Uusimmat

Nokia MeeGon tarinan jälkeen (osa 2)

03.01.2013 13:17 Sampsa Kurri

Dear international readers!

The English translation of the article can be found here and was made by Aleksi Vänttinen.

 

Julkaisimme TaskuMurossa vuoden 2012 lokakuussa laajan tarinan Nokian älypuhelimiin kehittämästä ja lopulta hylkäämästä Linux-pohjaisesta MeeGo-käyttöjärjestelmästä. Haastattelimme tarinaan kymmeniä projektin parissa työskennelleitä Nokian entisiä ja nykyisiä työntekijöitä. Tarina nousi hetkessä Muropaketin lähes 14-vuotisen historian luetuimmaksi jutuksi ja artikkelin suomenkielisiä sivuja on tähän päivään mennessä luettu yhteensä yli 270 000 kertaa ja englanninkielistä artikkelia (1 sivu) noin 90 000 kertaa. Teknologiasivustot uutisoivat Nokia MeeGon tarinasta laajasti maailmalla (Engadget, The Wall Street Journal, CNET, The Register, Slashdot).

Alkuperäisen tarinan julkaisun jälkeen allekirjoittanut vastaanotti sähköpostilla kymmeniä palautteita aiheesta kiinnostuneilta ja MeeGon parissa työskennelleiltä henkilöiltä. Useimmat yksinkertaisesti kiittivät artikkelista, mutta monet jakoivat myös oman MeeGoon liittyvän tarinansa menneisyydestään tai halusivat tarkentaa alkuperäisen artikkelin yksittäisiä tietoja.

Olen kerännyt tähän lyhyeen yhteenvetoon palautteen joukosta poimittuja tarinoita, jotka tuovat mielestäni lisäarvoa alkuperäiseen artikkeliin. Tässäkin yhteenvedossa on pyritty keskittymään palautteen lähettäjien antamiin tietoihin ja lausuntoihin sekä välttämään kirjoittajan omia mielipiteitä ja tulkintoja. Olemme parhaamme mukaan varmistaneet ja verranneet eri lähteiltä saatuja tietoja keskenään sekä yhdistäneet niitä vuosien varrella nettiin vuotaneisiin tietoihin. Lukijan on syytä ymmärtää, että haastateltavat työskentelivät työympäristössä ja projekteissa, jotka usean vuoden kehitystyön jälkeen hylättiin.

MeeGo-aiheista palautetta alkuperäisestä artikkelista ja tästä yhteenvedosta voi edelleen lähettää sähköpostilla osoitteeseen sampsa.kurri [a] https://muropaketti.com.

 

Searay oli N9 Verizonille – vaihtui Lumia 800:ksi

Nokian ainoa kuluttajamarkkinoille julkaisema N9-puhelin ei tue CDMA-verkkotekniikkaa, jota käyttävät Yhdysvalloissa Verizon- ja Sprint-operaattorit. Intelin kehittäessä omaa mobiilipiiriään ja hahmotellessaan tukea CDMA- ja LTE-verkkotekniikoille, Qualcomm oli kiinnostunut yhteistyöstä Nokian kanssa. Nokialle sopi erinomaisesti yhteistyö mahdollisimman monen piirivalmistajan kanssa (Texas Instruments, ST-Ericsson ja Qualcomm), jotta se pystyi neuvottelemaan suurilla ostomäärillään alennusta hinnoista.

Yhteinen projekti löydettiin, kun N9:stä alettiin kehittää Yhdysvaltojen markkinoille Verizon-operaattorille CDMA-yhteensopivaa versiota (RM-716). Searay-koodinimellisen N9-variantin sisuksissa oli Qualcommin Snapdragon-järjestelmäpiiri (sisältää CDMA-tuen), jolle oltiin jo toteuttamassa HW-adaptaatiota eli ohjelmiston alinta kerrosta, joka yhdistää käyttöjärjestelmän piirisarjaan. Suunnitelmiin tuli kuitenkin täydellinen muutos helmikuussa 2011.

