Kamera, suorituskyky ja akkukesto

05.04.2022 20:00 Kai Taipale

Kamera, suorituskyky ja akkukesto

Samsung Galaxy S22 Ultran takakamera koostuu neljästä kamerayksiköstä. Pääkamerassa käytetään nyt huimat 108 megapikseliä tallentavaa kuvakennoa. Kameraa osaa myös käyttää pikselinyhdistämistekniikkaa, jolloin yhdeksän pikseliä toimii yhtenä. Tuolloin kuvan koko on 12 megapikseliä. Kenno on kooltaan 1/1,33 tuumaa. Pääkameran aukkoarvoksi ilmoitetaan f1.8 ja siinä on käytössä myös optinen kuvanvakautus sekä vaihetarkennus.

Ultralaajakulmassa käytetään 12 megapikselin kennoa, jonka koko on 1/2,55 tuumaa. Tämän kameran aukkoarvo on f2.2 ja sen kuvakulma yltää 120 asteeseen.

Telekamerassa käytetään kahta kymmenen megapikselin yksikköä, joista toinen 3x-zoomaukseen ja toinen 10x zoomiin. Aukkoarvon näiden kohdalla ovat samassa järjestyksessä f2.4 ja f4.9. Kennon koko on kummassakin kamerayksikössä 1/3,52 tuumaa.

Samsungin kamerasovellus on riittävän yksinkertainen käytössä, ja kuvaustiloja voi valita pikavalintoihin omien tarpeiden mukaisesti. Pääkameran täysi 108 megapikselin kuvaustilakin on suoraan valittavissa. Edistyneempi kuvaaja lataa vielä Samsungin sovelluskaupasta Expert Raw -sovelluksen, jonka avulla kameralla voi tallentaa 16-bittisiä RAW-kuvatiedostoja käsiteltäväksi esimerkiksi Adobe Lightroom -sovelluksella.

Kamera on kokonaisuutena erittäin toimiva. Erityisesti käytössä miellyttää kiitettävä valikoima eri polttovälejä, vielä niin että tarjonta on suurimmalla osalle käyttäjistä kattava ja järkevästi valittu.

Parhaimmillaan Galaxy S22 Ultran kamera on, kun valoa riittää. Tällöin kuvan ovat erittäin näyttäviä, joskin melkoisen terävöitettyjä. Kuvissa miellyttää väritoisto, joka tuntuu luontevalta, eikä tarkkuudessakaan ole todellakaan valittamista. Myös valotus osuu useimmiten nätisti kohdalleen. Dynamiikka ei kuitenkaan haastavimmissa oloissa aina oikein riitä. Valkotasapainossa heittelyä esiintyy vähemmän.

Hyvässä valossa ehkä suurin kiusa oli kuitenkin se, että aika ajoin kuvia joutuu ottamaan uudelleen. Tämä johtui siitä, että tarkennus ei tuntunut aina osuvan täysin kohdalleen. Välillä tarkennus pumppasi useampaankin kertaan, mutta useimmiten jo toinen yritys osui ensimmäistä paremmin kohdalleen.

Ultralaajakulma tuntuu hyvin samankaltaiselta kuin edeltäjämallissa, mutta hoitaa silti hommansa tyylikkäästi, vaikka laatu ei pääkameran tasolle yllä. Erilaisia vääristymiä ilmenee selvemmin. Telekamerat toimivat hyvässä valossa vähintään kohtuullisesti. Sekä 3x- että 10x -kuvat ovat käyttökelpoisia, ja hyvässä valossa voi kokeilla jopa 30x-hybridizoomia.

Puhelinta mainostetaan sen yökuvausominaisuuksilla. Kamera osaa selvästi automaattitilassakin käyttää pimeäkuvaustilaa, mutta parhaaseen lopputulokseen pimeämmässä pääsee silti käyttämällä yökuvaustilaa. Sen myötä kuvat onnistuvat helposti, mutta aivan kohinatonta jälkeä ei synny. Automaattitila selviytyy silti sen verran hyvin, ettei läheskään aina ole pakko vaihtaa kuvaustilaa. Tämä jos mikä on käytön helppoutta.

Vähemmän yllättäen parasta pimeäjälkeä syntyy pääkameralla, mutta myös ultralaajakulma toimii aika mainiosti. Jopa telekameroilla pystyy saamaan ainakin muistoiksi soveltuvaa jälkeä, vaikka laatu kahdesta muusta jääkin merkittävästi. Hämärässä kuvaaminen on Galaxy S22 Ultran kanssa kiitettävän helppoa, ja jälki edustaa puutteistaan huolimatta kamerapuhelimien parempaa päätä.

Pienehköön näyttöreikään sijoitetussa etukamerassa käytetään nyt 40 megapikselin kennoa. Tämän kameran aukkoarvo on f2.2 ja kuvakulma on 80 astetta.

Videotallennuksesta on mukana kaikki valmistajan hienoudet aina 8K-tarkkuuteen ja HDR10+ -Kuvaukseen asti. Suurin osa käyttäjistä tyytynee kuitenkin 4K-tarkkuuteen, jota voi kuvata 60 kuvan sekuntivauhdilla. Videokuvauksessa jatkuu sama toimiva linja kuin valokuvauksessa. Hämäräkuvauksessa on tapahtunut edistystä edeltäjiin.

