Olemus ja käyttö
Olemus ja käyttö
Oneplus on muotoiltu mukavasti käteen sopivaksi. Sen 6,55-tuumainen näyttö kattaa tehokkaasti puhelimen etupuolen. Etukamera on sijoitettu ruudun ylälaidasta löytyvään pisaraloveen, jota on saatu kutistettua entisestään.
OnePlussan mallistossa reunoilta kaartuva näyttö on Pro-mallin yksinoikeus, joten näyttö on täysin tasainen. Tämä voi monelle olla etukin, mikäli reunoille kaartuva näyttö tuntuu aiheuttavan virhepainalluksia.
Sormenjälkitunnistin on sijoitettu näytön sisään, sen alalaitaan. Sijainti löytyy helposti näytölle syttyvän merkkivalon perusteella.
OnePlus 7T:n kamerat on nyt sijoitettu ympyrän sisään rinnakkain ja led-salama niiden alle. Ratkaisun tyylistä voi olla montaa mieltä, mutta omaan silmään pitkulainen asetelma on ollut täysin toimiva.
Kamerakyhmy on nyt sen verran korkea, että valmistajan omiin, ohuempiinkin suojakoteloihin on tehty matala lippa suojaamaan kameroiden linssejä. Iso kyhmy tosin pitää puhelimen mukavasti tasapainossa pöydällä.
OnePlussan muotoilussa ei ole sorruttu muuhun kikkailuun. Puhelin ei etupuolellaan varsinaisesti erotu massasta, mutta sen taustan pintaviimeistely on hieno.
Pinta tuo mukanaan sopivasti kitkaa, joten puhelin ei tunnu kädessä ollenkaan liian liukkaalta. Testilaitteen jäätikönsininen väri myös huokuu hillittyä tyyliä. Mikäli tämä värivaihtoehto ei miellytä, tarjolla on myös harmaa vaihtoehto.
Puhelimen ulkomitat ovat pysyneet järkevissä mitoissa (160,94 x 74,44 x 8,13 mm), erityisesti aavistuksen edeltäjästään kutistunut paksuus tekee hyvää käyttömukavuudelle. Puhelin tuntuu miellyttävältä käsitellä, ja se sujahtaa helposti etutaskuunkin. Kädessä puhelin tuntuu erittäin jämäkältä. Painoa on kertynyt 190 grammaa, mikä on vielä kohtuullisen ylärajoilla.
Virtanäppäin on oikealla puolella ja sen yläpuolelta löytyy OnePlussalle ominainen kolmiportainen, fyysinen tilakytkin. Äänenvoimakkuus säädetään puhelimen vasemmalta puolelta.
Iso, 20:9-kuvasuhteen Fluid Amoled -näytön nimikin jo paljastaa, että se on saanut nyt 7 Pro -mallista tutun 90 hertsin päivitysnopeuden. Tämä onkin puhelimen yksi ehdottomista valteista.
Nopeampi päivitysnopeus ei ensivilkaisulla tunnu kovin ihmeelliseltä, mutta silmä tottuu nopeasti siihen, että ruudun skrollailu ei näytä ollenkaan nykivältä. Palatessa tyypilliseen 60 hertsin näyttöön ero on kuitenkin selvä, ja esimerkiksi jo ihan selaimen ruudun rullailu ylös tai alas tuntuu nykivämmältä.
Näytön tarkkuus on 2400 x 1080 pikseliä (402 PPI), mikä riittää mainiosti. Amoled-näytölle tuttuun tapaan kuvanlaatu on kontrastin ja katselukulmien osalta erinomainen. Puhelin sopiikin mainiosti mediatoistoon, 16:9-kuvasuhteen videoissa näyttölovikin jää katselualueen ulkopuolelle, eikä häiritse katselua.
Näyttö tukee myös HDR10+-laajasävytoistoa, mutta sen täysipainoinen hyödyntäminen vaatii näytön kirkkauden säätelyä. Himmeällä asetuksella kirkkaat kohdat jäävät nimittäin hyvin tavanomaisiksi, eivät HDR-toistosta tutun loistokkaiksi. Kirkkaimmillaan ruutu on kuitenkin riittävän kirkas, vaikka ilmoitettu tuhannen nitin enimmäiskirkkaus vaikuttaa lievältä liioittelulta.
Puhelimen stereokaiuttimien äänentoistosta voi antaa erityismaininnan. Äänenvoimakkuus riittää jopa ulkokuunteluun, ja sisällä pienimmät matkakaiuttimet voi sujuvasti unohtaa. Äänessä on jopa lievää tukevuutta, mikä on puhelimille harvinaista. Äänet toimivat hyvin puheen kuuntelussa, mutta myös musiikin kuuntelu onnistuu.
Näytön alle sijoitettu sormenjälkitunnistin toimii hyvin. Se vaatii sormen määrätietoisen kosketuksen, mutta tämän myötä näyttö avautuu luotettavasti kerta toisensa jälkeen. Toimintanopeus ei ole aivan erillisten lukijoiden tasolla, mutta ero on jää niin pieneksi ettei sillä ole erityistä merkitystä. Kasvojentunnistus toimii sekin kelvollisesti, mutta valon vähetessä tai valonlähteen ollessa pään takana, tunnistus vaatii useamman yrityksen.