Nokian ilmoitettua uudesta strategiastaan siirtyä älypuhelimissaan Microsoftin Windows Phone -käyttöjärjestelmään, myös Yhdysvaltojen markkinoille suunnatun Searay-koodinimellisen N9-puhelimen suunnitelmat muuttuivat. Windows Phone -alusta tukee samaa Qualcommin Snapdragon-alustaa ja järjestelmäpiiriä, jolle Verizonin N9-puhelinta oltiin kehittämässä, joten projekti muuttui kevään aikana lennosta Nokian ensimmäiseksi Windows Phone -puhelimeksi (Lumia 800).

Tästä syystä toimitusjohtaja Stephen Elop pystyi esittelemään nettiin vuotaneella videolla yrityksen työntekijöille kesäkuussa 2011 vain pari päivää N9:n lanseerauksen jälkeen muotoilultaan identtistä Windows Phone -puhelinta toiminnassa (Technet.hu: Nokian vuotanut esittelyvideo).

 

Intel-alustan suurin ongelma virrankulutus

LG GW990, kuva Engadget

Nokian ja Intelin MeeGo-yhteistyöstä tai Ilmatar-alustaan perustuneesta Soiro-koodinimellisestä laitteesta emme valitettavasti ole alkuperäisen artikkelin julkaisun jälkeen kuulleet juuri lisää. Sen verran tarkennusta kehitysvaikeuksiin on saatu, että yksi Intel-alustan suurimmista haasteista oli erittäin korkea virrankulutus. Reaaliaikaisia graafisia kehitystyökaluja on toisaalta jopa kehuttu.

Lähimmäksi x86-arkkitehtuuriin perustuvan Intel-MeeGo-puhelimen julkaisua pääsi lopulta LG, joka esitteli jo vuoden 2010 tammikuussa CES-tapahtumassa GW990-puhelimen prototyyppiä. GW990 oli varustettu Intelin 45 nm:n Moorestown-järjestelmäpiirillä, 512 megatavun keskusmuistilla, 4,8-tuumaisella 1024×480 pikselin tarkkuutta tukevalla näytöllä ja Intelin ennen MeeGoa kehittämällä Moblin 2.1 -käyttöjärjestelmällä. LG aikoi päivittää puhelimeen MeeGo-käyttöjärjestelmän, mutta lopulta hylkäsi puhelimen pelkkänä konseptina myöhemmin keväällä 2010.

 

Suunnitelmissa useita taulutietokoneita ainakin paperilla

Käsittelimme alkuperäisessä artikkelissa ST-Ericssonin NovaThor U8500 -alustaan perustunutta Senna-koodinimellistä ja muotoilultaan isoa N9:ää muistuttavaa MeeGo-taulutietokonetta. Sitä ehdittiin kehittää pisimmälle ja esitellä uudelle toimitusjohtajalle ennen MeeGon hylkäämistä.

Nokialla oli hyvin varhaisessa suunnitteluvaiheessa lisäksi kaksi muutakin taulutietokonetta tai ainakin konseptia paperilla, mutta tekniset yksityiskohdat näistä laitteista ovat valitettavan rajalliset. Toinen oli hyvin pitkälle Sennan kaltainen, mutta kolmannen laitteen konsepti oli teknisesti hyvin mielenkiintoinen.

Konseptin koodinimi oli Cerberus ja se rakentui kolmesta osasta. Laite oli mahdollista taitella kartan tavoin kasaan, jolloin laite oli normaalin mobiililaitteen kokoinen ja päällipuolelle jäi näyttö perustoiminnoille. Avattuna laite mahdollisti esimerkiksi karttojen selaamisen, kirjojen lukemisen ja pelien pelaamisen. Vaikka ideaa pidettiin mielenkiintoisena ja sille mietittiin sovellussisältöä, laitteelle ei lopulta uskottu löytyvän kiinnostusta sovelluskehityksen näkökulmasta.

