mm:n tuulettimella, joka voidaan Waterchillin ohjausyksiköstä asettaa toimimaan 12 tai 7 voltin jännitteellä. 12 voltin jännitteellä tuuletin pyörii 2300 kierrosta minuutissa ja siirtää 83 CFM ilmaa äänentason ollessa 34 desibeliä.

Waterchillin ohjausyksikkö

Waterchillin mukana tulee ohjausyksikkö, jonka avulla jäähdytysjärjestelmän pumppu ja jäähdyttimen tuuletin käynnistyy samalla, kun kokoonpanoon kytketään virrat.

Ohjainyksikkö on pieni musta laatikko, josta lähtee johto pumpulle. Se vaatii korppuaseman virtaliittimen sekä erillisen virtaliittimen suoraan powerilta toimiakseen.

Ohjausyksikön päästä pilkistää piirilevyn pää ja muutama liitin. Vasemmalla on liitin lauduttimen tuulettimelle ja sen vieressä on liitin LEDille. Oikealla on ohjausyksikön virtaliitin ja sen vierestä löytyy jumpperi, jolla tuuletin voidaan asettaa pyörimään 7 tai 12 voltin jännitteellä.

Virtalähteeseen liitetään haaroitin, jonka avulla pumppu lähtee pyörimään samalla, kun tietokoneeseen kytketään virrat päälle.

Letkut

Omasta mielestäni epämiellyttävin yksityiskohta Waterchillissä ovat siinä käytetyt pneumatiikkaletkut. Ne ovat todella jäykät ja epämiellyttävät käsitellä. Hyvinä puolina voidaan mainita helppo ja luotettava kiinnitys sekä todella kestävä materiaali. Asetek mainitsee asiasta myös itse ja tunnustaa, että yleensä letkulta ei voi saada kaikkia haluttuja ominaisuuksia.

Waterchillin mukana tulee kaksi metriä Festonin valmistamaa pneumatiikkaan tarkoitettua letkua, joka kestää 10 barin paineen. Toinen letku on halkaisijaltaan 12mm ja toinen 10 mm. Kannattaa ensin miettiä todella huolella Waterchillin osien sijainti ja sitten vasta leikata letkut sopivan mittaisiksi.

Asennusvaiheessa en aluksi huomannut, etteivät letkut olleetkaan halkaisijaltaan samankokoiset, joten letkua tuli pätkittyä vähän huolimattomasti ja edessä oli reissu Teollisuus-Etolaan. Kuvissa näkyvä valkoinen letku ei ole toimitettu Waterchillin mukana.

Waterchillin asentaminen

Waterchillin asentaminen on kokonaisuudeessaan melko yksinkertainen toimenpide. Muropaketin testipenkkiin ei valitettavasti lyhyellä varotusajalla ja pääsiäisen kynnyksellä saatu hommattua koteloa, joten Waterchill asennettiin toimimaan yksinkertaisesti pöydälle.

Haastavin vaihe asennuksessa on jäähdyttimen asentaminen koteloon. Se voidaan asentaa kotelon sisä- tai ulkopuolelle mieluiten niin, että ympärillä oleva ilma on mahdollisimman viileää. Jäähdytin asennetaan neljällä ruuvilla, joita varten koteloon täytyy porata reiät.

Pumppu kiinnitetään sopivaan kohtaan kotelon pohjaan imukuppien avulla.

Seuraavaksi vuorossa on Waterchill-blokin kiinnittäminen prosessorille. Toimenpidettä varten emolevy on irroitettava kotelosta. Prosessorin ympäriltä löytyvien reikien läpi viedään mukana toimitettavat ruuvit. Ala- ja yläpuolelle on syytä asettaa muoviset prikat, ettei emolevyllä synny oikosulkua.

Tämän jälkeen ruuveihin ruuvataan pystyyn tapit ja niihin pujotetaan kierrejouset. Tässä vaiheessa prosessorin ytimelle levitetään jämpöäjohtavaa tahnaa. Waterchill-blokki pujotetaan oikeista rei’istä prosessorin päälle ja blokin päälle asetetaan toiset kierrejouset.

Lopuksi ”kerrossämpylä” kiristetään sormin kierrettävillä ruuveilla. Asennuksessa on syytä olla todella huolellinen alusta loppuun asti ja tarkastaa, että mikään välivaihe ei pääse unohtumaan. Henkilökohtaisesti asensin blokin useamman kerran ja eroa prosessorin lämpötilassa huolimattoman ja huolellisen asennuksen jälkeen oli useita asteita.

Kun blokki on asennettu prosessorille, lopputuloksen pitäisi näyttää suurinpiirtein samalta kuin yllä olevissa kuvissa.

Waterchill-blokin yhteensopivuus Pentium 4- ja Athlon 64 -prosessoreiden kanssa tuottaa valitettavasti muutamilla Socket A -emolevyillä ongelmia. Esimerkiksi Epox 8RDA+ -emolevylle Waterchill-blokki ei sovi lainkaan sillä Socket A:n läheisyydessä olevat kondensaattorit ovat kriittisesti tiellä. Myös testissä käytetyn Chaintech 7NJS Zenith -emolevyn kondensaattorit olivat melko lähellä blokkia.