Samsung Galaxy S22 -mallistossa käytetään joko Exynos 2200- tai Snapdragon 8 Gen 1 -järjestelmäpiiriä. Euroopassa valinta on kohdistunut Samsungin omaan Exynos 2200 -piiriin, joka on valmistettu neljän nanometrin valmistusprosessilla, ja se perustuu kahdeksaan Arm V9 -ytimeen. Käytettävissä on yksi suorituskykyyn tähtäävä Cortex X2 -ydin (2,8 GHz), kolme Cortex-A710 -ydintä (2,5 GHz) ja vielä neljä virtapihiä Cortex-A510 -ydintä (1,8 GHz). Grafiikkasuorittimena on Xclipse 920, joka perustuu AMD:n RDNA 2 -arkkitehtuuriin.

Testiyksilössä muistia on kahdeksan gigatavua. Tämä on yksi puhelimen vähemmän ilahduttavista asioista. Käyttömuistin alimman määrän pudottaminen kahdeksaan gigatavuun tuntuu erikoiselta ratkaisulta laitteessa, jolla on pitkä ohjelmistotuki ja hintaakin rutkasti.

Tällä hetkellä muistin määrä riittää kyllä hyvin, mutta 2-3 vuoden kuluttua tilanne voi olla jo heikompi. Ehkä tällä halutaankin vain ohjata kysyntää kalliimpiin versioihin, mitä toki jo tallennustilan puolestakin on syytä suositella.

Käyttömuistin rajallisuudesta huolimatta suorituskyky riittää lähes mihin tahansa, eikä käytännössä vastaan tullut tilannetta, jossa käyttö olisi jollain tapaa tökkinyt. Jäähdytyskin on toteutettu kohtuullisen onnistuneesti, sillä vain aivan rankimmassa testiajossa puhelimen sai selvästi lämpimäksi – todella kuuma se ei ollut missään vaiheessa, mutta keväiset olosuhteet olivat huomattavasti viileämmät kuin mitä kesähelteellä tilanne olisi.

Suorituskyvyn verrokeiksi otettiin tällä erää Samsungilta edeltäjämälli eli Galaxy S21 Ultra, mutta myös Snapdragon 888 -alustaiset OnePlus 9 Pro, Xiaomi 11T sekä vielä uusinta Snapdragon 8 Gen 1 -sukupolvea käyttävä Motorola Edge 30 Pro.

Graafista ja pelisuorituskykyä mitattiin Antutu-, GFX-bench- ja 3DMark -testeillä. Nämä kaikki kertovat samaa kieltä siitä, että Snapdragon 8 Gen 1 -alustainen Motorola oli kaikissa testiosioissa selvästi kärjessä. Lähes yhtä selvästi Galax S22 Ultra oli kakkonen 3DMarkin Wild Life- että Antutu-testeissä. Muut verrokkipuhelimet jäävät kärkikaksikosta selvästi. Uudemman Samsungin tilanne oli GFXBenchissä jo selvästi tiukempi, mutta siinäkin Motorola edustaa parasta tasoa.

Geekbench- ja PCMark-testeissä Galaxy S22 Ultra ei menestynyt aivan odotetusti. Erityisesti yleiskäyttöä simuloivan PCMarkin kohdalla tulos jäi jopa viime vuotisista Xiaomi- ja OnePlus-malleista. Motorola oli tässäkin selkeä ykkönen. Galaxy S21 Ultrasta ei vertailukelpoista PCMark-tulosta ole. Geekbenchissä tilanne oli tutumpi, ja Galaxy S22 Ultra vei jälleen kakkospaikan Motorolan jälkeen yhtä ydintä rasitettaessa, mutta useamman ytimen kohdalla myös OnePlus kiri edelle, eikä eroa viimevuotiseen Galaxy S21 Ultraankaan syntynyt mitenkään merkittävästi.

Puhelimen akku on kapasiteetiltaan 5000 milliampeerituntia. Testin perusteella sen riittävyys on täysin käyttökelpoinen. Käytännössä akku riittää rankemmassakin käytössä yhden päivän, mutta kahden päivän käyttö ilman välilatausta tuntui aikamoiselta haasteelta.

Pikalataus yltää nyt 45 wattiin ja langaton lataus onnistuu 15 watin teholla. Myös käänteinen langaton lataus on käytettävissä. Jo tutuksi tulleeseen tapaan, ei puhelimen myyntipakkauksessa ole mukana latauslaitetta. Käytettävissä on myös käänteinen langaton lataus.

Myyntipakkauksessa ei latauslaitetta ole. Kokeilimme latausaikaa sekä 25 watin että 45 watin tehoon yltävillä latauslaitteilla. Hitaammalla akun täyttyminen kesti tyhjästä puolilleen 31 minuuttia. Lataus hidastuu loppua kohden, joten akku oli täynnä tunnissa ja 18 minuutissa. Kun käyttöön otettiin tehokkaampi latauslaite, puolilleen akku täyttyi jo 24 minuutissa, aivan täynnä akku oli kuitenkin vasta tunnin ja kymmenen minuutin jälkeen eli lähes yhtä hitaasti kuin tehottomammalla laturilla. Lataus on aiemmista Samsungin malleista tehostunut, muttei ei edelleenkään yllä lähellekään Android-huippumallien nopeimpien joukkoon.

Geekbench-akkutestin perusteella Samsung Galaxy S22 Ultra pärjää mainiosti, sillä se onnistui kirimään ykköseksi, joskin marginaallisella erolla ennen Xiaomi 11T Pro’ta. Myös vanhempi Samsung ja Motorola olivat tuloksissa hyvin samoilla paikkeilla. Vain viimevuotinen OnePlus jää akkutestissä selvästi jälkeen.

Sisältö

  1. Johdanto
  2. Olemus, ominaisuudet ja käyttöliittymä
  3. Kamera, suorituskyky ja akkukesto
  4. Yhteenveto