Kamera, suorituskyky ja akkukesto

Kamera, suorituskyky ja akkukesto

Samsung Galaxy Note20 Ultra -puhelimessa on erittäin monipuolinen ja parhaimmillaan erinomainen kamera. Siinäkin on kuitenkin omat puutteensa, erityisesti tarkennus tuntuu heikkoudelta useamman päivityksen jälkeenkin. Osa selityksestä lienee ToF-anturin vaihtumisessa laserautomaattitarkennukseen – periaatteessa siis suunta on hyvä, mutta toteutus ei toimi aina niin hyvin kuin toivoisi.

Galaxy Note20 -mallien kameroissa on selkeitä eroja, mutta Ultra sisältää toki kaikki herkut. Merkittävin ero on Ultran peräti viisinkertainen zoomi, joka on toteutettu optisesti – perusversiossa on tyytyminen kolminkertaiseen hybrid-zoomiin. Digizoomailulla Ultra yltää jopa 50x-kertoimeen, mutta tämän on käytännössä arvo, joka näyttää parhaalta ominaisuuslistassa. Telekameran kenno on tarkkuudeltaan 12 megapikseliä.  Sekä zoomi että pääkamera ovat optisesti vakautettuja.

Galaxy Note20 Ultrassa käytetään Galaxy S20 Ultrastakin tuttua 108 megapikselin pääkennoa. Siinä hyödynnetään 3×3 pikselin yhdistämistä, joten perusasetuksilla kuvat ovat 12-megapikselisiä. Täyden tarkkuuden kuvatkin onnistuvat, mutta hyöty tästä on marginaalinen. Pääkameran aukko on arvoltaan mukavan valovoimainen eli f1.8.

Ultralaajakulma on valmistajalle tutunomaisesti 12 megapikselin kennollinen, f2.2 -aukkoarvon kamera.

Parhaimmillaan erityisesti pääkameran kuvat ovat erinomaisia. Niissä on kiitettävän tarkat ja eläväiset värit, ilman että kuvissa sorrutaan merkittävään liioitteluun. Valotus ja valkotasapaino osuu tällöin käytännössä nappiin, eikä tarvetta uusintaotoksille oikeastaan ole. Kauempana olevien kohteiden kanssa myös tarkennus toimii hyvin.

Valon vähetessä tilanne muuttuu aavistuksen hakevammaksi. Kuvat ovat useammin alivalottuneita, mutta välillä värisävyt kallistuvat vain hieman lämpimään. Myös yksityiskohdat alkavat vähenemään. Kokonaisuus on kuitenkin edelleen kiitettävän puolella.

Valon vähetessä esiintyi silti satunnaista tarkennuksen hakemista ja haksahtelua, mutta näistä pääsi yleensä uusintaotoksilla. Vastaavaa ilmiötä oli havaittavissa myös sisätiloissa, hyvässä valossa, erityisesti mikäli kuvattava kohde oli alle metrin etäisyydellä puhelimesta. Hämärässä otetuissa kuvissa näkyy myös kohinaa, muttei häiritsevissä määrin. Parhaaseen lopputulokseen pääsi käyttämällä Ammattilais-kuvaustilaa.

Myös ultralaajakulma kerää lähinnä kiitosta. Näkymä on laaja, ja väritoisto pärjää lähestulkoon pääkameralle – sävytoisto saattaa kuitenkin haksahtaa hieman kylmän suuntaan. Myös tarkkuus on hyvä, vaikkei toki aivan pääkameran tasolle ylläkään. Puhelimen kanssa ei oikeastaan missään oloissa tarvinnut arkailla ultralaajakulman käyttöä, sillä laatu pysytteli käyttökelpoisena kautta linjan.

Telekameran käyttöalue on sekin kiitettävä. Valoisissa olosuhteissa zoomailua voi harrastaa aika surutta 10x-arvoon asti ja kuvat ovat ihan käyttökelpoisella tasolla. Hyvä väritoisto ja valotus toistuvat myös tämän kameran kohdalla. Tarkkuus ei yllä kahden muun yksikön tasolle, mutta tämä on täysin oletettavissa. Joissain yksittäisissä otoksissa kuvien käsittelyssä oli yllättävää pehmeyttä, mutta tämäkään ei ollut säännöllisesti tai edes toistuvaa.

Erityishuomiota puhelimissa on kuitenkin kiinnitetty videokuvausominaisuuksiin. Note20 Ultran Pro Video -kuvaustilassa pystyy kuvaamaan 8K-tarkkuuden videota 21:9-kuvasuhteella 24 kuvaa sekunnissa, 4K-tallennus hoituu 60 kuvan sekuntivauhdilla. Full HD -kuvan tallennus onnistuu myös 120 kuvan sekuntinopeudella ja samalla tarkkuudella on tarjolla myös tehokkain vakautus.

Videokuvassa miellyttivät erityisesti toimiva vakautus ja kameran kyky saada värit toistumaan hyvinkin luonnollisesti. Tarkkuuskin edustaa hyvää tasoa. Pieniä tarkennusongelmia oli havaittavissa eri olosuhteissa, mutta erityisesti alle parin metrin etäisyydellä olevat, liikkuvat kohteet tuottivat yllättäviä vaikeuksia. Syysillat paljastivat myös sen, että valon väheneminen syö yksityiskohtia

Näytevideo on kuvattu 4K-tarkkuudella 60 sekuntivauhdilla, mutta käytännössä 4K-tarkkuus ja 30 kuvan sekuntivauhti on järkevin niin tilan kuin laadunkin yhdistelmänä.

