Uusimmat

Käyttö ja kokemukset

12.11.2019 20:00 Osku Kannisto

Käyttö ja kokemukset

Puhelin on todella tyylikäs ja istuu käteen hyvin. Lasinen viimeistely sekä alumiinireunat saavat puhelimesta tukevan ja miellyttävän oloisen. Taustan väritys on poikkeuksellisen näyttävä ja onnistunut. Mustasta välimerensiniseen valon ja katselukulman perusteella muuttuva näkymä tekee vaikutuksen lippulaivapuhelintenkin rinnalla.

Käytettävyydeltään Honor 20 Pro’n suurin etu on oikeaan sivuun virtanäppäimeen asennettu sormenjälkitunnistin. Se asettuu oikeakätisellä juuri peukalon alle puhelimen käteen ottaessa ja käytännössä lukitus on auki jo ennen kuin puhelimen saa kohdistettua silmiin.

Sormenjälkilukijan toiminta on todella ripeää. Käytännössä lukija ei myöskään ikinä tuntunut kaipaavan lisäpainallusta heikon tunnistuksen takia. Käytännössä herkän tunnistimen ainut heikkous tulee vastaan siinä, että lukitus aukeaa tahattomasti myös puhelinta takaisin taskuun laittaessa ennen kuin oppii varomaan nappiin koskemista.

Virtapainikkeen yläpuolella on fyysiset äänenvoimakkuussäätimet. Muita näppäimiä puhelimen reunoilta ei löydy. SIM-korttipaikat on sijoitettu vasempaan kylkeen, mutta muistikorttipaikkaa ei ole. Alhaalta löytyy USB-C-liitäntä (USB 2.0), mutta kuulokeliitäntää puhelimessa ei enää ole.

Laitteen 6,3-tuumainen LCD-näyttö peittää tasaisesti koko etupuolen kuitenkaan kaartumatta sivuille. Etukamera on sijoitettu omaan reikäänsä vasempaan ylälaitaan. Kolo on varsin pieni ja lovivaihtoehtoja huomaamattomampi. Koko näyttöä käyttäessä pelatessa se jää tyypillisesti kokonaan piiloon vasemman peukalon alle.

Käyttö on hyvän suorituskyvyn ja ison keskusmuistin ansiosta mukavaa. Valikot rullaavat sulavasti ja sovellukset aukeavat ripeästi. Käyttö onnistuu yhdelläkin kädellä melko mukavasti.

LCD-näyttö on hyvä ja tarkka. Se jää kuitenkin kontrastissa OLED-näytöille, musta toistuessa pimeässä selkeästi harmaan. Väritoiston tarkkuudessa jäädään lippulaivapuhelimille. Kirkkautta ruudusta irtoaa mukavasti, joten puhelinta voi operoida kirkkaassa valaistuksessakin helposti. HDR-värejä näyttö ei tue.

Viihdekäytössä kuvanlaatu on tyydyttävä, ja kuvasäädöistä löytyy mukavat vaihtoehdot kuvan säätämiseen omille silmille ja katselukokemukseen sopivaksi. Sarjoja katselee ruudulta mielellään esimerkiksi Netflixistä. Joskin kuva rajataan etukamera loven viereen koko ruudun sijaan. Tästä syystä vasempaan reunaan tulee pieni harmaa palkki pimeässä.

Katselukokemusta heikentää monoäänentoisto. Äänet kuuluvat hyvin pistemäisesti puhelimen alalaidasta (eli laidasta vaakakatselussa).  Äänenlaadussa on panostettu puheääniin, jotka kuuluvat selkeästi parinkin metrin päähän. Basso toistuu ohuena, eikä musiikkia kuuntele mielellään. Bluetooth-kuulokkeet ovat suositeltava lisävaruste puhelimen pariksi myös pelatessa.

Käyttöjärjestelmänä puhelimessa on Android 9.0 Pie -versioon pohjautuva Honorin Magic UI 2.1 Googlen palveluilla. Valmiiksi asennettuja muita varussovelluksia puhelimessa on noin kolmekymmentä. Tietoturvapäivitykset puhelimessa oli päivätty 1.8.2019.

Magic UI ei pyri olemaan riisuttu Android, vaan käyttöliittymältään se eroaa selkeästi kilpailijoista. Oletuksena sovellukset asentuvat pääruuduille, josta niitä on helppo järjestellä. Järjestely toimii hyvin, jos sovelluksia on kohtuullisen vähän käytössä. Käyttöliittymän saa monipuolisemmaksi vaihtamalla aloitusnäytön tyylin Laatikko-näkymään. Silloin sovellukset asettuvat tuttuun tyyliin alalaidan pikanäppäimellä aukeavaan aakkoselliseen sovellusvalikkoon ja pääruutujen näkymiin voi valita vain itselleen tärkeimmät.

Eleohjaus on luontevaa ja sen omaksuu nopeasti. Kotivalikkoon ja käytössä oleviin sovelluksiin pääsee alalaidasta sormea liu’uttamalla ja paluu-toiminto aktivoituu samalla tavoin sivureunoista. Asetusvalikot ovat siistit ja niitä on selkeää käyttää.

Sisältö

  1. Johdanto
  2. Käyttö ja kokemukset
  3. Kamerat
  4. Suorituskyky ja akkukesto
  5. Yhteenveto