Qualcomm on patentoinut kuvausta vastaavan laitteen vuonna 2009 (Multi-fold mobile device with configurable interface), jonka havainnointikuvissa näkyy kolmesta näyttöosasta rakentuva taiteltava laite. Nokia ja Qualcomm tekivät patentin aikoihin yhteistyötä Yhdysvaltojen markkinoille suunnatun N9-mallin parissa.

Taulutietokoneita ei kuulemma pidetty erityisen tärkeinä Nokian MeeGo-kehityksessä puhelimien rinnalla. Senna oli lopulta ainoa jäljelle jäänyt suunnitelma, joka eteni prototyyppiasteelle, kun kaksi muuta suunnitelmaa hylättiin varhaisessa vaiheessa.

 

Sähköistä mustetta käyttävät E Ink -laitteet suunnittelupöydällä

Kuvassa Amazon Kindle -lukulaite

Useamman palautetta lähettäneen henkilön mukaan Nokialla suunniteltiin vuoden 2010 lopulla lyhyen aikaa E Ink -tekniikkaa eli sähköistä mustetta hyödyntävää laitetta. Erään projektissa työskennelleen mukaan ainakin yksi malli olisi ollut varustettu kahdella näytöllä, joista toinen oli tavallinen LCD-näyttö ja toinen E Ink -näyttö, joka kykeni 15 FPS:n ruudunpäivitysnopeuteen. Nokian E Ink -projektit haudattiin kuitenkin lopulta nopealla aikataululla.

 

LG halusi, Samsung mietti, operaattorit tyrmäsivät

Nokian vuonna 2011 tekemät päätökset MeeGo-käyttöjärjestelmän kohtalosta tehtiin lopulta todella pienellä johtotason porukalla. Matkapuhelinvalmistajista LG oli alusta alkaen kiinnostunut MeeGo-käyttöjärjestelmästä. Kun Nokialla mietittiin MeeGon jatkoa, LG:tä pidettiin liian pienenä tekijänä älypuhelinmarkkinoilla, jotta sen kiinnostuksella olisi ollut vaikutusta päätökseen.

Myös Samsung kartoitti jollain tasolla mahdollisuuksiaan lähteä mukaan MeeGo-kelkkaan Nokian rinnalle. Samsung oli mukana LiMo-käyttöjärjestelmän (Linux Mobile) kehityksessä (nykyisin Tizen), josta luopumista MeeGoon siirtyminen olisi tarkoittanut. Erään neuvotteluihin osallistuneen Nokian entisen työntekijän mukaan Samsungille ei lopulta edes annettu mahdollisuutta lopulliseen vastaukseen, kun Nokialla tehtiin jo päätös siirtyä Windows Phone -käyttöjärjestelmään.

Vaikka laitevalmistajia olisi lopulta saatu pari mukaan MeeGo-kelkkaan, suurimmat vastustajat olivat useiden mielestä matkapuhelinoperaattorit. Käsittelimme alkuperäisessä artikkelissa MeeGon heikkouksia esimerkiksi LTE-tuen suhteen sekä haasteista uuden ekosysteemin rakentamisesta Applen ja Googlen rinnalle.

 

Täydellinen kaaos ekosysteemin ja sovelluskehittäjien ympärillä

Sekavat tapahtumat MeeGo-käyttöjärjestelmän ja käyttöliittymän ympärillä aiheuttivat päänvaivaa myös Nokian Ovi Store -sovelluskaupan sisällöstä vastaaville tahoille. Ovi Storessa huolehdittiin siitä, että kun uusi laite tulisi markkinoille, sille olisi välittömästi ladattavissa sisältöä ja sovelluksia. Päätöksiä jouduttiin usein tekemään ja kehittäjiä ohjeistamaan lähes sokkona, sillä suunnitelmat muuttuivat jatkuvasti.