Letkut kiinnitetään pikakiinnikkeisiin, kuten artikkelissa ollaan jo useampaan otteeseen todettu. Liittäminen on todella yksinkertaista ja letku täytyy vain painaa huolella pohjaan asti. Letkun pään on syytä olla leikattu suoraan eikä vinoon.

Letkut irroitetaan painamalla sinistä rengasta ja vetämällä letkua pois päin kiinnikkeestä.

Jäähdyttimessä ei ole pikakiinnikkeitä vaan letkut pujotetaan letkulähtöihin ja kiristetään mukana tulevilla kiristimillä.

Waterchill kasattuna ja toiminnassa. Valkoinen letku ei tule paketin mukana, vaan se on ostettu jälkeenpäin Teollisuus-Etolasta. Ikkunasta paistava aurinko tekee siitä varsin mielenkiintoisen näköisen.

Kun blokki irroitetaan käytön jälkeen prosessorin päältä, nähdää kuinka hyvin se on ollut yhteydessä ytimeen. Kiinnityksen kanssa on syytä olla todella huolellinen sillä blokki voi helposti jäädä hieman liian löysälle tai se voi painaa liikaa toiselle puolelle.

Testit

Käytännön testeissä katsotaan kuinka hyvin Waterchill saa Athlon XP 2600+ -prosessorin lämmöntuoton pysymään kurissa vakiokellotaajuudella ja ylikellotettuna. Vertailun vuoksi samat rasitustestit ajettiin Swiftechin MCX462+ -coolerilla, joka varustettiin Papstin hiljaisella 80 mm:n tuulettimella.

• AMD Athlon XP 2600+ (166 MHz FSB)
• Chaintech 7NJS Zenith (nForce2)
• 2 x GeIL PC3500 256MB (CAS 2-5-2-2)
• Asus GeForce 4 Ti4600
• Detonator 43.45
• IBM Deskstar 10,2GB
• Fortron 350 W
• Windows XP

Prosessoria kuormitettiin SuperPi-ohjelman 32 megan testillä.

Waterchillin kanssa kokoonpanon käynnistyttyä emolevyn Digidoc-ohjelma ilmoitti prosessorin lämpötilaksi 46°C. Puolen tunnin rasituksen jälkeen prosessorin lämpötila oli noussut yhdellä asteella.

Ilmajäähdytyksellä prosessorin lämpötila nousi neljä astetta puolessa tunnissa.

Athlon XP 2600+ asetettiin toimimaan 2375 MHz:n kellotaajuudella ja prosessorin käyttöjännitettä syötettiin 1,85 volttia. Waterchillin kanssa prosessorin lämpötila oli 49°C heti Windowsin työpöydälle saavuttaessa ja rasituksessa se nousi viisi astetta.

Ilmajäähdytyksellä prosessorin lämpötila oli 61°C, kun kokoonpano oli ollut hetken työpöydällä ja rasituksessa prosessorin lämpötila nousi 64 asteeseen.

Loppusanat

Waterchill-jäähdytys saapui Muropaketin testipenkkiin viikko sitten, joten pääsiäinen sattui pahasti keskelle testejä. Ehdimme kuitenkin tutustumaan tuotteeseen hyvin ja testitkin saatiin ajettua.

Valitettavasti emme tähän artikkeliin ehtineet testaamaan vertailukohdaksi toisen valmistajan vesijäähdytystä, mutta piakkoin on luvassa katsaus Jimm’s PC-Storen ja Swiftechin vesijäähdytyspaketteihin sekä tietenkin lämpötilavertailu kaikkien kesken. Jossain vaiheessa asennellaan vesijäähdytys koteloon ja tutustutaan samalla kotelon vaimentamiseen, mutta näistä lisää myöhemmin.

Waterchill osottautui ihan toimivaksi ratkaisuksi, vaikka muutamia miinuspuoliakin testien aikana havaittiin. Todella jäykät letkut ja hieman epävarma blokin kiinnitys prosessorille jäivät miinuksista päällimmäisinä mieleen. Myös blokin hieman kookas akryylikansi voi tuottaa joissain emolevyissä ongelmia, kuten aikaisemmin artikkelissa havaittiin.

Positiivisina puolina mainittakoon yksinkertaiset letkuliittimet ja yhteensopivuus eri prosessoreille.

Asetekin Waterchill- ja Vapochill-tuotteita Suomessa edustaa Coolputer, joka tarjoaa täydellistä Waterchill-pakettia huhtikuun loppuun asti hintaan 199 euroa.

Asetekin kotisivut

Coolputer, WaterChill CPU cooling kit 199 euroa

>> Takaisin pääsivulle

23. huhtikuuta 2003 – Sampsa Kurri (sampsa.kurri@https://muropaketti.com)