Suorittimena käytetään Samsungin toistaiseksi tehokkainta Exynos 990 -mallia, siinä missä Euroopan ulkopuolella nähdään myös versioita Snapdragon 865 -suorittimella.

Exynos 990 -järjestelmäpiiri on valmistettu seitsemän nanometrin prosessilla. Se koostuu kahdesta Exynos M5 -ytimestä joiden kellotaajuus 2,7 gigahertsiä, kahdesta 2,5 gigahertsin Cortex-A76 sekä neljästä Cortex-A55 -ytimestä (2,0 GHz). Grafiikasta vastaa Mali-G77.

Puhelimen teho riittää käytännössä nykypäivän tehokäyttöön, mutta hyvin myös pelaamiseen. Tämä näkyi käytössä ja alla olevissa testituloksissa. Jälkimmäisiin Samsung Galaxy Note20 Ultra -puhelimen verrokeiksi valittiin valmistajan uusin täydennys S-mallistoon eli Galaxy S20 FE, mutta myös uusin OnePlus-malli eli 8T. Kummassakin käytetään Snapdragon 865 -mobiilialustaa.

Jo ensimmäisestä suorituskykytestistä lähtien selviää, ettei Samsungin Exynos 990 ei pärjää testiohjelmissa Snapdragon 865 -alustalle. Geekbenchin kohdalla yhden ytimen suorituskyvyssä Galaxy Note20 Ultra on aavistuksen kärjessä, mutta useamman ytimen kanssa tilanne kääntyy selväksi tappioksi.

Yleiskäyttöä simuloivassa PCMark-testissä Galaxy Note20 Ultra onnistuu kukistamaan OnePlus 8T -mallin, mutta jää kuitenkin Galaxy S20 FE:stä jälkeen vastaavalla erolla.

Galaxy Note20 Ultrassa käytetty UFS 3.1 -muisti on nopeaa. Tämä käy hyvin ilmi Androbench-testissä, jossa kolmessa osiossa neljästä joukon ykkönen. OnePlus on tältä osin joukon hitain.

Graafista suorituskykyä mittaavissa testeissä (3DMark Sling Shot, GFXBench ja Antutu) tilanne on varsin selkeä: Snapdragon-pohjaiset Galaxy S20 FE ja OnePlus 8T vievät kärkipaikat tasatahtiin. Galaxy Note20 Ultra jää jälkeen niukasti, mutta selvästi.

Puhelimen akkukesto osoittautui jännäksi ilmestykseksi. Testijakson pituus oli merkittävästi tavanomaista pidempi, jakautuen käytännössä pätkiin noin kolmen kuukauden ajalle. Näistä ensimmäisen aikana akku tuntui tyhjenevän lähes jatkuvalla syötöllä, vaikka käyttäjä olisi yrittänyt olla armollinen. Akkua saattoi siis joutua lataamaan jo päivän aikana. Näinä päivinä ei olisi ollut toivoakaan selvitä aamusta iltaan yhdellä latauksella.

Mutta muutaman viikon jälkeen, ilman edes tähän liittyviä päivityksiä, akkukesto selvästi muuttui. Mitään merkittäviä asetuksia ei muutettu, joten aivan kuin puhelin olisi vihdoin ja viimein oppinut optimoimaan virrankäytön.

Sen jälkeen kevyellä käytöllä aamulla ladattu puhelin saattoi näyttää illalla jopa yli 50 prosentin lukemia, heikoimmillaankin yli 20 prosenttia. Rankempi käyttö useamman tunnin ruutuajalla ja vaihtelevilla 5G-yhteyksillä ei enää saanut akkua hyytymään kuin aivan yksittäisinä päivinä. Tätä voi pitää vähintään riittävän hyvänä kestona.

Geekbench-akkutestin perusteella täysi WQHD+ -resoluutio 60-hertsisellä paneelilla syö akkua selvästi enemmän kuin vaihtoehto, johon suurin osa päätyy: vaihtuva päivitysnopeus ja Full HD + -tarkkuus. Tarkemman näytön vaihtoehto riittää noin 7,5 puolen tunnin akkukestoon, mutta resoluution pudottaminen ja adaptiivinen näyttöpaneelin virkistysnopeus tuovat tunnin lisää käyttöaikaa.

Puhelimen iso näyttö ja kohtuullisen Exynos-suoritin ovat kuitenkin hienoinen heikkous Snapdragon-pohjaisiin laitteisiin verrattuna. Tappiota tulee vähimmilläänkin yli parin tunnin verran.

Akku onneksi latautuu nopeasti. Tyhjän akun saa 50 prosentin lataustasoon peräti 25 minuutissa, mikä on erinomainen suoritus. Loppua kohti tahti hidastuu, mutta akun saa täyteen tunnissa ja kymmenessä minuutissa. Lataus onnistuu myös langattomasti ja käänteisesti.