MeeGo-laitteiden kohdalla kohderyhmä ja avainominaisuudet vaihtuivat kehityskaaren aikana alati lähes varoittamatta. Sisällön suunnittelu laitteille aloitettiin perustiedoilla, mutta seuraavassa tapaamisessa kohderyhmä tai avainominaisuudet olivat saattaneet vaihtua toisiksi. Sovelluskehittäjille ei pystytty kertomaan, minkälaisia sovelluksia tarvittaisiin tai miten niitä kehitettäisiin tuleville MeeGo-laitteille. Kehitystyökaluja kehitettiin jatkuvasti käyttöjärjestelmän rinnalla. Tiedossa oli ainoastaan se, että julkaisupäivänä ladattavasta sisällöstä olisi pula. MeeGon kehityksen aikoihin paineet ekosysteemin ympärillä olivat valtavat ja sovellusten laadun sijaan ainoastaan kaupasta löytyvien sovellusten määrällä tuntui olevan merkitystä kilpailussa Applea ja Googlea vastaan.

 

Symbian-tiimi etsi tietoa MeeGo-suunnitelmista netistä

Kävimme alkuperäisessä artikkelissa läpi vaikeuksia, joita Nokian sisällä kohdattiin MeeGo- ja Symbian-tiimien tehdessä töitä samassa organisaatiossa. Eräs Symbianin käyttöliittymän parissa työskennellyt entinen nokialainen kertoi, että MeeGo aiheutti useita viivästyksiä myös Symbian-kehityksessä. Nokialla viestitettiin ristiriitaisesti useampaan otteeseen, että Symbianin ja MeeGon käyttöliittymät yhdistettäisiin ja välillä, ettei niitä yhdistettäisikään. Tiedonvälitys ei toiminut kehitystiimien välillä ja yhteisiä tapaamisia peruutettiin usein. Symbian-tiimiläinen kertoi esimerkkinä, että tietokatkoksesta huolimatta he yrittivät selvittää MeeGon käyttöliittymäsuunnitelmia ja etsivät tietoa ja vuotoja netin uutissivuilta, kuten TechCrunch.

 

Projekti, jota ei koskaan ollut virallisesti olemassa: Meltemi

Nokialla kehitettiin MeeGon rinnalla 2010-2012 erittäin salaista käyttöjärjestelmää, jonka koodinimi oli Meltemi. Nokia ei koskaan kertonut kyseisestä projektista virallisesti. Kyseessä oli edullisiin älypuhelimiin suunnattu käyttöjärjestelmäprojekti, jonka lopullista nimeä ei koskaan päätetty, mutta vahva kandidaatti oli MeeGo Lite.

Meltemin oli tarkoitus olla 100 % yhteensopiva MeeGon kanssa ja se olisi ratsastanut MeeGon kehittäjäekosysteemillä ja sovellustarjonnalla. Tavoitteena oli saada käyttöliittymä pyörimään 60 FPS:n ruudunpäivitysnopeudella kaikkialla ja sovelluksien piti käynnistyä yhdessä sekunnissa. Yksi Meltemin pääominaisuuksia oli datan hallinta tietokannassa, jonka avulla yhdellä kutsulla tietokantaan saataisiin noudettua paljon eri tietoa. Meltemin kehityksessä kohdattiin massiivisia vaikeuksia aikataulujen, firmware-versioiden, tietokannan ja ominaisuuksien toimivuuden, uuden järjestelmäpiirin sekä lähes kaiken mahdollisen suhteen.

Projekti päätettiin lopulta lakkauttaa 14.6.2012 ja vastuussa ollut Mary McDowell joutui eroamaan. Netissä on liikkunut huhuja siitä, että Meltemi olisi ollut lähes valmis. Keräämiemme tietojen mukaan Meltemin todellisuus oli kuitenkin hyvin kaukana valmiista, mutta siitä lisää TaskuMurossa vuonna 2013 mahdollisesti julkaistavassa ”Nokia Meltemin tarina” -artikkelissa.

 

Sisältö

  1. Nokia MeeGon tarinan jälkeen (osa 2)
  2. English version: After the story of Nokia MeeGo (part 2)