Ulkoinen olemus
Ulkoinen olemus
Lenovo Phab 2 Pro’n pinta on metallinen ja laite on kokonaisuudessaan erittäin tukeva. Vaikka sitä yrittäisi käännellä ja väännellä, se tuntuu kuin olisi yhdestä puusta veistetty. Ei siis olekaan mikään yllätys, että puhelimen alumiinirunko on valmistettu yhdestä kappaleesta, mikä todella tällä kertaa tuntuu tuovan puhelimelle tukevuutta.
Oikeassa kyljessä sijaitsee äänenvoimakkuus- ja virtapainikkeet. Näistä jälkimmäinen on karhennettu, joten sen löytäminen on helppoa. Kummatkin ovat kevyitä käyttää, mutta samalla silti tukevan tuntuisen.
Puhelimen ulkomitat ovat 89 x 180 x 11 millimetriä. Se ei kuulosta mittoina kovin paljolta, mutta käytännössä se on. Puhelin on nimittäin todella suurikokoinen. Sen sijoittaminen taskuun on lähes mahdotonta, ellei päällä ole lähes lökäpöksyosaston tuotteita. Ja mahtuu se sentään myös pikkutakin taskuun.
Jos isokokoisen laitteen saa lopulta sovitettua johonkin taskuun, sen olemassaoloa on vaikea olla huomaamatta. Se, missä tämä laite on koon lisäksi heikko, on sen paino. Sitä on nimittäin ikävän paljon, peräti 259 grammaa. Ja tämä myös tuntuu käytössä. Jos puhelimen sijoittaa esimerkiksi shortsien reisitaskuun, sen massa tuntuu jokaisella askeleella.
Käteen puhelin istuu myös heikosti. Laitteen leveys aiheuttaa tunteen, että sormet eivät oikein riitä tukevan otteen saamiseen, mikä aiheuttaa tahatontakin puristusta. Näytön käyttäminen on hoidettava toisella kädellä, ja samalla liikeradat muodostuvat pitkiksi. Rungossa on lisäksi terävähköt viisteet, jotka eivät tee laitteesta miellyttävää puristettavaa. Ja juuri tämä olisi massan ja mittojen ansiosta tarpeen.
Näytön koko 6,4 tuumaa. Tuumakoossa on vain kahden kymmenyksen ero Samsungin Galaxy S8+ -malliin. Kokoero on laitteilla valtava, mutta suoraan näyttöjen vertailua ei voi eri kuvasuhteidenkaan takia suorittaa.
Näytön alapuolelle on vielä sijoitettu Androidin tavanomainen kolmen painikkeen osasto. Näytön ylä- ja alapuolella on noin senttimetrin levyiset kaistaleet, mikä tuntuu todella paksulta tänä päivänä. Näytön sivuilla reunukset ovat sentään kapeat, ja näyttö on reunoilta lievästi pyöristetty.
Phabletin monokaiutin sijaitsee laitteen alaosassa. Äänessä ei ole mitään erityistä kehuttavaa, sillä puhelinta ei oikein saa sopimaan käteenkään niin, että ääni ohjautuisi kohti kuulijaa. Ääni jää siis epäselväksi.
Ylälaidasta löytyvään 3,5 millimetrin stereoliitäntään sen sijaan kannattaa kytkyä kuulokkeet. Phabletissa on nimittäin käytettävissä Dolby Atmos -äänenparannustoiminto, jolla saa käyttöön peleille, elokuville ja muille äänille omat esiasetuksensa. Mahdollista on myös muokata oman toiveensa mukainen profiili. Hiemankin paremmilla kuulokkeilla ominaisuuden käyttöön on järkevää vähintään tutustua. Näiden lisäksi käytettävissä oleva tilaäänen virtualisointi soveltuu lähinnä pelaamiseen tai leffojen katseluun.
Puhelimen sormenjälkilukijan on sijoitettu takakanteen, käytännössä keskelle sitä. Sijainti on periaatteessa hyvä, mutta laitteen leveydestä johtuen siihen osuminen on aina hieman hankalaa. Itse lukija toimii luotettavasti, ja huteja tuli hyvin harvakseltaan.
